7
Majayoqcunapaq willapäquicuna
Wauqicuna y panicuna, cartequicunachomi atsca tapuquicuna carqan. Y tapuyämarquequi “¿Allicu mana majäcushpa cacuyäman?” nishpam. Allim canman, peru jucwan jucwan mana cacuyänequipaq, mejor cada unupa cayäpushï warmiquicuna, y cada warmipa cayäputsun qowancuna. Y warmipis ollqupis casadu quecarqa cuerpuncunata ama michänacuyätsuntsu. Porqui majayoqchoqa mananam warminatsu dueñu cuerpunwan; sinoqa qowannam y ollqupis mananam dueñunatsu cuerpunwan; sinoqa warminnam. Tsemi jucniqui jucniquicunapis ama michänacuyëtsu cuerpiquicuna qonaquita. Sitsun majequicunawan shumaq parlarir, Diosman mañacuyänequi witsancuna mana juntutsu punuyanqui; tseno carqa allim, peru ama allapa unepaqa jaqiriyëtsu juntu punita, paqtam diablu engañecuyäshuptiqui muneniquicunata mana awantar mana alliman ishquicurcuyanquiman.
Quecunataqa niriyaq manam tseno cayänequipaq Dios nimashqa captintsu, sinoqa quiquïpa yarpenïllapitam consijarniquicuna willapäriyaq. Quiquïllapitaqa imanomi munecü noqano mana warmïcushpa tacuyänequita; peru Diosmi permitishqa cada uno imanopis cacunantsicpaq.
Solterucanapaq willapäquicuna
Solterucunatawan biudacunatam willariyaq: Mejormi japallequicuna noqano täcuyanquiman; peru sitsun peqequicunata tsareta mana puediyanquitsu, mejor casaquicuyë jucta jucta munapar mana caquicayänequipaq.
10 Majayoq caqcunatam mandayaq, warmicuna qowancunapita mana raquicayänanpaq. Queqa Diospa mandaquininmi y manam noqapatsu. 11 Peru sitsun malas raquicacurenqa, mana yapapäcushpa japallan tärätsun o mana tseqa amishtacuyätsun qowanwan. Tsenolla jina ollqu caqcunapis ama jaqiyätsuntsu warmincunata.
12 Sitsun meqan wauqintsicpapis Teyta Jesucristuman mana creyicoq warmin canqa, peru pewan shumaq cawaconqa, tse wauqintsic ama tse warminpita raquicatsuntsu. Quetaqa quiquïllan consijariyaq manam Teyta Jesucristutsu. 13 Sitsun meqan panintsicpapis jina Teyta Jesucristuman qowan mana creyiconqatsu, peru tse panintsicwan shumaq cawaconqa, ama tse qowanpita waqtsacätsuntsu. 14 Porqui mana creyicoqqa ollqu car o warmi carpis majan creyicoq canqanrecurmi Dios shonqunta yatanqa. Tseno cacuyaptenqa, wamrancunapa shonquncunatapis Diosqa yatanqam; peru mana tseno cayaptenqa, wamrancunapis llutanta rurar manam Diosman creyicoq nishqatsu cayanqa. 15 Diosqa munan mana liryacushpa shumaq pasaquicho cawacunantsictam. Tsemi sitsun qowequi o warmiqui Jesucristuman mana creyicoq car jaqirishunqui, dejarïquï eucunanpaq. Tseno quiquin eucuptenqa, meqan wauqintsic o panintsicpis librim quedarenqa. 16 Porqui manam musyanquitsu pani y wauqi juntu cayanqequirecur, tse majequi salbacunanta.
17 Jinantin marcacho creyicoqcuna, noqam queno niyaq: Imanotam Dios acrayäshurniqui tarishorqonqui tsenollana cacuyë, peru cada uno segun Dios yanapayäshonqequinolla portacuyë. 18 Sitsun creyicuyanqequi öra señalashqana cayarqequi, ama yarpacachäyëtsu tse señalpaq. O sitsun mana señalacushqa cayarqequi amana señalacuyënatsu. 19 Porqui Diospaqqa manam presisantsu señalacushqa cayanqequi o mana señalacushqa cayanqequipis. Pëqa munan munashqanno cawacuyänequillatam. 20 Tsemi Dios acrayäshonqequi öra cayanqequinollana quedacuyë. 21 Sitsun Dios qayayäshonqequi öra cayarqonqui sirwipacoq, tseno sirwipacoq cayanqequipita ama llaquicuyëtsu; peru sitsun manana sirwipacoq cayänequipaq pillapis yanapecuyäshunqui, tseqa allim canqa. 22 Porqui sirwipacoq quecayaptiqui, Teyta Jesucristu acrayäshushqa cayäshuptiqueqa, perecurmi libri cuenta quecayanqui. Tsenolla jina libri quecayaptiqui, Jesucristu qayayäshushqa cayäshuptiqueqa, cananqa Jesucristupa esclabun cuentanam cayanqui peta sirwiyänequipaq. 23 Teyta Jesucristum rantimarqontsic. Tsemi libri carpis o esclabu carpis, manana nunacunapa muneninchotsu cantsic. 24 Tsepenqa, wauqicuna y panicuna, imanollam cayarqequi Teyta Dios qayayäshonqequi öra, tsenollana peta sirwirnin cawacuyë.
25 Solteru caqcuna majayoq cayänanpaq o mana majayoq cayänanpaq caqtaqa Teyta Dios manam yachatsicushqatsu. Tseno captinpis, ancupämar apostolnin canäpaq marcäcamashqa captinmi niyaq: 26-27 Que sasa tiempucunacho mas mejormi japallaq caqcunaqa japallan täcuyanman. Tseno captinpis, naqana majayoqna caqcunaqa ama majanpita raquicatsunnatsu. 28 Majäcurpis, manam ni ima mana allitatsu rurayanqui. Tsenollam jina juc shipashpis casacurnin, mana ni ima mana allitatsu ruran. Imallatam yarpacachärïqa, casacurir bidata pasarcuyänequillatam. Tsemi ware warätin mana llaquishqa puriyänequipaq willapäriyaq.
29 Wauqicuna panicuna, canan que niyanqaqta cäyiratsiyashqequi: Mananam allapanatsu que patsacho cawashun. Tsemi casadu caqcunata willapäriyaq: majayoq carpis, mana majayoq cuentalla Diosta sirwirnin cawacuyänequipaq. 30 Llaquishqa quecarpis, cushi cushilla quecayë; y cushiquicho carpis, imeca llaquishqa cuentano quecayë. Jina imallata rantirninpis, mana imayoqpis cuentano quecayë. 31 Capoqyoq carpis, mana capoqyoqnolla portacuyë. Porqui capoqyoq queqa que patsallachomi ushacärenqa.
32 Imano captinpis, willapäriyaq que patsacho mana allapa yarpacachëcunallacho puriyänequipaqmi: Warminnaq caqcunaqa Diosta sirwiyänanllapaqmi mas yarpacachäyan. 33 Peru warmiyoq caqcunaqa warminta que patsacho imecawanpis cushitsiyänanllapaqmi mas yarparäcuyan. 34 Tsemi allapa sasa pecunapaq ishqueta sirwiyänan. Tsenollam jina mana qowayoq caq warmicunapis Diosta sirwiyänanllapaq y cushitsiyänanllapaq yarparäcuyan. Tsemi peta sirwicurllana y cushitsirllana, cawenincunacho pellapaqna imecachopis cayanqa. Peru qowayoq warmicunaqa qowanta sirwiyänanllapaqmi y que patsacho imecawanpis cushitsiyänanllapaqmi yarparäcuyan.
35 Que llapanta willapäriyaq bienniquicunapaqmi manam atajucunata churartsu. Porqui Diosnintsic munashqanno cawacuyänequitam munä; y munä Diosllatana llapan shonqiquicunawan sirwiyänequitam. 36 Sitsun pipis juc shipashwan* Waquin Bibliacuna nin shipashllapaq. casacuyänanpaq parlashqana cayanqa, y tse shipash casacunan edaninchona canqa, y tse jobin pensanqa “Que shipashwan mejor casaquicuyäshaqna” nishpa, casacuyätsun. Allim tseno casaconqan, manam jutsatsu. 37 Peru sitsun pipis pensanqa mana casacunanpaq, y peqanta alli tsaräcur jina casaquita munanqatsu, tsenäqa mas allim. 38 Tsemi casaquipis alli y mana casaquinaqa jina mas allim.
39 Porqui casadu warmeqa qowan cawanqanyaqqa, tse qowanpa muneninchomi canan; wanuriptinnam si, librina ticrarir munanqan nunawan casaquita puedin; peru si, casacutsun Jesucristuman creyicoq nunallawan. 40 Quetam pensä noqapitaqa mejormi tse biuda japallanllana manana yapapäcushpa quedacunman, mas cushi cushina cawacunanpaq. Tsetaqa niriyaq Santu Espiritu yanapamarnï cäyïtsimaptinmi.

*7:36 Waquin Bibliacuna nin shipashllapaq.