1 Yesu si bul wiaa deeŋba dɛrɛ, ba duu haritooroo sii kieli fuo-naaŋ kubala ba kaa yirɛ Kidirɔŋ. Lee kubala nɛ fa hɛ dimɛ ba chɔŋsɛ tiisiŋ. Ŋii nɛ Yesu ari u haritooroo juu lee-la. 2 Ba vɛnɛɛ mu lee-la nɛ, ŋii nɛ tii Judas, nii-la si joŋu yallɛ, ma wuo jiŋ dimɛ. 3 Ŋii nɛ Judas kɛŋ laali-yuoroo dɔŋsuŋ ari nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiasiŋ tiŋtinni-biisiŋ, ari Farisii tiŋŋaa tiŋtinni-biisiŋ, di ba mu kɛŋ Yesu. Ba mu lee-la Yesu si hɛ. Ba síi mu ŋii, ba kori chaanaa, ka-pilaa ari nyiniŋ ari ba ba-kiaa. 4 Yesu jiŋ wii-la kala fa si jaŋ ŋaau lɛ nɛ. Ŋii nɛ u mu cheŋba a piɛsɛba, “Kubɛɛ nɛ maa chɛɛ?” 5 Ŋii nɛ ba si, “Yesu si lii Nazarɛt nɛ la chichɛ.” Ŋii nɛ u bula piba, “Mi nɛ ŋla.” Judas, nii-la fa si jaŋ joŋu yallɛ, u ma fa hɛ ba tuɔŋ nɛ. 6 Yesu si bul ŋii, ba miira yala mu hariŋ a tuu tel. 7 Ŋii nɛ Yesu bira piɛsɛba a bul, “Kubɛɛ nɛ maa chɛ?” Ba si, “Yesu si lii Nazarɛt.” 8 Ŋii nɛ Yesu bula piba, “Mi laa sipaaŋ bula pima ari mi nɛ ŋla. Di ma níi chɛmi, má leŋ di ni-kaanaa viiri.” 9 (U bul ŋii di wii-la u fa si bula, duu wuo sɛnɛ ŋaa wutitii. U fa bula ari nialiŋ kala Wia si liisa pu, ba kuŋ-kala bi lɛlɛ.) 10 Saamɔŋ Piita fa kori tokobii nɛ. Ŋii nɛ u tuurɛ a ta nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiaŋ dia-yomo na-diiŋ digiliŋ a keri. Yomo-la yiriŋ nɛ fa Malikas. 11 Ŋii nɛ Yesu bula pi Piita a bul, “Joŋ ŋ tokobii-la hɛ u pɛɛŋ lɛ. U bi maga di mi na hɛɛ-la, mi Nyimma síi chɛ di mi na, koo?”

12 Ŋii nɛ laali-yuoroo ari ba kuhiaŋ ari Ju̱u tiŋŋaa titinni-biisi-la kɛŋ Yesu a vɔbu. 13 Ba laa sipaaŋ kɛnu kaa mu Anas teeŋ nɛ. Anas nɛ fa ŋaa Kayafas hiili-baala. Jina-la Kayafas ma nɛ fa ŋaa nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiaŋ. 14 Kayafas nɛ fa laa sipaaŋ bula pi Ju̱u tiŋŋaa ari ni-bala nɛ laa tiŋteeŋ niaa kala nyuŋ suu, u nɛ kpia ni-daŋ si suba.

15 Saamɔŋ Piita ari Yesu haritooroo dɔŋɔ to Yesu hariŋ, a juu nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiaŋ kaala. Kuhiaŋ-la fa jiŋ Yesu haritooro deeŋ nɛ. Ŋii wiaa haritooru-la to Yesu hariŋ a juu kaala-la tuɔŋ. 16 Ka Piita chiŋ kaala-la jeeŋ hariŋ boiŋniiŋ. Ŋii nɛ Yesu haritooro-la dɔŋɔ, nii-la nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiaŋ si jima, u miira lii, a bula pi toli-bie kubala si pɔ boiŋ-la niiŋ duu leŋ di Piita ku juu, aŋ kɛŋ Piita ku juu. 17 Ŋii nɛ tolo-la si chiŋ boi-la niiŋ piɛsɛ Piita, “Ŋ ma bi baal-la haritooroo dɔŋɔ ŋaa?” Ŋii nɛ Piita si, “Ai, mi dee.” 18 Di waariŋ fa hɛ dimɛ. Ŋii nɛ dia-la tiŋtinnaa ari nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiaŋ tiŋtinni-biisiŋ hɛ nyiniŋ a china golli aa wieni. Piita ma mu chiŋ ba teeŋ aa wieni nyiŋ-la.

19 Ŋii nɛ nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiaŋ piɛsɛ Yesu wiaa a tigɛ u haritooroo lɛ ari wialiŋ u fa síi dagu. 20 Ŋii nɛ Yesu bul, “Wialiŋ kala mi si bula, mi yie chiŋ ni-daŋ tuɔŋ nɛ a bul. Mi yie chaasa chiŋ Wii-chuɔlɛ diisiŋ tuɔŋ nɛ ari Wia-dia tuɔŋ, lee-la Ju̱u tiŋŋaa kala si yie ku hilimi nɛ a bul. Mi ha bi wii-kala luɔra bul. 21 Bɛɛ nɛ saa tii ŋ piɛsɛmi? Piɛsɛ nialiŋ si nii wialiŋ mi si bula, di ba dagiŋ. Ba jiŋ wialiŋ mi si bula nɛ.” 22 Yesu si bul ŋii, nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia tiŋtinni-bie dɔŋɔ fallɛ Yesu chaŋkpaŋiŋ lɛ aŋ bul, “Ŋla nɛ u magɛ di ŋ bul wiaa nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiaŋ teeŋ koo?” 23 Ŋii nɛ Yesu bul, “Di mi nɛ bul wii chei, u maga di ŋ bul di nuu-kala nii nɛ. Ka di wii-la mi si bula nɛ ŋaa wutitii, bɛɛ nɛ tii ŋ fallɛmi?” 24 Ba si vɔɔ Yesu ŋii, ŋii nɛ Anas leŋ ba kɛnu ŋii kaa mu nii-la si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiaŋ Kayafas teeŋ.

25 Ka Piita ha chiŋ kaala-la tuɔŋ aa wieni nyiŋ-la. Ŋii nɛ nialiŋ dɔŋsuŋ piɛsu a bul, “Ŋ ma bi baala deeŋ haritooroo dɔŋɔ ŋaa?” Piita kaa via aŋ bul, “Ai, mi dee.” 26 Ŋii nɛ nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiaŋ dia tiŋtinnaa dɔŋɔ ma pɛu lɛ. U fa ŋaa nii-la Piita si ta u digiliŋ keri, u naaŋbii nɛ. U piɛsu a bul, “Mi fa bi ma di baal-la na, lee-la ba si chɔŋsɛ tiisiŋŋ?” 27 Ŋii nɛ Piita bira kaa via aŋ bul di ai, u dee. U bul ŋii dɛrɛ di ji-bele yele.

28 Chichuɔ-fiɛla fɛlɛlɛ ba kɛŋ Yesu lii Kayafas dia lɛ, a kɛnu kaa mu baal kubala dia baa yirɛ Paalit. Paalit nɛ fa hɔŋ Rom kuori-baliŋ nyuŋ lee-la. Ju̱u tiŋŋaa bi to juu. Ba bi chɛ di ba ŋaa disinniŋ a chei ba kisiŋ lɛ, aŋ wuo dii diisiŋ kieliŋ gbiele kudiilee. 29 Ŋii nɛ Paalit lii a piɛsɛba a bul, “Bɛɛ nɛ ma si baala deeŋ ŋaa chei?” 30 Ŋii nɛ ba bula pu a bul, “Di u nɛ fa bi wii ŋaa chei, la fa bi jaŋ kɛnu kaa kɔ ŋ teeŋ.” 31 Ŋii nɛ Paalit bula piba a bul, “Má kɛnu kaa mu to ma titia woŋbiiŋ lɛ a dii u sariya.” Ŋii nɛ ba bula pu a bul, “La bi woŋbiiŋ kɛnɛ di la kpu nuu-kala.” 32 Yesu fa si daga ari u jaŋ suu daa-gɛsɛɛ nyuŋ, u ŋii sɛnɛ ŋaa wutitii. 33 Ŋii nɛ Paalit miira juu dia a yirɛ Yesu a piɛsu, “Ŋ nɛ ŋaa Ju̱u tiŋŋaa kuoroo?” 34 Ŋii nɛ Yesu piɛsu, “Ŋ titia nɛ bul wiiŋ deeŋ koo nuu nɛ bul ŋii piŋ a tigɛmi lɛ?” 35 Ŋii nɛ Paalit bira bul, “Mi bi Ju̱u tiina ŋaa. Ŋ titia nia ari nialiŋ si kpu pusuŋ pipi Wia kuhiasiŋ nɛ joŋuŋ hɛ mi nisiŋ lɛ. Bɛɛ nɛ ŋ ŋaa chei?” 36 Ŋii nɛ Yesu bul, “Mi kuoruŋ tuo dunia deeŋ lɛ, di mi kuoruŋ nɛ fa hɛ dunia deeŋ lɛ, mi niaa fa jaŋ yuo laami, di Ju̱u tiŋŋaa sími wuo kɛŋ. Ama mi kuoruŋ tuo daha.” 37 Ŋii nɛ Paalit piɛsu a bul, “Ŋ saa ŋaa kuoru nɛ koo?” Ŋii nɛ Yesu bul, “Wii-la ŋ si bula ŋaa wutitii nɛ. Ba paala lulmi di mi ku ŋaa kuoru nɛ. Mi ku tuu dunia di mi dagɛ niaa, di ba jiŋ wutitii nɛ. Nii-la kala si cho duu jiŋ wutitii yie jegile nii mi teeŋ nɛ.” 38 Ŋii nɛ Paalit piɛsu, “Wutitii nɛ bɛɛ?”

Ŋii nɛ Paalit miira lii di-jaliŋ Ju̱u timma-la teeŋ a bula piba a bul, “Mi bi wii-la na baala deeŋ si cheye. 39 Ama jina-na kala, di diisiŋ kieliŋ gbiele-la nɛ yie-na kala, mi yie vɛnɛ liisɛ nialiŋ ba si kaa tɔ dia dɔŋɔ nɛ pima. U ŋii nagɛ ari ma kisiŋ nɛ. Ma saa chɛ di mi liisɛ Ju̱u tiŋŋaa kuoru-la nɛ ta pimaa?” 40 Ŋii nɛ ba kpia goŋ a bul, “Ai, nia deeŋ dee! Liisɛ Barabas ta. (Barabas fa ŋaa gaaru nɛ.)”