10
Qui'c cu paxe'n
(Mt 19.1-2; Lc 16.18)
Yi wi't baje'n xtxolil Jesús yi xtxolbila'se'j, tele'n tzaj tzun i'-tz Capernaum. Cho'n bene'n i' le luwar cwent Judea nin tu yi luwar yi at jalaj icy'en a' Jordán. Itzun te yi tpone'n, chichamol tzun quib yi e' wunak te i', nin octz tan chichusle'n chi na ban nin i'. Cyoque'n tzun cobox parisey tan joyle'n puntil yi ẍe'nk jal til Jesús. Itzun chijaktz tetz:
—¿Mbi na tal teru' Ta', ba'n pe' le wutz teru' kol spax cyen jun yaj yi txkel? —che'ch.
—¿Mbi cyajnak stz'ibal Moisés yi tajwe'n tan chixome'nu' te'j? —stzun Jesús scyetz.
—Alijt cyen tan Moisés yi at cu tan cyaje'n cyen paxil jun yaj yi txkel. Ntin na taj je'se'n jun u'j tetz paxe'n, ba'n tzun scol cyen yaj yi txkel, —che'ch bantz tetz Jesús.
—Cyaj tlol Moisés yi xtxolbile'j tan paj stze'tzal cyalma'u'. Poro le xe'tzbil tzaj, yi bnixe'n cu'n cyakil e'chk takle'n tan Ryos, “Yaj tu xna'n e' tulej Ryos.”* “Cha'stzun te tajwe'n tan cyaje'n cyen tilol jun yaj yi taj xtxu' tan cyok'bel quib tu txkel, nin chijunaj quibtz. Yi coba'tz yi na cyok'bej quib, junit na chiban swutz Ryos.” Nk'e'tz cob chixone'n ma na jun ntzi' na chiban. Cha'stzun te qui'c rmeril yi nink xcye' jun wunak tan chijatxle'n yi jun lmuja'tz yi Ryos ncyok'ben cu'n, —chij Jesús scyetz.
10 Yi nsken chopon xe jun ca'l, nintzun e' oc yi e' ẍchusbe'tz tan jakle'n puntil tetz te yi mbi eka'n tan yi xtxolbil yi nsken tal. 11 Itzun tal Jesús scyetz:
—Cyakil yi e' yi na chipax cyen quixkel, nin cyok'bej quib tu junt xna'n, e' tzun jopol wutzaj. 12 Ej nin ncha'tz alchok scyetz xna'n yil spax cyen yi chmil nin ltok'bej tib tu junt, jopol wutzaj i'.
Yi tk'ol Jesús yi banl squib e' nitxa'
(Mt 19.13-15; Lc 18.15-17)
13 Cyopone'n tzun ticy'le'n cobox nitxa' swutz Jesús tan je'n tk'ol yi k'ab ẍchiwi'. Poro nin e' oc yi e' ẍchusbe'tz tan makle'n chiwutz yi e' cy'anl cyetz. 14 Poro yi tilol Jesús yi mbi na chitzan yi e' ẍchusbe'tz tan banle'n, nintzun je' swutz.
—Ak'wok ama'l scyetz yi e' nitxa' tan cyule'n swe'j. Quil tzimakwok chiwutz, na cyakil yi e' yi cho'n tane'n chic'ulutxumil chi tane'n chic'ulutxumil yi e' nitxa'e'j, ate' nin cyera'tz tk'ab Ryos. 15 Jun cu'n yol na wal tzitetz, alchok scyetz yi quil tz'oc c'ulutxum jak' ca'wl Ryos chi tane'n c'ulutxumil jun nitxa', quil tz'oc tera'tz tk'ab Ryos, —chij Jesús ban scyetz.
16 Bene'n tzuntz tan chik'ale'n yi e' nitxa', nin je' yi k'ab ẍchiwi' tan tk'ol yi banl squibaj.
Yi jilone'n jun ric tetz Jesús
(Mt 19.16-30; Lc 18.18-30)
17 Itzun bantz yi tcy'alt Jesús yi be', lajke'l nin tule'n tzaj jun yaj nin cu' mejloktz swutz. Itzun jaktz:
—Ta' chumbalaj nin ilu', ¿mbik tzimban tan incambal yi itz'ajbil yi quinin bajsbe'n tetz?
18 —¿Mbi tzuntz na awal tzaj yi in balaj? Ntina'tz jun balaj at, i'tz Ryos. 19 Ncha'tz, ¿mbi xac na ajak tzaj swetz yi mbi'tz yi puntil tan acambal yi awutz'ajbil? Na elnak atxum tetz yi lajuj ca'wl, yi na tal: ‘Quil cẍjopon wutzaj; quil cẍbiyolnakin; quil cẍalk'ij; qui tzajal cu'n jun wi awak' yil cẍo'c tan stiwi'n; quil cẍo'c tan chisuble'n wunak; lok'we' ataj atxu',’ —stzun Jesús bantz tetz.
20 —Poro Ta', juyil tzaj cu'n in yi inxe'tle'n tan banle'n tane'n cyakil yi e'chk xtxolbila'se'j yi na tal tzaju' swetz.
21 Tzatzin cu'n tzun bene'n tlol Jesús tetz:
—Jalta'tz jun apaltil at. Cun c'ay cyakil amebi'l, nin oy nin yi jamel scyetz e' meba'. Sjalok tzun amebi'l tcya'j. Yil tzaban tane'n yi xtxolbile'j, ba'n tzun cẍu'ltz tan axome'n nin swe'j. Poro tajwe'n yi list aẍ tan muc'le'n q'uixc'uj chi na c'ox tib jun yaj tan quime'n swutz pasyon.
22 Poro yi tbital yaj yi yol Jesús, wi'nin bisune'n. Ej nin yi taje'n i' xe ca'l, wi'nin ticy'e'n tc'u'l, na wi'nin mebi'l.
23 Xmayine'n nintzun Jesús scyetz yi e' ẍchusbe'tz. Itzun taltz scyetz:
—At q'uixbel tan cambal jun ric yi jun balaj tiemp yil tz'oc Ryos tan cawu'n.
24 Wi'nin cyele'n yab yi e' ẍchusbe'tz te yi yol Jesús. Cha'stzun te talol junt tir Jesús scyetz:
—Axwok jun c'oloj witz'un, wi'nin q'uixbel tan tpone'n jun yaj te Ryos, yi ko cho'n k'uklij c'u'l te yi mebi'l. 25 Ni'cu'n q'uixbel chi tane'n q'uixbel yi nink tz'icy' jun camey tul jun julil bak tz'isbil, —chij Jesús scyetz.
26 Yi quibital yi e' ẍchusbe'tz Jesús yi yol i', nintzun e' el yabtz te'j, nintzun cyaltz squibil quib:
—Yi ko ya'tz, ¿ẍe'n tzun clax jun?
27 Che' bene'n tzun xmayil Jesús, nintzun taltz scyetz:
—Quil xcye' jun wunak te xtxolbile'j, poro qui'c jun takle'n yi qui'k xcye' Ryos te'j.
28 Toque'n tzun Lu' tan yol tetz Jesús:
—I bin jalu' Ta', yi o' ketz ja cyaj kilol cyakil yi kamebi'l tan kaxome'n te'ju'.
29 Bene'n tzun tlol Jesús scyetz:
—Jun cu'n yol swale' nin tzitetz, alchok scyetz yi list tan cyaje'n cyen tilol yi ca'l tu yi xtx'otx' tan tu' yi na taj xom swe'j, nin tan tu' yi ja el xtxum te yi inchusu'n yi na tak' itz'ajbil, tz'ak'lok jun cient ca'l tu jun pi'aj tx'otx' tetz. 30 Ej nin ncha'tz alchok scyetz yi list tan cyaje'n cyen tilol yi taj xtxu', nka yi stzicy, nka yi titz'un, nka yi txkel, nka yi e' nitxajil tan xome'n swe'j, sjalok jun chin c'oloj taj xtxu', tu jun c'oloj titz'un nin stzicy. Nin sjalok jun chin c'oloj nitxajil. Na cyakil yi e' yi list tan chixome'n swe'j, sjalok cyakil yi je'j. Poro ilenin chitije' q'uixc'uj. Na yil tz'ul tzaj yi tiemp yi at tulbil, ẍchicambok te jun itz'ajbil yi quinin bajsbe'n tetz. 31 Poro at wi'nin e' yi bajxche' jalu' yi wi'tzbil ẍchibne'. Nin at e' yi wi'tzbil quitane'n jalu' yi ẍchibajxok tan chicambal quitz'ajbil.
Yi talol Jesús yi at cyocbil wunak tan biyle'n
(Mt 20.17-19; Lc 18.31-34)
32 Itzun bantz yi na chixon tbe' tan cyopone'n Jerusalén, bajxij Jesús ẍchiwutz yi e' ẍchusbe'tz. Poro wi'nin chibisune'n te yi qui bi lo' sbajok te Jesús. Ncha'tz quitane'n yi e' mas wunak yi xomche' nin. Wi'nin chixobe'n. Chichuc tzun yi e' ẍchusbe'tz e' el moxoltz joylaj len mu'ẍ nin octz tan talche'n scyetz yi mbi sbajok te i'. 33 Itzun tal i'-tz:
—I bin jalu', sak tziwutz yi cho'n at kabembil Jerusalén. Yil kopon ẍchinjatxlok, yi in yi in Bajx Cy'ajol, ẍchik'ab yi e' wi'tz pale', nin ẍchik'ab yi e' tx'olol xo'l yi ley yi tz'iba'nt cyen. Ncha'tz bixek cya'n tan wele'n cu'n swutz. Chinjatxlok ẍchik'ab yi e' awer nak. 34 Nocopon tetz chitze'lbe'tz. Chinlo'onk cya'n tan xicy'xab. Chocopon tan stzube'n tzaj t'a'al chitzi' tinwutz, nin chinquimok cya'n. Poro le toxi'n k'ej, nitz'ok junt tir ẍchixo'l alma'.
Yi chijakol Jacow tu Wa'n chik'ej
(Mt 20.20-28)
35 Toque'n tzun chiẍkansal quib Jacow tu Wa'n yi e' cy'ajl Zebedeo te Jesús. Itzun cyaltz tetz:
—Ta', na klo' kaj yi sbanu' yi pawor yi skac'uche' teru'.
36 —¿Mbi tzun na itajwok yil tzimban?
37 —Yi kajbil i'tz, yil cambaju' yi k'eju' tan toque'nu' tan cawu'n, na klo' kaj yil tak'u' ama'l sketz tan kac'olewe'n xlaju', jun le sbalu', nin junt le maxu', —che'ch.
38 Itzun tal Jesús scyetz:
—Yi axwok itetz, qui na el itxum tetz yi mbi na cxtzanwok tan c'uche'n. ¿Pe' xcyekwok tan muc'le'n yi q'uixc'uj yi tz'icy'pon wetz wa'n?
39 —Kaxcyek Ta', —che'ch.
—Jun cu'n yol tzitije' yi q'uixc'uj yi tzintije' wetz, 40 poro tan ic'olewe'n tzinxlaj, nk'e'tz in chincawun te'j, ma na cho'n tz'ak'lok scyetz yi e' yi txa'ijche' tan Intaj.
41 Itzun yi quibital yi lajujt cyuch', nintzun je' ẍchiwutz yi mbi'tz na chitzan Jacow tu Wa'n tan jakle'n tetz Jesús. 42 E' saje'n tzun ẍchakol Jesús, itzun taltz scyetz:
—Na itilwok yi ẍe'n quitane'n yi e' wi'tz ajcaw lakak e'chk lmak tnum, wi'nin na chicawun. Na cho'c wunak jak' chica'wl. 43 Poro qui na taj yi ya'stzunk tziban itetz. Ma na je puntile'j: Ko at jun tzixo'l yi na taj jal k'ej, tajwe'n tan toque'n i' tetz chichakum yi e' mas. 44 Ko at jun tzixo'l yi na taj tz'oc tetz bajxom, tajwe'n tan toque'n tetz chichakum yi e' mas. 45 Chi wutane'n wetz, yi in yi in Bajx Cy'ajol, nk'era'tz inmantar yi nink cho'c wunak tetz inchakum, ma na ja nu'l tan woque'n tetz chichakum wunak. Ja nu'l tan wuk'ol wib tk'ab quimichil tan chiclaxe'n wi'nin wunak.
Yi tule'n yos tan Jesús tu Bartimeo yi moyi'ẍ
(Mt 20.29-34; Lc 18.35-43)
46 Itzun bantz yi ticy'ake'n Jesús le tnum Jericó, xomche' yi e' ẍchusbe'tz, scyuch' jun c'oloj wunak. Yi cyelemule'n ju'e'l tzaj tnum, at tzun jun moyi'ẍ c'olchij tzi be' tan rmosumi'n. Bartimeo bi', cy'ajl Timeo. 47 Ej nin yi tbital i' yi txant tan tule'n Jesús naka'jil i', nintzun jilontz. Chin wi' nin bantz tan yol:
—Jesús ilu' yi xonl k'ajtzun Luwiy yi at tulbil, elk k'ajabu' ske'j.
48 Poro wi'nin wunak e' oc tan makle'n wutz i' tan qui't ẍch'ine'n, poro mast cunin ẍch'ine'n i':
—Jesús, ilu' yi xonl k'ajtzun Luwiy yi at tulbil, elk k'ajabu' swe'j.
49 Taquewe'n cu'n tzun Jesús, itzun taltz:
—Cy'ajwok tzaj tzone'j.
Chibene'n tzun cobox tan ticy'le'n tzaj yi moyi'ẍ, itzun cyaltz tetz:
—Quiwit yaj, txiclije'n, na na tzan Jesús tan achakle'n.
50 Cyaje'n cyen tzun jowbal yi xbu'k, nin cy'a'nt nin tz'itpu'n ta'n yi je'n txiclok nin opontz swutz Jesús. 51 Jakol tzun Jesús tetz:
—¿Mbi tzun na awaj yil tzimban tzawe'j?
—Ta', yi wajbil i'tz yil jakxij inwutz ta'nu'.
52 —Ba'n cẍa'j, na tan tu' nk'uke' ac'u'l swe'j ja wi't ul yos tzawuch'.
Na nin el tzaj yi yola'se'j le stzi' Jesús yi jakxe'n yi wutz yi moyi'ẍ. Ej nin xomnintz te Jesús.
* 10:6 Gn 1.27; 5.2. 10:8 Gn 2.24.