18
Yi e' yi at mas chik'ej swutz Jesús
(Mr 9.33-37; Lc 9.46-48)
Yi quibital yi xtxolbile'j, nin e' oc yi e' ẍchusbe'tz Jesús tan jakle'n jun cyajtza'kl tetz. Itzun cyaltz:
—Yil xe'tij Ryos tan cawu'n tzone'j wuxtx'otx', ¿na' scyetz e' yi sjalok mas chik'ej? —che'ch bantz.
Saje'n tzun moxol Jesús jun nitxa', nin opon txiclok chinicy'al. Bene'n tzun tlol scyetz yi e' ẍchusbe'tz:
—Jun cu'n yol na walnin tzitetz, ko quil tzitx'ixpe'n itajtza'kl, nin ko quil cxo'cwok c'ulutxum chi tane'n c'ulutxumil yi jun nitxa'e'j, quil cxo'cwok cyajlal yi e' yi ate' jak' ca'wl Ryos. Na swutz Ryos yi e' yi chocopon tetz bajxom, nin yi e' yi sjalok chik'ej, i'tz yi e' yil cyocsaj quib juy, yi e' yi cyocsaj quib c'ulutxum chi tane'n yi nitxa'e'j. Na alchok scyetz yi na xom swe'j, nin yil tak' k'ej jun wunak yi qui'c mas k'ej, chi tane'n yi nitxa'e'j, na tzun tzantz tan tak'le'n weri ink'ej.
Chin xo'wbil nin kol kajuch kil
(Mr 9.42-48; Lc 17.1-2)
“Ko at jun tal prow yi na chin tocsaj. Ej nin ko na xcye' jun yaj tan suble'n, nin tan pitle'n nin tul il, tz'ak'lok caws yi jun subul naka'tz. Ba'n tcu'n yi nink tz'oc c'alij jun chin ca' skul, nin ben c'oxijtz xe mar, swutz yi nink tz'oc tan suble'n jun tal prow yi k'uklij c'u'l swe'j. Lastum yi at e' yi chixcyek tan chisuble'n wunak, nin ilenin ẍchijalok. Poro tz'ak'lok chicaws.
“Ko na ijuch itil tan ik'ab, nka tan itkan, tajwe'n tan tele'n tamij nin tan c'oxle'n len. Na ba'n tcu'n yi nink tzimuc' q'uixc'uj tan icambal yi itz'ajbil yi quinin bajsbe'n tetz, swutz yi nink cxben cyakil tu itajtza'kl cachi' tul yi jun chin wutzile'n k'ak' yi quinin bajsbe'n tetz. Ej nin ko na ijuch itil tan iwutz, tajwe'n tan tele'n c'olpi'n yi jun iwutza'tz. Na ba'n tcu'n yil cxoponwok tcya'j tu jalaj iwutz, swutz yil cxoponwok tq'uixc'uj tu cabil iwutz.
Yi elsawutzil tetz jun cne'r yi tx'aknak
(Lc 15.3-7)
10 “Quil tzital yi qui'c chixac yi e' tal prow yi na chin cyocsaj, na jun cu'n yol na wal tzitetz, yi e' ángel yi q'uicy'lom cyetz, nternin na che'l na cho'c tu Intaj yi at tcya'j. 11 Ej nin yi in wetz, yi in Bajx Cy'ajol, ya'stzun wetz inxac yi wule'n tzone'j tan chiclaxe'n yi e' yi tx'akxnake' tk'ab yi quil.
12 “¿Mbi na ital itetz? ¿Mbi na ban jun yaj yi at jun cient tawun, nin kol tx'akxij jun? ¿Qui ptzun che' til cyen jun tkuj yi jun mutx' tu belulaj tawun tan bene'n tan joyle'n yi jun yi ntx'akxij? 13 Ej nin kol jal yi juna'tz yi ntx'akxij, stzatzink mas te'j, swutz yi jun c'oloj yi ba'n ate't. 14 Ej nin ya'stzun tane'n Kataj yi at tcya'j, qui na taj i' yi nink tx'akxij jun scyeri yi e' tal prowa'tz yi na chin cyocsaj.
Ẍe'n kaban tan cuyle'n paj jun wunak
(Lc 17.3)
15 “I bin jalu', swale' nin tzitetz icyakil: Ko at jun itajwutz yi na tzan tan nuc'le'n quen jun e'chk takle'n cachi' tzite'j, ba'n cxbenwok ichuc tan nuc'le'n tetz i'. Kol pujxij ta'n, ja tzun xcye'woktz tan pakle'n tzaj tajtza'kl yi itajwutza'tz. 16 Poro ko quil pujx ta'n, ba'n lben jun, nka cob tan tbite'n iyol. 17 Poro ko quil pujx ta'n ba'n cho'c yi e' nim juy tan pujle'n ixo'l. Poro ko quil tocsaj chiyol yi e' nim juy, cyajk tu' i' chi tane'n jun yaj yi qui na tocsaj Ryos, nka chi tane'n jun scyeri yi e' mal nak yi ntin na chitzan tan ixile'n.
18 “Jun cu'n yol na wal nin tzitetz, yi e'chk ajtza'kl yil cxo'cwok tan makle'n tzone'j wuxtx'otx', nsken bixe' tan Ryos. Ej nin yi e'chk ajtza'kl yil tzitak'wok ama'l tetz tzone'j wuxtx'otx', nsken tak' Ryos ama'l tetz.
19 “Ncha'tz, swale' cyen tzitetz: Ko at cob axwok yi junit sban itajtza'kl tan c'uche'n jun e'chk takle'n tetz Intaj yi at tcya'j, stak'e' i' tzitetz. 20 Na kale na chichamwit quib cob, nka ox innitxajil, atin nintz scye'j, —chij Jesús scyetz.
21 Toque'n tzun Lu'-tz tan jakle'n jun tajtza'kl tetz Jesús:
—Ta', ¿jatna' tir na taj tan incuyul paj jun wunak yi na juch til tzinwutz? ¿Tzicu'n polo' tan juk tir?
22 —Nk'e'tz ntin juk tir, ma na na taj tzacuy paj jun yaj juk tir oxc'al tu lajuj, —chij Jesús bantz tetz Lu'.
Yi mos yi quinin cuy paj yi tuch'
23 “Na cho'n cu'n sbne' Ryos tan cawu'n chi banak jun wi'tz ajcaw scye'j yi e' mos. Ja oc i' tan peye'n chitx'ok'be'n. 24 Nintzun ul ticy'le'n jun yi jat lo' mil xtx'ok'be'n tetz. Poro yi yaj, qui'c nin jun centaw colij ta'n tan ẍchojle'n yi xtx'ok'be'n. 25 Nintzun cawun nin yi wi'tz ajcaw tan bene'n c'ayi'n yaj tuml yi najal tu cyakil mebi'l, tan ẍchojle'n yi xtx'ok'be'n yi at. 26 Ma tal prow yaj, nin cu' mejlok swutz yi patrón tan jakle'n cuybil paj: ‘Ta',’ chij, ‘max c'u'lu' swibaj. Tak'e'u' mu'ẍ pasens swetz. Tzinjoye' puntil tan ẍchojle'n cyakil yi intx'ok'be'n.’
27 “Tele'n tzun k'ajab yi patrón te i' nin cuy paj te yi xtx'ok'be'n. Tzaje'n nin ban yi xtx'ok'be'n i' swutz yi taw. Nin el yaj liwr.
28 “Watok cunin el tzaj yaj swutz yi patrón yi cwe'n chic'ulul quib tu jun tuch'. Yi jun tuch'a'tz at xtx'ok'be'n tetz, poro qui'c mas, cobox ntzi' pwok. Bene'n tzun yaj tan yok'le'n yi kul tan biyle'n cu'n tuch'. Nintzun taltz: ‘¡Chojaj yi atx'ok'be'n swetz!’ stzun i' tetz prow.
29 “Cwe'n tzun mejlok yi jun tal prow yaja'tz swutz yi tuch', nin octz tan c'uche'n cuybil paj: ‘Ta', max c'u'lu' swibaj. Tak'e'u' mu'ẍ tal ama'l swetz, nin tzinchoje' cyakil.’ 30 Poro yi junt, quinin cuy paj yi tuch', nin oc ta'n xetze' tan ẍchojol yi xtx'ok'be'n tetz.
31 “Yi quilol yi e' mas ak'unwil yi mbi cu'n ntulej yi juna'tz yi tuch', nin tak' ch'on scyetz. Nintzun e' ben tan talche'n tetz chipatrón yi mbi cu'n mbajij. 32 Ẍchakxe'n tzun yi jun yaja'tz tan yi patrón, nin yajontz tetz: ‘Ẍe'n yaj, chin juntlen nin awajtza'kl. Yi in wetz ja incuy cyakil yi atx'ok'be'n tan tu' yi ncu' awutz swetz. Cha'tz klo' maban atz. 33 Ja klo' el ak'ajab te awuch' chi mme'l wetz ink'ajab tzawe'j.’ 34 Chin chi'che'n nin ban c'u'l yi patrón yaj te'j, nin cawunin tan tak'le'n caws i', jalen yil ẍchoj cyakil yi paj xtx'otx'be'n.”
35 —Ncha'tz sbne' intaj yi at tcya'j. Stk'e' i' icaws cyakil yi axwok yi qui na icuy paj yi ituch', tetz cu'n italma'. Ej nin qui na taj yil tzina'wsaj junt tir yi quil, —chij Jesús bantz scyetz.