23
Yi tpone'n Jesús swutz Pilat
(Mt 27.1-2, 11-14; Mr 15.1-5; Jn 18.28-38)
Chibaj bene'n tzun tan tak'le'n Jesús swutz Pilat. Yi cyopone'ntz nin e' oc tan xochle'n quen. Itzun cyaltz:
—Ma jalu' Ta', ja bin saj katz'amol yi june'j yi na tzan tan joyle'n ju' tan jale'n oyintzi' le katanum. Na tzan i' tan talche'n scyetz wunak yi qui tajwe'n tan cyak'ol yi cutxuj tetz César. Ncha'tz na tal yi i' yi Cristo. Yi na elepont yi i' jun rey tane'n, —che'ch tzun bantz.
—¿Aẍ pe' chireyil yi e' judiy? —stzun Pilat bantz tetz Jesús.
—I ina'tz, chi na tal tzaju'.
Jilone'n tzun Pilat scyetz yi e' wi'tz pale' scyuch' yi e' wunak. Itzun taltz:
—Tzinwutz wetz, yi yaje'j qui'c mu'ẍ til.
Ma yi e' cyetz, mas tcunin e' octz tan talche'n nin:
—Qui' Ta'. Tan yi tetz ẍchusu'n na tzan tan tocse'n chic'u'l cyakil yi e' aj Judea tan oyintzi' scye'ju'. Cho'n xe'te'n tzaj i' jalen Galilea tan tocse'n chic'u'l wunak. Ej nin na nin tzane't i' tan banle'n tzone'j, —che'ch.
Yi tpone'n Jesús swutz Herodes
Yi tbital Pilat yi xtxolbile'j, nin octz tan jakle'n ko aj Galilea Jesús. Yi tbital yi aj Galilea i', nintzun ben ẍchakol swutz Herodes, na i' ajcaw squibaj yi e' aj Galilea. Ej nin noj quen cu'ntz te'j yi cho'n ta'te'n cobox k'ej Herodes Jerusalén. Yi bene'n tilol Herodes wutz Jesús, wi'nin tzatzine'n. Na ala'ix k'ej yi ya'stzun tajbil i' tan techal wutz. Nsken tbit yi stziblal Jesús, nin yi tajbil i' i'tz yi nink ẍchaj Jesús jun milawr swutz cu'n i'. Wi'nin e'chk yol baj jakol tetz Jesús, poro siquier nink jun yol ben stza'wel. 10 Ncha'tz ate' yi e' wi'tz pale', scyuch' yi e' tx'olol xo'l yi ley Moisés. Quinin e' tane' tan tak'le'n til Jesús. 11 Ncha'tz Herodes scyuch' yi e' sanlar nin e' octz tan telse'n k'ej Jesús. Nin oc cyak'ol jun balaj be'ch tetz jun rey te'j, tan chitze'ene'n te i'. Bene'n tzun ẍchakol Herodes junt tir swutz Pilat. 12 Te jun k'eja'tz jalt tzatzin paz ẍchixo'l Herodes tu Pilat, wech na chicontr quib sajle'n tunintz.
Yi bixewe'n tan cwe'n biyij Jesús
(Mt 27.15-26; Mr 15.6-15; Jn 18.39–19.16)
13 Toque'n tzun Pilat tan chichakle'n cyakil yi e' wi'tz pale' scyuch' yi e' wi' banl wi' nin cyakil yi e' wunak. Itzun taltz scyetz:
14 —Ja ul quicy'alu' yi yaje'j tzinwutz. Nin na cyalu' yi na tzan i' tan tocse'n chic'u'l wunak tan oyintzi' ske'j. Ej nin ja quibitu' yi nno'c tan ẍch'ote'n stzi' i'. Poro ja quilu' yi qui'c nin til na jal wa'n te yi e'chk xtxolbila'tz yi ncyalu' swetz. 15 Ncha'tz Herodes, qui lo' njal til ta'n na ja bin sajt ẍchakol junt tir tzinwutz. Chitxum cunu'. Qui'c tetz til tan cwe'n kabiyol. 16 Ntina'tz tzimbne' te'j, swak'e' mu'ẍ caws, nin tz'elepon wa'n liwr, —stzun Pilat scyetz cyakil wunak.
17 Ya'stzun xtxum Pilat, na at jun cstumbr yi xom i' te'j. I'tz yi lakak lmak k'ej na stzakplen i' jun pres. 18 Poro nin e' ẍch'in cyakil wunak:
—Qui na kaj yil tz'el liwr yi june'j. Ba'n tcu'n stzakplenu' Barrabás, —che'ch tzun bantz.
19 Poro cho'n at tetz Barrabás xetze' tan paj yi i' jun joyol ju' oyintzi' te yi gobierum. Ej nin tan paj yi biyol nak i'. 20 Poro yi tajbil tetz Pilat i'tz tan tele'n klo' Jesús liwr. Toque'n tzun junt tir tan yol scyetz. 21 Poro yi e'a'tz mast cunin na chiẍch'in:
—Jeken swutz pasyon, jeken swutz pasyon, —che'ch na ban nintz.
22 Toque'n tzun Pilat tan yol scyetz le toxi'n tir:
—¿Mbi tzuntz? ¿Mbi til scyeru'? Yi in wetz qui na jal til wa'n tan cwe'n kabiyol. Swak'e' bin mu'ẍ caws nin tz'elk wa'n liwr, —stzun Pilat scyetz.
23 Poro yi e' wunak quinin e' tane' tan talche'n yi tajwe'n tan je'n swutz pasyon. Ncha'tz e' ban yi e' wi'tz pale'. 24 Cha'stzun te tk'ol Pilat ama'l scyetz tan banle'n cyajbil. 25 Cha'stzun te tele'n stzakpul Pilat yi jun yaj yi at xetze', yi joyol ju' oyintzi' te gobierum, nin biyol nak. Nintzun el jatxol Pilat yi Jesús ẍchik'ab tan quicy'sal chic'u'l te'j.
Yi quime'n Jesús swutz Pasyon
(Mt 27.32-44; Mr 15.21-32; Jn 19.17-27)
26 Itzun bantz yi na tzan nin ticy'le'n Jesús tan je'n swutz pasyon, at tzun jun aj Cirene yi na bi'aj Simón. Cho'n xa'ke'n i' xo'l wutz. Xtx'amxe'n tzuntz cyak'un yi e' sanlar. Nin oc chipach'ul tzak' yi pasyon yi cy'a'n tan Jesús. Nintzun bajx cu'n Jesús swutz.
27 Ncha'tz wi'nin wunak xomche' scye'j. Nin at wi'nin xna'n yi wi'nin cyok'e'n tan bis te Jesús. 28 Che' bene'n tzun xmayil Jesús nin ben tlol scyetz:
—E'u' xna'n aj Jerusalén, quil chok'u' swe'j. Ba'n tcu'n chibisunku' te yi bis o'kl yi tz'ul squibu' nin squibaj chinitxajilu'. 29 Na at tulbil chicawsu'. Yil tz'ul jun k'eja'tz scyale'u': ‘Ba'n cyeri e' yi qui'c rmeril tan jale'n chinitxa'. Ba'n cyeri yi e' yi qui na cyekaj pwokil jun ni'. Ba'n cyeri yi e' yi qui'c ni' na txutxun scye'j.’ 30 Tan paj yi chicawsu', chocoponu' tan talche'n: ‘Nilu'nk tzaj yi wi'wtz skibaj.’ Ej nin ncha'tz scyale'u': ‘Nilu'nk tzaj yi e'chk ju'wtz skibaj,’ che'chu' sbne'. 31 Ma yi in wetz, ja chi'ch chic'u'l yi e' aj Roma swe'j, wech qui'c wetz wil ẍchiwutz. Ko ya'tz na chiban swe'j inin tzun pyor ẍchibne' scye'ju' yil jal quilu' ẍchiwutz, —stzun Jesús bantz scyetz.
32 Ncha'tz ben quicy'al cob mal nak tan chicwe'n biyij tu Jesús. 33 Yi cyopone'n le ama'l yi na bi'aj Wi Bakil Wi'baj, je'n tzun Jesús cya'n swutz pasyon. Ncha'tz e' ban yi cob mal wunak. Cho'n je'n jun le sbal Jesús nin junt le max. 34 Te yi na chitzan tan je'se'n Jesús swutz pasyon nintzun taltz:
—Ta', cuyu' chipaj, na quinin tz'icy' scyetz yi mbi na chitzan tan baje'n.
Ma yi e' sanlar nin e' oc tan tx'ilu'n te be'ch tetz Jesús tan cwe'n chijatxol ẍchiwutz. 35 Ej nin wi'nin wunak ate' tan xmaye'n Jesús. Ncha'tz yi e' ajcaw, na chixcy'aklin nin tetz. Itzun na cyaltz:
—Ja xcye'-x tan chicolpe'n wi'nin wunak. Ma jalu', ko bintzinin i'-x yi Cristo, yi jun yi txa'ijt tan Ryos, xcyek bina's tan colpil tib, —che'ch tzun yi e' ajcawa'tz squibil quib.
36 Nin ite'n nin e' ban yi e' sanlar. Na nin e' oc tan xcy'aklil te Jesús. Na nin e' ocopontz naka'j tan suke'n nin vinagr tetz.
37 —Ko i aẍa'tz yi chireyil yi e' judiy, colp cu'n tzaj awib, —che'ch e' sanlara'tz tetz.
38 Ej nin ncha'tz at tzun yol yi je' tz'iba'n swi'e'n i'. Ox cu'n jilwutz yol je' chitz'ibal nin i'tz griego, latín, tu hebreo. Je tzun na tal yi je' chitz'ibal: “Yi june'j ya'stzun chireyil yi e' judiy.”
39 Na tzun xcy'aklin cy'en jun scyeri yi e' mal nak yi je' ch'imba'n xlaj i'. Itzun taltz:
—Yi ko bintzinin aẍ yi Cristo, colp cu'n awib. Ej nin colp cu'n yi o' ketz, —stzun i' bantz.
40 Ma yi junt, nin oc tan yajle'n yi tuch', nin taltz tetz:
—¡Yaj! ¿qui pe' na awek ẍchi' Ryos? na ncha'tz o' quimich tlentu' ato't tan kil. 41 Colon ske'j ketz, na kil nin ke'tz na katzan tan ẍchojle'n. Ma yi yaje'j, qui'c nin mu'ẍ tetz til njuch, —stzun yaj te tuch'.
42 Itzun taltz tetz Jesús:
—Jesús, yil tz'ocu' tan cawu'n, nink nu'l tx'akx tc'u'lu', —stzun i'.
43 Tlol tzun Jesús tetz:
—Jun cu'n yol swale' nin tzatz, ninin jalu' cẍopon swe'j tul jun balaj ama'l, —stzun Jesús tetz.
Yi quime'n Jesús
(Mt 27.45-56; Mr 15.33-41; Jn 19.28-30)
44 Yi tpone'n chajcu'n k'ej, tz'o'tz nin tunin ban wuxtx'otx'. Jalen cu'n tpone'n ox ch'ich' cu'lbe'n k'ej. Kalena's tzun skiline'n. 45 Quinin txekun k'ej te jun rata'tz. Ej nin yi xbu'k yi at le templo tan jople'n yi luwar yi chin xan nin, ninin katz. Cob cuntu' el. 46 Chin wi' nin tzun Jesús bantz tan yol, itzun taltz:
—Ta', wabnaj walma' tk'abu'.
Watok cunin saj tlol yi yola'tz yi quime'n.
47 Ma yi tilol yi capitán mbi cu'n bajij, nin octz tan tak'le'n k'ajsbil tetz Ryos:
—Bintzinin, yi yaje'j qui'c til, —stzun i' bantz.
48 Ma cyakil yi e' wunak yi e' ẍcha'k tan xmayi'n, wi'nin chitxak'ol wutz cyeml tan paj bis yi chipakxe'n. 49 Ma yi e' tamiw Jesús scyuch' yi e' xna'n yi cho'n chisaje'n xomok te'j, cyakil cunin e', e' cyaj joylaj len tan xmaye'n yi mbi cu'n na bajij.
Yi mukxe'n Jesús
(Mt 27.57-61; Mr 15.42-47; Jn 19.38-42)
50 At tzun jun yaj yi na bi'aj Ẍep. Chumbalaj nin i'. Chin c'ulutxum nin i' swutz Ryos. Aj Arimatea i'. Yi Arimatea i'tz jun tnum yi cho'n at cwent Judea. Nin i' jun scyeri yi e' wi' banl chiwi' yi e' judiy. 51 Nternin na tzan i' tan ẍch'iwe'n yi tiemp yi at tulbil Ryos tan cawu'n. Quinin xom wi' i' te cyajtza'kl yi e' mas wi' banl wi' yi cu' chitxumul te Jesús. 52 Nintzun ben i'-tz tan yol tetz Pilat tan jakle'n yi wankil Jesús. Nin cujijtz. 53 Ma yi cwe'n tzaj yi wankil Jesús ta'n, cho'n cwe'n ta'n tul jun xbu'k, nin oc tk'oltz tul jun nich. Yi nicha'tz cho'n kopij cyen swutz c'ub. Ntaxk cunin oc jun alma' tc'u'l. 54 Nin noj cyen cu'ntz te jun k'ej yi na nuc'x cyen chiwa' tetz eklok tan banle'n tane'n yi jun k'ej ujle'n. Cha'stzun te qui'c mas tama'lil scyetz, na txant tan toque'n akale'n tan xe'te'n yi jun k'eja'tz.
55 Ma yi e' xna'n yi e' saj xomok te Jesús jalen Galilea, nin e' bentz tan cyajskel yi nich, nin tan xmaye'n yi ẍe'n cu'n ban wankil Jesús yi toque'n cyen tjul. 56 Ma yi chipakxe'n tnum nin e' baj octz tan nuc'le'n cyen yi pomada tu yi tz'ac'bil yi wi'nin c'o'cal yi at tocbil cya'n te wankil Jesús. Ujewe'n nin e' bantz te jun k'ej ujle'na'tz chi tane'n yi chicstumbr.