7
Moisespa leyninpaq cäyitsiquicuna
Wauqicuna y panicuna, qamcuna musyayanquim Moises escribishqan leycuna imata mandaconqanta. Tsenopam musyayanqui cawecarqa, leycunapa mandaduncho cayanqequita. Masqui cäyiratsiyashqequi que iwalatsiquiwan. Juc casadu warmipis qowan cawecanqanyaqqa ley mandaconqannomi pellawan cawanan. Peru qowan wanuriptinmi, si tse casaconqan leypita paqwe librina ticrarin. Qowan cawecaptin juc nunawan cacurcorqa, jutsatam rurarin. Peru qowan wanuriptinran, leypita librina ticrarin juc nunawan casacunanpaqpis. Tseqa manam jutsallacunnatsu.
Cuyë wauqïcuna y panicuna, tsenomi qamcunapis Jesucristu wanushqanrecur wanushqa cuentana quecayanqui Moises escribishqan leycunapaq. Y canannam cawarimushqa Cristuwan jucnollana cayanqui Diospaq allicunallatana rurayänequipaq. Puntatam jutsasapa cashqa, tse leycuna musyatsimarqantsic etsantsic munanqanmanno mana allicunata rurar cawaconqantsicta. Y tsepita ¿imatataq tarerqantsic: wanucur castiguta! Peru cananqa wanushqa cuentana carmi, leycunapa mandadunpita librina cantsic. Tsemi manana leycunapaq yarpacachänantsicnatsu; sinoqa Santu Espiritu juclaya shonquta qomanqantsicwanmi Diosta sirwinantsicllapaqna yarpacachantsic.
Leycuna captinmi, musyantsic lluta rureqa jutsa canqanta
Tsecunata niriyapteq capas pensacurcuyanqui “leycunaqa manam allitsu” niyanqaqta. ¡Manam tsenotsu! Porqui mana leycuna captenqa, noqapis manam musyämantsu carqan jutsacuna cashqanta. Ni manam musyämantsu carqan codisiosu quepis jutsa canqanta, leycho “Ama codisiosu quëtsu”* Ex 20.17; Dt 5.21 mana niptenqa. Tse leycunata yachacurran noqapis musyarqä nunapaq imatapis mana allita yarpanqä jutsa canqanta. Tseno tantiyecatsimaptinpis tse llutan yarpecuna masran shonqücho cacorqan. Peru tse leycunata manaraq musyaptïqa manam imapis qocamarqantsu. Tse leycunata manaraq musyarqa tranquilum cawacorqä. Leycunata musyarirran cuentata qocushqä shimpipashqa canäpaq caqta y llutan ruranqäpita castiguta chasquinäpaq caqtapis. 10-11 Tsenollam jina cuentata qocurerqä leycunarecur “salbacushaqchi” nenqä antis condenashqana quecanqäta. Porqui mana alli rurecunärecurmi ley nenqanmanno shimpipashqa carqä y condenadu ticrarerqä.
12 Imano carpis, leycunaqa Diospita carmi allapa alli. 13 ¿Tseno allapa alli quecarcu castigumanqa pushamantsic! ¡Manam tsenotsu! Antis tse leycunam alli car musyaratsiman mana alli rurecunaqa jutsa canqanta. Tseno musyatsimaptinmi, cäyirï tse mana alli rurecunaqa allapa mana alli cashqanta, y tserecur castigashqa canäpaq caqta.
14 Musyantsicmi tse leycunaqa Diospita car alli cashqanta. Peru noqanam mana allicuna rureta munapar jutsapa esclabun cuenta caquicä. 15 Tsemi quiquïpis mana cäyïtsu imata ruranqata. Allicuna rureta munarpis, manam churapucätsu; antis mana allicunata rurepaqmi buenoqa cä. 16 Y mana munanqä mana allicunata rurarirninmi, cuentata qocurï leycunaqa allapa alli cashqanta. 17 Tse cäsuchoqa mananam quiquïnatsu tse mana allicunata rurecä; sinoqa jutsa rurellacho yachacashqa carmi, que etsä ruratsiman. 18 Quiquïmi musyä mana alli ruraq quenïcho allicunata ruretaqa mana camapucanqäta. Porqui allicunata rureta munecarpis, manam yarqupucütsu. 19 Allita rureta munanqäcunataqa manam rurätsu. Antis mana munecarpis, mana allicunatam siempri rurarï. 20 Tsemi claru parlaquichoqa tse mana rureta munanqä mana allicunata quiquïnatsu rurä. Sinoqa que debil etsämi jutsa rurellacho yachacashqa car ruratsiman.
21 Noqatam imanirchi cadalla queno pasaman: Allita rureta munecaptïpis, mana alli rurenïcunam yurircamun. 22 Llapan shonqüwanmi Dios mandacushqan leycunata allapa cäsuquita munä. 23 Y quiquïchomi mäquicä mana allicunata rurarnin, conträlla ruraquicanqäta. Peru tse mana alli rurenïcunam tsararäcaman mana allicunallata ruranäpaq.
24 ¡Ay, noqalla! ¿Imanoraq calläshaq! ¿Pillaraq libreconqa condenasionpita jutsasapa etsalläta! 25 Shonqücho Diospa mandamientuncunata cäsuquita munaptïpis, que etsallätaq jutsa rurellacho tsararäcaman mana allicunata ruranäpaq. Peru ¡grasias Diosta! ¡Pemi Jesucristurecur cananqa librecamashqa!

*7:7 Ex 20.17; Dt 5.21