9
—‍Huakkaʼnanada Diosen Noki̱re̱g onʼnopoʼto̱e̱po Dios Huairitaj dakaʼ onʼnigpe̱i̱kaʼapo. Kenpaʼ opudomey huakkaʼmon bueyhued moʼe̱po boʼtiahuayapo. Buttida ijjay. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
Jesús oʼeypakatuyate.
(Mt. 17.1-13; Lc. 9.28-36)
Seis huameʼnoe eʼpokdeʼte Pedrotaj Jacobotaj Juantere oʼbatohuaʼpo huakupa kutayo Jesúsa oʼbatobehuikuyate. Enʼtiahuayte Jesúsen huakok konig niokpo oʼkokeypakuyate. Yudtakon diga̱ʼda oʼtakeregpakatupo konig senogda o̱ʼe̱tuyate. Aratbutnayo konig keregda kahueʼdik o̱ʼnikaʼ. Elíastaj Moiséstaj Jesúsere enʼbatiaʼpakte onʼbatiahuayʼuyate.
—‍Oroʼ i̱yo̱da o̱ʼe̱po huadakda o̱ʼe̱ne. Bapaʼ bak oʼkayʼ. Ontehuapaʼ nogtida Moiséstaj nogtida Elíastaj nogtida oʼkayʼ, Huairi. —‍Pedroa onaʼpoda onaʼuyate. Pedromey diga̱ʼda onʼmepukeʼpo koniga̱ʼ aʼayʼ Pedroa nopo̱e̱hueʼada oaʼuyate. Kenpaʼ enaʼte e̱ʼsi̱hui̱a̱ oʼbatibukʼuyate. E̱ʼsi̱hui̱ya̱ʼ onʼpe̱e̱po:
—‍In doʼhued Huasiʼpo meʼta̱e̱ne. Huadiʼda meʼta̱e̱ne. Kentaj yanʼnigpe̱i̱kaʼ. —‍Diosa oʼmanaʼuyate.
Aʼtida enʼtiahuayte Jesústayoʼda onʼtiahuayʼuyate.
Huakupayaʼ enʼhuarakdeʼte
—‍Do huakudakaʼda eʼbueyada noyhuadhued e̱e̱ʼted kenda huakupayo huaboaʼda boʼtiahuaynig batiaʼpakhueʼ yaneʼ. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate. 10 Konige̱po kenda batiaʼpakhueʼ o̱ʼneʼuynigʼa huayahuayayoʼda kate eʼnoyhuadtaj Jesúsa yaʼbatiaʼpak onʼbatiaʼpakuyate. 11 Konige̱po Jesústaj:
—‍“Cristo tiakhued e̱e̱ʼted Elías huakkuruda tiakdik ya̱ʼe̱a̱pet.” ¿Menaʼpo Moisés huamanmadikaʼeri kenda yadikaʼ? —‍Jesústaj oʼnonaʼuyate.
12 —‍Elíasonigti huakkuruda tiakdik o̱ʼe̱a̱po. Ayaʼtada aʼmanopoʼyareayaʼpo yatiakapet. Diosen Huasiʼpo paiʼnada yaʼnopoʼe̱a̱pet. Kentaj yanʼtibiraeʼapet. Kenda huaojbaʼte onʼmadoyaʼuyate. 13 Elíasonigti eʼtiaktada onʼtibiraeʼpo konigti onʼpakpo dakhueaʼ o̱gkameʼte. Konig Apagbaʼa oaʼnig o̱gkameʼte. —‍Jesúsa Pedromeytaj oʼmanaʼuyate.
Huasiʼpo totoʼ noki̱re̱ga̱ eʼnopoʼto̱e̱tada Jesúsa oʼyareaʼuyate.
(Mt. 17.14-21; Lc. 9.37-43)
14 Jesúsen huanigpe̱i̱kaʼerite onʼbahuaʼpo o̱kye̱hued e̱e̱ʼted huakkaʼnada eʼkupopakada Moisésenbaʼ huamanmadikaʼeria Jesúsen huanigpe̱i̱kaʼeritaj enʼmaboyte Jesúsomey onʼbatiahuayatoʼuyate. 15 Jesústaj onʼtiahuaydepo onʼmepuʼkepo onʼhuaketonyakpo durugteda onʼbaakaʼuyate.
16 —‍¿Kateaʼ yanʼbatiaʼpak? —‍Oʼmanaʼnok 17 nogtiada oaʼtokpo,
—‍Doʼhued huasiʼpotaj dakhueaʼ totoʼ noki̱re̱ga̱ oʼnopoʼto̱e̱nok aʼpakhueʼdik o̱ʼe̱. 18 Kenpaʼti menokapiʼ eʼnopoʼto̱e̱te oʼketpakonpo barakte o̱ʼhue̱kikaʼpo kutajpoaʼ o̱ʼo̱ro̱kikaʼpo huaʼid oʼidtaʼpeteyeʼpo diga̱ʼda o̱ʼa̱ro̱gnok ontaj oʼtotiakne. “Dakhueʼ noki̱re̱gtaj ya̱ʼnoro̱kaʼ,” o̱ʼnen huanigpe̱i̱kaʼeritaj eʼmanaʼtada o̱ro̱kahueʼ o̱ʼne, Huamanmadikaʼeri. —‍Nogtiada onaʼuyate.
19 —‍Opudomey judío aratbut doʼtaj eknopo̱e̱ʼtaʼ pakhueʼ moʼe̱ne. Oknopo̱e̱hueʼ hua̱e̱ʼeri moʼe̱ne. Dios teyda o̱ʼe̱po bayareaʼdik o̱ʼe̱ oknopo̱e̱hueʼda moʼe̱ne. Ijhueʼtaʼda doʼtaj moknopo̱e̱ne. Huasiʼpotaj yanʼtotiak. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
20 Huasiʼpotaj onʼtotiaknok dakhueaʼ noki̱re̱ga̱ Jesústaj oʼtiahuaydepo huasiʼpotaj oʼketpakonkaʼnok sorokte o̱ʼhue̱kpo, oʼpokoreʼepo oʼtiokkutajo̱ro̱kuyate.
21 —‍¿Menigaʼ huabayokaʼ dakhueaʼ noki̱re̱ga̱ yaʼnopoʼto̱i̱kaʼpo yaʼketpakonkaʼikaʼ? —‍Jesúsa onaʼuyate.
22 —‍Siʼnog e̱e̱ʼted nogok nogok huakkaʼda dakhueʼ noki̱re̱ga̱ aʼarakyaʼpo taʼakyo hua̱hue̱yo̱piʼ oʼenikaʼ. Kaʼdik e̱e̱ʼnayo oroʼtaj moʼmatinepahuiʼpo boʼtihuapok. —‍Keʼnen paga̱ onaʼuyate.
23 —‍Doʼtaj eknopo̱e̱ʼnayo ayaʼtada kaʼdik i̱jje̱po yareaʼdik i̱jje̱y. —‍Jesúsa onaʼnok,
24 —‍Yoknopo̱e̱y, nogi̱ti nogi̱ti eknopo̱e̱ʼ beʼtihuapok. —‍ʼUttaʼda onaʼuyate.
25 Huakkaʼ aratbut onʼkupopaknok Jesúsa oʼtiahuaypo,
—‍Eʼpeokbet aʼpakhueʼdikere noki̱re̱g ya̱o̱ro̱kpo huasiʼpoyaʼ yakhuatiʼ onteʼti aʼkudyaʼpo tiakhueʼ ya̱e̱ʼ. —‍Jesúsa dakhueʼ noki̱re̱gtaj huiyokda onaʼnok, 26 dakhueʼ noki̱re̱ga̱ oʼsagkiadpo oʼketpako̱gkaʼpo eʼbueyonig o̱ʼo̱ro̱kpo oʼenonʼuyate. Konige̱po “eʼbuey o̱ʼe̱,” huakkaʼmon onʼbatiaʼpakuynigʼa 27 Jesúsnayo oʼtaʼkoypo oʼboaʼuyate. Huasiʼpo oʼbodu̱yate.
28 Jesús jakyo oʼkuduyate. Huanigpe̱i̱kaʼeriyoʼda kenere o̱ʼnepo,
—‍¿Oroʼnayo dakhueʼ noki̱re̱gtaj menaʼpo o̱ro̱kahueʼ o̱ʼe̱? —‍Jesústaj oʼnonaʼuyate.
29 —‍Bapehueʼ moʼunhuaʼpo kenpaʼti moʼtionaʼpakonhuaʼpo dakhueʼ noki̱re̱gtaj taʼmonaʼdik moʼe̱ne. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
“Doʼtaj meʼdarakapone.” Onteʼti Jesúsa oʼmanaʼuyate.
(Mt. 17.22-23; Lc. 9.43-45)
30 Ke̱ya̱ʼ oʼhuaʼpo Galileayo konig i̱re̱gi̱re̱gteda oʼpokonhuaʼpo. 31 Huanigpe̱i̱kaʼeritaj oʼmanmadikaʼpo i̱re̱gi̱re̱gteda oʼhuaʼonhuaʼpo. “Do Huabokerek i̱jje̱nok Diosa meʼtaʼmonaʼuyne. Huabokereka menʼbahuatitotiakapet. Menʼarakapone. Bapaʼmeʼnoe huakudakaʼda e̱ʼe̱a̱da ijnoyhuadapoy.” Jesúsa oʼmanmadikaʼuyate. 32 Huanigpe̱i̱kaʼerinayo kenpaʼ nopoenkahueʼ o̱ʼnepo onʼmeʼpakpo “¿monig ya̱ʼe̱?” onahueʼ o̱ʼnuyate.
“¿Beʼa hueret huairida e̱ʼdik ya̱ʼe̱t?” Huanigpe̱i̱kaʼeria onʼbatiaʼpakuyate.
(Mt. 18.1-5; Lc. 9.46-48)
33 Capernaumyo onʼtiakdepo jakyoda o̱ʼe̱a̱toʼpo,
—‍¿Dagte oʼtiakpo katetaj moʼbatiaʼpak? —‍Jesúsa huanigpe̱i̱kaʼeritaj oʼmanaʼuyate.
34 “¿Beʼa hueret huairida e̱ʼdik ya̱ʼe̱t?” onʼbatiaʼpakpo aʼtokhueʼ o̱ʼnuyate. 35 Jesús huanigpe̱i̱kaʼeritaj aʼmanmadikayaʼpo oʼhuadpo “yanʼkupopak,” oʼmanaʼpo,
—‍Bepiʼ doere huairi e̱e̱ʼtaʼ eʼpaknayo nog aratbuten huanabaʼnig kaʼnikeʼ konig nogtaj kanʼtihuapokikeʼ. —‍Oʼmanaʼpo 36 huasiʼpotaj oʼtaʼkoypo nopoyo oʼtotiakpo huaʼopite oʼdokoʼuyate.
37 —‍Do ijpaknok beʼapiʼ in huasiʼpotaj diʼda oʼdepo oʼtihuapokikaʼpo konigda doʼtakon oʼde doʼhued Apagtakon oʼde. Keʼna meʼtaʼmonaʼuyne. —‍Jesúsa oʼmanaʼuyate.
Ken aratbut opudomeytaj dakhueaʼ e̱gkaʼtaʼ pakhueʼ o̱ʼnepo dakaʼ boʼtihuapokikaʼne.
(Lc. 9.49-50; Mt. 10.42)
38 —‍Nogbokereka o̱ʼnendik oʼdikkaʼpo totoʼtaj oʼmaenikaʼ. Oʼtiahuaypo oroʼere huahueʼ o̱ʼi̱kaʼnok, “Kejeʼ, kahueʼ ya̱e̱ʼ.” Onaʼmey, huamanmadikaʼeri. —‍Juana onaʼuyate.
39 —‍Kentaj “kahueʼ ya̱e̱ʼ,” onahueʼ yaneʼ. Beʼapiʼ konig tiahuayhued o̱ʼi̱kaʼnig doʼhued huadik oʼdikkaʼpo ekaʼnayo onteʼti doʼtaj dakhueʼ huaahueʼdik o̱ʼe̱a̱po. 40 Ken aratbuta oroʼomeytaj dakhueaʼ e̱gkaʼtaʼ pakhueʼ o̱ʼnepo oroʼomeytaj boʼtihuapokne. 41 Cristoen huanigpe̱i̱kaʼeri moʼe̱nok do ijpaknok beʼapiʼ huamaiʼ hue̱ʼe̱y eʼyoknayo dapiʼ Diosa dakhuapa oʼbayokapo. Buttida ijjay. —‍Jesúsa oʼmanaʼpo.
Keyoj namaʼda eʼtokaʼnayo dakhueʼda o̱ʼunhuahuikaʼapo.
(Mt. 18.6-9; Lc. 17.1-2)
42 —‍Beʼapiʼ doʼhued ʼuru huaknopo̱e̱ʼeritaj dakhueaʼ eʼbatokaʼnayo keʼponanada castiga Diosa o̱gkadhuahuikaʼapo. Konige̱po doʼhued ʼuru huaknopo̱e̱ʼeritaj dakhueaʼ eʼbatokaʼtaʼ eʼpaknayopiʼ dakhueaʼ batokahued huidtoneʼ keʼnen hua̱hue̱rentaʼ yanʼtiontidukupo taʼkotdik a̱ʼe̱ya̱ʼpo jod ya̱koyo eʼkotnayo kenda konig sueʼda castiga eʼmagkaʼ o̱ʼe̱. 43-48 Huabaʼpiʼ huaʼipiʼ huakpopiʼ dakhueaʼ eʼkaʼ huataʼda eʼtokaʼnayo dakhueʼnanada o̱ʼe̱nok Diosa castiga oʼmagkaʼpo taʼakyo oʼenapo. Taʼak oʼbakpakonhuahuikaʼapo bakayhueʼ o̱ʼe̱a̱po. Konige̱po huabaapiʼ huaʼiapiʼ huakpoapiʼ dakhueaʼ eʼtokaʼtaʼ eʼpaknayo dakhueʼda o̱ʼe̱po kahueʼdik a̱ʼe̱ya̱ʼpo eʼboktegnayopiʼ huadak ya̱ʼe̱a̱pet, dakhueaʼ kahueʼdik a̱ʼe̱ya̱ʼpo ekpokotoknayopiʼ huadak ya̱ʼe̱a̱pet. Ken konig yanʼnopo̱e̱po dakhueaʼ kahueʼ yanikaʼ. Dakhueaʼ ekaʼnayo Diostaj dakhueaʼ bokaʼnok castiga mogkadhuahuikaʼapone. Taʼakyo moʼbakpakonhuahuikaʼapone. Bakayhueʼdik o̱ʼunhuahuikaʼapo.
49 Sal paiʼ e̱ʼe̱a̱da huadakda oʼkikaʼnig konigti paiʼda moʼnopoʼe̱po huadakda moʼe̱a̱pone. 50 Sal huadakda o̱ʼe̱po oʼkikaʼ. Paiʼ ehueʼ e̱e̱ʼnayo huadak kahueʼdikda enʼdik o̱ʼe̱ne. Konig salonig ya̱ʼnepo huadaknopoʼda huayahuaya diʼ yanʼmaepo yanʼmanoeyikaʼ. —‍Jesúsa huanigpe̱i̱kaʼeritaj oʼmanaʼuyate.