20
Yi elsawutzil tetz chichojo'n cobox ak'unwil
“Ni'cu'n sbajok tul yi balaj tiemp yi at tulbil, chi banak jun yaj taw pinc scye'j e' mos. Itzun bantz, jalchan cunin tele'n yaj tan chijoyle'n ak'unwil tan ak'un tuch'. Yi jale'n cobox ta'n, ja bixe' chitrat tan ẍchojol jun pwok te chik'ej, nin e' ben ẍchakol tan ak'un. Yi tpone'n beluj ch'ich' jalchan, ja noj quen i' scye'j coboxt ak'unwil yi qui'c cyak'un. Nin ben tloltz scyetz: ‘Ak'ujenwok swuch', nin cxinchoje'wok.’ Chibene'n tzuntz tan ak'un. Ma tpone'n chajcu'n k'ej, ja el tan chijoyle'n coboxt ak'unwil. Nin ncha'tz ban i' yi tpone'n ox ch'ich' cu'lbe'n k'ej. Ej nin yi tpone'n o' ch'ich' cu'lbe'n k'ej nin el tzaj junt tir tan xo'n. Ja noj cyen scye'j coboxt yi qui'c cyak'un, nin taltz scyetz: ‘¿Mbi na ibanwok tzone'j? ¿Qui'c pe' itak'un?’ ‘Qui'c ta', qui'c kak'un na jal ka'n,’ che'ch bantz. ‘Quibene'nk bin tan ak'un swuch'.’
“Itzun bantz, yi cwe'n k'ej, nin cawun yi patrón te yi martoma' tan chichakle'n yi e' mos tan tele'n chichojo'n. ‘Bajx che' achoj yi e' yi buch tlen ncho'c tan ak'un. Wi'tzbil tlen che' achoj yi e' yi jalchan nchixe'tij tan ak'un,’ stzun yi patrón tetz martoma'.
“Cyopone'n tzun yi e' yi e' xe'tij tan ak'un o' ch'ich' cwe'n k'ej. Yi tele'n tzaj chichojo'n, ja ak'lij jujun pwok te jujun. 10 Ma yi cyopone'n yi e' yi e' xe'tij tan ak'un bajx cu'n, le wutz yi cyetz cyajtza'kl yi nimt cu'n yi cyetz chichojo'n tz'ak'lok, poro qui'. Jujun pwok ak'lij tetz jujun. 11 Cyoque'n tzuntz tan xocho'n tetz yi patrón: 12 ‘Ta', ¿mbi tzuntz yi nicy' nin tu' kachojo'n mban scyuch' yi e' yi june'n or nchak'uj? Ma ketz ja icy'pon cu'n jun k'ej ka'n. Ja katij wi'nin k'ej. Poro ni'cu'n kachojo'n mban scyuch'.’
13 “Saje'n tzun stza'wel yi patrón tetz jun scyeri yi e' ak'unwila'tz: ‘I bin jalu' wamiw, max ac'u'l. Nk'e'tz cachi' na chintzan tan baje'n tzite'j. ¿Nk'era'tz pe' katrat tzituch' tan inchojol jun pwok te ik'ej? 14 Je'j, tz'amwok ipu'k, nin quitaje'nk, na yi in wetz na waj yi nicy' nin tu' ichojo'n sban. 15 Na yi in wetz, ba'n tzimban wajbil te impu'k. ¿Nka na tzun tak' chi'ch c'u'lal yi imbalajil tzitetz?’ 16 Yi xtxolbile'j na ẍchaj: Yi e' wi'tzbil chocopon tetz bajx, ma yi e' bajx chocopon tetz wi'tzbil. Na tzan Ryos tan chimoxe'n tzaj wi'nin, poro qui'c mas e' yi ẍchiclaxok.
Yi talolt Jesús yi at cyocbil wunak tan biyle'n
(Mr 10.32-34; Lc 18.31-34)
17 Itzun bantz yi na chixon tbe' tan cyopone'n Jerusalén, nintzun e' el tzaj ẍchakol yi e' ẍchusbe'tz ẍchixo'l yi e' mas wunak tan yol scyetz chichuc cuntu'. Itzun taltz:
18 —I bin jalu', sak tziwutz yi cho'n at kabembil Jerusalén. Yi nsken wi't kopon ẍchinjatxlok ẍchik'ab yi e' wi'tz pale', nin ẍchik'ab yi e' tx'olol xo'l yi ley Moisés. Ncha'tz sbixek cya'n tan wele'n cu'n swutz. 19 Chinjatxlok ẍchik'ab yi e' awer nak. Nocopon tetz chitze'lbe'tz. Chinlo'onk cya'n nin chinjepon cya'n swutz pasyon. Chinquimok, poro le toxi'n k'ej nitz'ok junt tir ẍchixo'l alma', —stzun Jesús bantz scyetz.
Yi chijakol cob yaj chik'ej
(Mr 10.35-45)
20 Itzun te yi na chixon tbe', nintzun opon yi xtxu' Jacow tu Wa'n tan yol tetz Jesús. Xomche' yi cob tala'tz te'j. E' cy'ajl Zebedeo. Cwe'n tzun mejlok yi jun xna'na'tz swutz Jesús tan jakle'n jun pawor tetz. 21 Bene'n tzun jakol Jesús tetz:
—¿Mbi na taju' swetz?
—Ta', yil tz'ocu' tan cawu'n, na klo' waj yil tak'u' chik'ej yi cob wale'j tan chic'olewe'n xlaju'. Jun le sbalu', nin junt le maxu', —chij xna'n tetz Jesús.
22 Talol tzun Jesús scyetz:
—Yi axwok itetz, qui na el itxum tetz yi mbi na cxtzanwok tan c'uche'n. ¿Pe xcyekwok tan muc'le'n yi q'uixc'uj yi tz'icy'pon wetz wa'n? —chij Jesús bantz.
—Kaxcyek ta', —che'ch cob yaja'tz.
23 Bene'n tzun tlol Jesús scyetz:
—Jun cu'n yol tzitije' yi q'uixc'uj yi tzintije' wetz, poro tan ic'olewe'n tzinxlaj nk'e'tz in chincawunk te'j, ma na cho'n tz'ak'lok scyetz yi e' yi txa'ijche't tan intaj.
24 Itzun yi quibital yi lajujt cyuch', nintzun je' ẍchiwutz yi mbi'tz na chitzan yi cob tan jakle'n tetz Jesús. 25 Toque'n tzun Jesús tan chichakle'n tzaj, nin taltz scyetz:
—Na itilwok yi ẍe'n quitane'n yi e' wi'tz ajcaw lakak lmak tnum, wi'nin na chicawun. Na cho'c wunak jak' chica'wl. 26 Poro qui na taj yi ya'tz tziban itetz. Ma na je puntile'j, ko at jun tzixo'l yi na taj jal k'ej, tajwe'n tan toque'n i' tetz chichakum yi e' mas. 27 Ko at jun tzixo'l yi na taj tz'oc tetz bajxom, tajwe'n tan toque'n tetz chichakum yi e' mas. 28 Chi wutane'n wetz, yi in Bajx Cy'ajol, nk'era'tz inmantar yi nink cho'c wunak tetz inchakum, ma na ja nu'l tan woque'n tetz chichakum wunak. Ja nu'l tan wuk'ol wib tk'ab quimichil tan chiclaxe'n wi'nin wunak.
Yi tule'n yos tan Jesús scyuch' cob moyi'ẍ
(Mr 10.46-52; Lc 18.35-43)
29 Itzun bantz yi cyele'n tzaj le tnum Jericó, wi'nin wunak e' xom tzaj te Jesús. 30 At tzun cob moyi'ẍ c'olẍche' tzi be'. Yi quibital yi ticy'e'n cu'n Jesús, nin e' ẍch'intz:
—Kajcaw, ilu' yi xonl Luwiy yi at tulbil, elk k'ajabu' ske'j.
31 Cyoque'n tzun yi e' wunak tan makle'n chitzi' tan qui't chiẍch'ine'n, poro mas tcunin na chiẍch'intz:
—Ta', ilu' yi xonl k'ajtzun Luwiy yi at tulbil, elk k'ajabu' ske'j.
32 Taquewe'n cu'n tzun Jesús, nin e' saj ẍchakol yi e' moyi'ẍ te'j tan jakle'n scyetz:
—¿Mbi itajbil swetz?
33 —Ta', na klo' kaj yil jakxij kawutz.
34 Tele'n tzun k'ajab Jesús scye'j, nin oc macol te chiwutz. Ninin ul yos scyuch', nin e' xom nintz te'j.