22
Yi elsawutzil tetz jun quicyuj
Toque'n tzun Jesús tan xtxole'n coboxt elsawutzil scyetz wunak:
“Je junt elsawutzile'j, yi na ẍchaj yi na' scyetz e' yi ba'n cho'c tajlal yi cmon Ryos: Oktz ka'n yi at jun wi'tz ajcaw. Yi toque'n txkel yi cy'ajl, nin oc tan xtxumle'n jun balaj quicyuj. Yi xtxumxe'n, nin ben ẍchakol cobox ẍchakum tan chichakle'n yi e' xtxocum. Poro quinin e' ul.
“Chibene'n tzun ẍchakol junt tir yi e' ẍchakum tan talche'n scyetz: ‘Ja che' imbiy cobox inwacẍ, nin ncha'tz ja che' imbiy cobox wawun yi k'ansa'nche't. Ja bnix cyakil tu kawa'. Na waj yil chu'lu' jalcu'n tan tilwe'n quicyuj,’ ẍchijwok sban scyetz, stzun taw quicyuj. Poro yi e' txocum yi na tzan chichakle'n, quinin chicuji. Yi tbital jun yi stziblala'tz, nin ben tan tilwe'n xtx'otx'. Ma junt cho'n bene'n tan pyaji'n. Nin yi e' mas xtxocum, nin e' oc tan chitz'amle'n yi e' ẍchakum yi jun wi'tz ajcawa'tz. E' oc tan chijisle'n, nin tan chibiyle'n cu'n. Yi tele'n xtxum yi wi'tz ajcaw tetz, wi'nin ẍchi'che'n c'u'l scye'j. Nin e' ben ẍchakol yi e' tetz sanlar tan chibiyle'n cu'n, nin tan toque'n t'inij k'a'kl cyakil yi tnum kale ate't. Bene'n tzun tlol yi jun wi'tz ajcawa'tz scyetz e' ẍchakum: ‘Ja wi't bnix cyakil yi e'chk takle'n tan katzatzine'n te quicyuj, poro yi e'a'tz yi nche' katxoc klo', qui'ct rmeril tan cyule'n na qui'c chixac. Quibene'nk lakak e'chk ẍchicy be' tan chitxocle'n tzaj alchok jilwutz wunak yil cxnoj quen scye'j.’ 10 Chibene'n tzun yi e' ẍchakumtz lakak be', nin saj chimolol cyakil yi e' yi e' noj quen ẍchiwutz. At balaj wunak, nin at mal wunak e' baj opon cya'n. Noj cu'n ca'la'tz cyak'un wunak.
11 “Te yi nsken chicham quib wunak, nin ocopon yi wi'tz ajcawa'tz tan chixmaye'n. Nintzun ben tilol yi at jun yaj yi qui weko'n tib tan be'chok tetz quicyuji'n. 12 Bene'n tzun tlol tetz: ‘Wamiw, ¿nxac ncẍo'c tzaj tzone'j? na qui'c be'chatz at tzawe'j tetz quicyuji'n.’ Poro yi yaj, qui'c nin ben tlol. 13 Cawune'n tzun yi wi'tz ajcaw scyetz yi e' ẍchakum: ‘Ma jalu', c'alwok cu'n tkan tu k'ab, nin jo'lwok len tzi'n tul tz'o'tz. Ẍch'ink, nin skitx'nek xe te' tan q'uixc'uj,’ stzun wi'tz ajcawa'tz scyetz. 14 Bintzinin, wi'nin e' yi na tzan Ryos tan chimoxe'n tzaj, poro qui'c mas yi e' yi ẍchiclaxok,” stzun Jesús scyetz.
Yi pwok yi na ak'lij tetz César
(Mr 12.13-17; Lc 20.20-26)
15 Toque'n tzun chitxumu'n yi e' parisey tan joyle'n puntil yi ẍe'nk ljal til Jesús. 16 Nin e' ben chichakol cobox cyuch' tan yol tu Jesús, itzun cyaltz:
—Ta', na kil ketz yi qui'c nin mu'ẍ la'jilu'. Ej nin na kil yi xtxolbil cu'n na tuleju' yi xtx'olche'n xo'l yi tajbil Ryos. Qui na tzanu' tan xtxole'n ntin yi e'chk takle'n yi na chipek' wunak te'j, na qui na xobu' tan talche'n paltil jun. Qui'c na ban mpe atk k'ej yaj nka qui'c. 17 Cha'stzun te Ta', ja ku'l swutzu' tan jakle'n jun kajtza'kl teru'. ¿Ba'n pe' lkak' yi pwok yi na tzan César tan jakle'n sketz, nka qui'?
18 Poro jalcunin nachone'n Jesús te cyajtza'kl, yi suble'n tu' i' cyajbil. Cha'stzun te bene'n tlol scyetz:
—Chiwutz tuwu', chiplaj tuwu' yi na cyocsaj quibu' balaj. ¿Nxac na chitzanu' tan joyle'n puntil tan jale'n wil? 19 Chichaj tzaju' jun pwok swetz yi na cyak'u' tetz César, —stzun Jesús scyetz.
Saje'n tzun cyak'ol jun pwok tetz. 20 Ma yi cwe'n xmayil Jesús, nin ben jakol scyetz:
—¿Na' taw yi yubile'j yi at swutz, nin na' taw yi bi'aj yi banij swutz?
21 —Tetz César, yi wi'tz ajcaw, —che'ch ban tzaj.
—Yi ko tetz César, ba'n cyak'u' tetz. Poro ncha'tz tajwe'n lcyak'u' tetz Ryos cyakil yi tetz, —chij Jesús scyetz.
22 Yi quibital xtxolbile'j, nin e' baj el yabtz te'j. Cyaje'n cyen tzun quilol Jesús, nin e' ajtz.
At junt tir itz'e'n
(Mr 12.18-27; Lc 20.27-40)
23 Ite'n nin k'eja'tz yi cyopone'n cobox scyeri e' sadusey te Jesús. Yi e' sadusey, quinin cyocsaj yi at junt tir itz'e'n ẍchixo'l alma'. Cha'stzun te ja cho'c tan joyle'n puntil tan pile'n Jesús:
24 —Ta', talnak k'ajtzun Moisés yi kol quim chmil jun xna'n yi ntaxk jal chinitxa', tajwe'n tan toque'n yi titz'un yi alma' tetz chmil yi xna'n, bantz quil sotz yi xonl i'. 25 I bin jalu' Ta', at bin juk yaj, quitz'un quitzicy quib. Yi bajxnak nin cyok'bej quib tu jun xna'n, poro yi ntaxk jal chinitxa', nin quim yi yaj. Cha'stzun te toque'n xna'n tk'ab yi titz'un yi k'ajtzun chmil. 26 Ite'n nin bana's tu ca'p, nin tu yi toxi'n. Baj elepon cunin chmilil xna'n yi juk yaja's, yi quitz'un quitzicy quib. 27 Wi'tzbil tlen quime'n xna'n. 28 Ma jalu' Ta', yi nink chitz'ij junt tir chixo'l alma', ¿na' scyetz jun yi mero chmil nin xna'n sbne'-tz chixo'l yi juk yaja'tz?
29 Saje'n tzun stza'wel Jesús scyetz:
—¿Nk'e'tz pe' xubse'n nchibanu' tan tu' yi qui na el chitxumu' tetz yi yol yi tz'iba'nt cyen, nin tan tu' yi qui na pujx yi porer Ryos cya'nu'? 30 Na yil chitz'ij junt tir yi e' alma', qui't cyok'bej quib, nin qui't cyok'bej quib chinitxa'. Cho'n ẍchibne' cyetz chi quitane'n yi e' ángel, yi ate' tcya'j. 31 Inti xtxolbil te itz'e'n ẍchixo'l alma', ¿qui ptzun na chisi'leju' yi yol yi alijt cyen tan Ryos tetz Moisés? 32 Na, talnak i': ‘I ina'tz in chiRyosil Abraham, tu Isaac nin Jacow.’ Nsken chiquim yi ox yaja'tz yi talol Ryos yi yole'j. Na tzun ẍchaj sketz yi qui sotznake'. Na yi Kataj Ryos, i' kaRyosil, yi o' yi itz'o' scyuch' yi e' yi quimnak chiwankil. Swutz Ryos qui'c nin jun wunak yi najk sotz, —stzun Jesús scyetz.
33 Yi quibital wunak yi xtxolbile'j, nin e' el yab te'j, na qui'c mu'ẍ paltil.
Yi ca'wl yi mas tajwe'n tan kabnol tane'n
(Mr 12.28-34)
34 Yi quibital yi e' parisey yi nsken chilo'on yi e' sadusey tan Jesús, cwe'n tzun chimolol quibtz te'j. 35 At tzun jun ẍchixo'l yi e' pariseya'tz yi i' jun tx'olol xo'l yi ley Moisés, nin octz tan jakle'n jun xtxolbil tetz Jesús tan pile'n i'. Itzun taltz:
36 —I bin jalu' ta', txo'l cyakil yi e'chk ca'wl, ¿na' scyetz jun yi mas tajwe'n tan kabnol tane'n?
37 Saje'n tzun stza'wel Jesús tetz:
—‘Lok'aj yi aRyosil tetz cu'n awalma', nin tetz cu'n awajtza'kl.’ 38 Ya'stzun ca'wl yi mas tajwe'n tan banle'n tane'n. 39 Ej nin ni'cu'n mu'ẍ tal yi ca'p yi na tal: ‘Lok'we' yi e' wunak chi na alok' awib atz.’ 40 Yi cob ca'wle'j na jop cyakil yi e'chk ca'wl yi tz'iba'nt cyen tan Moisés, nin na jop chichusu'n cyakil yi e' elsanl stzi' Ryos tentz.
Yi Cristo i' Tajcaw k'ajtzun Luwiy
(Mr 12.35-37; Lc 20.41-44)
41 Te yi ntaxk cha'j yi e' parisey, nin oc Jesús tan jakle'n yi xtxolbile'j scyetz:
42 —¿Mbi na chitxum cyeru' te yi Cristo yi jun yi bixba'nt tan tule'n? ¿Na' scyetz kamam cyen yi xonl i' le chiwutz cyeru'?
—Cho'n at tulbil Cristo ẍchixo'l xonl k'ajtzun kamam Luwiy, —che'ch bantz tetz Jesús.
43 —Yi ko xonl tu' k'ajtzun Luwiy yi Cristo, ¿mbi tzuntz yi talnak Luwiy Wajcaw tetz? Na je yol k'ajtzun Luwiy yi tz'iba'nt cyen:
44 ‘Nin tal Ryos tetz Wajcaw:
C'olchen cu'n tzone'j le insbal,
jalen cu'n lcho'c e' acontr wa'n jak' awukan,’ stzun Luwiy tentz.*
Yi yole'j ya'stzun alijt cyen tan k'ajtzun kamam Luwiy tan porer yi Espíritu Sant. 45 Ma jalu', ko talnak k'ajtzun kamam Luwiy ‘Wajcaw’ tetz yi Cristo yi bixba'nt tan tule'n, ¿mbi tzuntz na cyalu' yi wunak tu' i', yi xonl tu' Luwiy i'?
46 Yi quibital yi xtxolbile'j, qui'c nin jun yol ben cyalol. Cya'l jun nimsaj c'u'l tan stza'we'n nin yol i'. Jetza'tz tzun qui't e' oc tan wak' ib tu Jesús.
* 22:44 Sal 110.1.