22
Isiyakaa-wintai-tziri aawakaa-chari
1 Ari yapiita-najiro Jesús isiyakaa-wintziro iyomitaan-tziri. Ikantzi: 2 “Iroka ikanta ipinkathari-wintantai Inkiti-satzi, isiyari pinkathari oimosirinkiriri itomi yaawakaa. 3 Ityaankakiri impiratani, inkamantiri pokatsini yoimosirinkyaa. Titzimaita impokajiiti ikaimakaantani. 4 Ityaanka-witaka pasini impiratani, ikantawakiri: ‘Pinkantiri noyaimani impoki iyaa, nowamaaki wathayita-tsiri nopira, noimosirinka-tziiri notomi yaawakaiyaa. Aritaki owitsikaka maaroni.’ *nopira = toro 5 Iro kantacha yokaiti ikaimakaantani, aikiro ipiyatha-jiitatyaa. Jatayitaki iwaniki, pasini ikinaki ipimanta-waitzi. 6 Tzimatsi pasini owasankitaa-kiriri ompirataari, iwakiri. 7 Ikanta ikimaki pinkathari, antaro ikisanaka, ityaankaki iwayiriti, yapirotakiri owantain-tsiri, itaitakiniri inampi. 8 Ikantajiri pasini impiratani: ‘Aritaki owitsikaka maaroni oimosirinkan-tyaari, ti imiraawintaitiri impokajiiti ikaratzi nokaima-kaanta-witakari. 9 Pijati awotsiki-payi, pinkantiri inkarati piñiiri impokiita oimosirinkyaa.’ 10 Jataki ompirataari, yapatotaki ikaratzi iñaakiri: kamiithata-tsiri aajatzi kaaripirota-tsiri. Piyojiita-paaka oimosirinka-chani.
11 Ikanta yaminakiri pinkathari ikaratzi pokaintsiri. Iñaatzii satikain-chari ti inkithaatyaaro iwaniinkata-sityaari aawakaa-chani. 12 Ikantakiri: ‘Ashininká, ¿tsikama pikanta pikyaan-takari aka ti pinkithaatyaaro piwaniinkata-sitan-tyaariri notomi?’ Ari imairitaki, ti yaki. 13 Ikantakiri impiratani: ‘Pooso-wakotiri, pooso-kitzitiri, pookiri otsitini-kitaki, ari yiraawaityaari, yatsikai-kiwaityaa, inkimaatsitajyaa.’ 14 Tima oshiki inkaima-witaityaa, iro kantacha kapichiini iyosiitaiti.”
Ikinkithata-koitziri kiriiki ipinaitziriri pinkathari
(Mr. 12.13-17; Lc. 20.20-26)
15 Ikanta ijajiitaji Nasitantaniri. Ari ikinkitha-waijiitzi, ikantajiitzi: “¿Tsikama ankinakairoka ankompita-kaantyaariri Jesús?” 16 Ityaankaki iyomitaani Nasitantaniri itsipatakari yaapatyaani Herodes, ikantapaakiri Jesús: “Yomitaan-tanirí, okaratzi piyomitaan-tziri iroopiro okanta, irootaki iyotakoi-tantyaariri iriipirori Pawa. Ti pinkimisantiro ikantayitziri atziri, ti piñaawaitiro pinimota-kaantyaariri. 17 Pinkantina ipaita pikinkithasiritari awiroka: ¿Kamiithata-tsima ampiri kiriiki ikaratzi sintsiwintanta-tziri iwinkathariti wirakocha-payi?” †iwinkathariti wirakocha-payi = César 18 Iyotawakiri Jesús ikinkithasiritari, ikantziri: “Owapyiimotan-tanirí. ¿Paitama piñaantan-tanari? 19 Piñaakajiitinari kiriiki pasitakaariri Pinkathari.” Ari yamaita-paakiniri kiriiki. ‡kiriiki = denario 20 Isampita-nakiri, ikantziri: “¿Paitama asitarori iwairo aka? ¿Paitama asitarori isiyakaaro?” 21 Ikantajiitzi: “Irasi iwinkathariti wirakocha.” Ikantzi Jesús: “Tima iriitaki iwinkathariti wirakocha asitari, pantantyaanari isintsitzimiri, pimpinatiri. Iriima ikaratzi yasitari Pawa, pantantyaanari isintsitzimiri irirori.” 22 Ikanta ikimajiitaki ikantakiri Jesús, okiryaantzi ikantajiitanaka, iwashaanta-nakiri. Jaitijiitaji.
Isampita-kowintai-tziro yañaaji kamatsiri
(Mr. 12.18-27; Lc. 20.27-40)
23 Tikira awishi iroka kitaitiri, ipokajiitaki Tampatzika-wiri iñiiri Jesús. Iriitaki Tampatzika-wiri-payi kantatsiri: “Airo yañaaji kamayita-tsiri.” Isampita-paakiri Jesús, 24 ikantziri: “Yomitaan-tanirí, isankinataki pairani Moisés, ikantzi: ‘Aririka inkami atziri, airorika iwaiyan-takairo iina, kantatsi yaajiro iririntzi, iwaiyan-takaajiro irirori. Inkimita-kaantiri iriimi asityaarini iririntzi kamaintsiri.’ 25 Thami ankantawaki: Tzimatsi karatatsiri 7 iririntzi. Itarori itzimi yaaki iina, tikira itsima-kayiro iina kamaki, yaajiro pasini iririntzi. 26 Ari ikantakari aajatzi apitita-tsiri iririntzi. Aajatzi pasini mawatatsiri. Ari ikantakari maaroni ikaratzira 7. 27 Okanta apaata kamaji iroori kooya. 28 Aririkami yañaayitaji apaata kamayita-tsiri, ¿itzimikama oiminta-pirotyaari kooya? Tima maaroni ikaratzira 7 iinanta-witakaro.”
29 Yakanaki Jesús, ikantziri: “Pikinakaa-sitakaro awiroka, ti piyota-kotiro Sankinarintsi-pirori, ti piyota-kotiro itasorinka Pawa. 30 Aririka yañaayitaji kamayita-tsiri, airo itzimi aawakai-yitaa-chani. Isiyapa-jyaari Imaninkariti Pawa anta inkitiki. 31 ¿Tima piñaanata-kotiro tsika onkantyaa aririka yañaaji kamayita-tsiri? Iroka ikantzi Pawa, iñaawaitzi:
32 Naakataki Iwawani Abraham, Isaac, aajatzi Jacob.
Ari ayotziri irirori, tima ti imatiro kaminkari impinkathatiri Pawa, apatziro ipinkathatziri añaayita-tsiri.” 33 Ikanta ikimajiitakiri Jesús ikantaki, okiryaantzi ikantawinta-nakari, ikantajiitzi: “Omapiro okamiithatzi iyomitaan-tziri.”
Otzinkami-pirori Ikantakaan-taitani
(Mr. 12.28-34; Lc. 10.25-28)
34 Ikanta ikimaki Nasitantaniri kamiitha yakakiri Tampatzika-wiri isampita-kiriri, apatojiitaka irirori. 35 Ikanta aparoni apatotain-chari, irijatzi yotakotzirori Ikantakaan-taitziri, ipoka-sitakiri Jesús isampitiri, inintzi inkompita-kaiyaarimi, ikantapaakiri: 36 “Yomitaan-tanirí, ¿otzimikama otzinkami-piro Ikantakaan-taitziri?” 37 Yakanaki Jesús, ikantziri: “Piwinkathariti inatzi Pawa, ontzimatyii pininta-piro-tajiri, pininta-siri-tajiri. Isiriki piwairi. 38 Irootaki iroka otzinkami-pirori Ikantakaan-taitani. 39 Ari osiyaro apitita-naintsiri, kantatsiri: Pintakota-jyaari pishininka, pinkimita-kaantiri pitakota awiroka. 40 Tima iroka apiti nokanta-kimiri, otzinkami-piro onatzii, irootaki poñaachari pasiniki Ikantakaan-taitani aajatzi okaratzi isankinatakiri pairani Kamantan-tzinkari-payi.”
¿Paitama charinitariri Saipatzii-totaari?
(Mr. 12.35-37; Lc. 20.41-44)
41 Imatanakiri irirori Jesús, isampita-nakiri Nasitantaniri ikarajiitaki yapatojiita, 42 ikantziri: “¿Paitama pikinkithasirita-kotariri awiroka Saipatzii-totaari? ¿Tsikama itzimika awaisatziti ikasiya-kayi-takiri pairani incharinityaari?” Ikantajiitzi Nasitantaniri: “Iriitaki pinkatharini David ikasiya-kayi-takiri.” 43 Ikantzi Jesús: “¿Paitama iñaawaita-kaantariri pairani Tasorinkantsi pinkatharini David, isiyakaan-tziri Iwinkathariti? Ikantaki pairani:
44 Iñaawaitanaki Pawa, ikantawajiri Nowinkathariti:
Pisaikapaji nakopiroki ampinkathari-wintanti,
Irojatzi noitsinampaan-tajyaariri kisaniintzimiri,
Aripaiti intyiirowa-sita-jyaami, pimakoryaa-kitzitan-tajyaari.
§Makoryaa-kitzitaantsi 45 Imatzitakaro David ikantaki: ‘Nowinkathariti inatzii.’ ¿Tsika inkini incharinityaari?” 46 Ari imairijiitanaki ti yaki. Tharowa-siri ikantajiitaka, tikatsi nintatsini isampita-najiri.