HECHOS
Hechosbi kallari parluguna
Pi escribiga: Lucasga medicomi shinaidi apóstol Pablon risha paida ayudajmi gashka. Lucasga na israelgunapurachu, ashtan Grecia llaktamunda alli yachajmi gashka. Pai Siria llaktabi tiyaj Antioquía pueblobi gashami escribishka yuyachin.
Pimu escribishka: Jesús jawa pachamu rishka k'ipa ima tukushkagunada yachachunmi alli nishka Teofilomu, na israelgunamushmi escribishka.
Jesucristo wacharishka mashna wataguna k'ipabi escribishka yuyachin: sujta chunga kinsa (63) na gashaga kanchis chunga (70) watagunabimi.
Imadadi parlagun: Lucas librobi imalla tukushkada escribishka kaibi kutin katigun. Hechos librobi ima laya crijkuna mirarishkada Alli Shimi maida chayashkadash parlan. Tuki tukushkagunamunda ashaguna kaibi tiyan: Jesús jawa pachamu rishka k'ipa (1.1-11) Diosbuj Espíritu shamushka (2.1-13), Pedroga suchuda alliyachishka (3.1-10), Jerusalén pueblobi Pedron Juanchun Jesusmunda parlaki mandujkuna prezu japishka (4.1-31), Ananías paibuj warmi Safiran llullashka (5.1-11), Ishtikun p'iñarisha rumigunada pigusha wañuchishkaguna (6.8—7.60), Jesucristoda Saulo crishka (9.1-31), Pedroga sueñobi shinalla rikushka (10.1-48), Pedro carcelbi gaki Dios llujshichishka (12.1-19), achpa ch'ujchuki prezugunada watashka cadenagunash kachachirishka (16.16-40), Efesobi kausajkuna bulla rurashka (19.22-41), Felixbuj ñaubuki Pablo ima shina gashkada rimarishka (24.1-27), jatun kuchabi yaku jatarisha Pablo tiyaj barcobi yaku jundushka (27.1-44), Romamu Pablo chayashka (28.1-31).
1
Diosbuj Espirituda japinamunda
1-2 K'uyashka Teófilo, kallarimunda jawa pachamu ichiyana p'unllagama Jesús tuki imalla rurashkada yachachishkadash kallari librobi ñami escribishkani. Narij rishaidi Diosbuj Espíritu yuyida kuki Paibuj agllusha kachashkagunamu ima rurana gashkada yachachiga.
Llakichisha wañuchishka k'ipash Pai kausashkadadi rikuchun tuki layada rurasha paigunaj ñaubuki rikurishami chusku chunga (40) p'unllada paigunamu Diosbuj mandana ima laya ganashkada parluga.
Pai agllushkagunan mikushaidimi, “Jerusalén pueblomunda ama rishalla kangunamu nishka shina Ñukaj Taita <Kushami> nishkada chapanguichi. Yakullanmi Juanchuga bautizaga, ashtangarin asha p'unllaguna k'ipaga Diosbuj Espiritunmi bautizashka ganguichi,” niga.
Jawa pachamu Jesús rishkamunda
Jesuskun tandanukushkagunaga, “¿Mandaj, israelguna mandanadaga kununlladichu kutin churash ningui?” nisha tapukimi Jesusga, “Ima p'unlla, ima ura, Ñuka Taita rurusha nishkada kanguna yachanaga na kabinchu. Paillami ima urash rurunada agllanga. Ashtan Diosbuj Espíritu kangunamu shamuki tuki imadash ruri tukunguichillami. Chimundaga kangunaga Ñukamunda Jerusalenbi, tuki Judea llaktabi, Samaria llaktabi, tuki karu llaktagunabish parlungu llujshinguichi,” niga.
Shina nishka k'ipa paiguna rikuki Jesusga jawamu pushushka gasha p'uyubi chinguga. Chimunda kutinga Paida na rikugagunachu. 10 Jesús ichiyajta rikuriaki ñash paigunaj kuchubi yurujlla churushka ishki k'ariguna rikurishaga, 11 “Galilea llaktamundaguna ¿ima nishadi ichimu rikurianguichi? Kangunaj kuchumunda jawa pachamu pushushka Jesuslladi ichiyaj layaidi kutin shamungami,” nigaguna.
Matikuda, Judasbuj randi agllushkamunda
12 Chi k'ipaga Jesusbuj agllushkagunaga Olivos shuti urkumunda Jerusalén pueblomu kutin shamugaguna. Chi urkuga Jerusalenmunda samana p'unlla purina vali karumiga.* 1.12 Moisés mandashkabiga samana p'unlla shuj kilómetro shinalladami purinaga.
13 Jerusalenmu chayashaga paigunaga pozadada mañusha tiyashka wasi jawa altumumi sikugaguna. Chibi tandanukujkunaga kaigunamiga: Pedro, Jacobo, Juanchu, Andiku, Felipe, Tiuma, Bartolomé, Mateo, Alfeobuj churi Jacobo, Simón Celote nishka, Jacoboj churi Judasbish. 14 Paigunaga shuj warmigunan, Jesusbuj mama Marian, Paibuj waukigunandij, shuj shinalla tukusha tandanukusha Diosta mañagujllagunamiga.
15 Chi p'unllagunaga patsuj ishki chunga (120) shina crijkunami tandanukuga. Paigunan gashami Pedro shayarishaga kashna niga, 16 “Wauki paniguna, Davidbuj shimimunda Diosbuj Espíritu parlachiki Paibuj Shimi nishka shinaga Jesusta japichingu pushuj Judasmunda nishkaga p'aktanadimi gaga. Shinushami Judasga Jesusta japichingu pushuga. 17 Paish ñukuchipuramunda gasha Diosbujta rurangu puriga. 18 (Jesusta japichishkamunda pagushka kuchkinga achpadami randiga. Pai millida rurushkamundami chi achpallabidi jawamunda uma satisha tigrusha iksa tugyuki puzunguna tsirapariga. 19 Shina tukushkada tuki Jerusalenbi kausujkuna yachushaga chi achpadaga Acéldama nishami shutichigaguna. Acéldama nishaga paigunaj arameo shimibiga <Yaur Pamba> nishkami gan.)
20 “Salmos escribishkabiga:
‘Pai kausushka wasi shitushka sakirichun pish ama kausachun.’ 1.20a Sal 69.25
‘Pai ruranada shuj japirichun’ 1.20b Sal 109.8 nishkagunashmi tiyan.
21 “Shinusha sarunmunda kunun p'unllagama ñukuchin igulda Mandaj Jesuskun purijkunamunda shujta Judasbuj randi churangaj agllanami ganchi. 22 Agllashkaga Jesusta Juanchu bautizashkamunda jawa pachamu rishkagama rikujmi. Chi rikujkunapuramunda shujta Jesús kausarishkamunda ñukuchin parluj tukuchun ministinchi,” niga.
23 Shinushami paigunapuramunda ishkida aglluga: Justo nishka Barsabás shuti Jozidash Matikudash. 24-25 Ishkida agllushka k'ipaga, “Manduj, Kanga tukigunaj shungudami rijsingui. Judas juchada rurusha wañushaga pai rinashka pushtumu rishkamunda Kan rurachun mandashkada rurungaj shuj japirichun kai ishkindijmunda Kan agllashka maijindikun yuyida kubai,” nisha Diosta mañagaguna.
26 Shina mañushka k'ipa sorteoda rurukiga Matikujmi urmuga. Shinami paiga chunga shuj (11) agllashkagunan tandanukuga.

*1:12 1.12 Moisés mandashkabiga samana p'unlla shuj kilómetro shinalladami purinaga.

1:20 1.20a Sal 69.25

1:20 1.20b Sal 109.8