ATOS
Omi Kurã Jezu poko Ekarory poko 12mãkomo a
Atos dos Apóstolos
Ekarotopo
Sero Atos ekarõko nase Jezu poko, omi kurã ekarory poko: “Jerusarẽ po, Jutea po, Samaria po, imehnõ pata tõ po sero nono etyhpyry pona.” Sero tymerose Ruka a. Toytose ynororo Pauru maro pata tõ punero. Jezu poetory tõ emãtopõpyry poko ekarõko mana, Tosẽkõme Jezu enetuputyryke tyya xine, osemazuhme Jerusarẽ po juteu tomo a, juteutõkara a roropa mya Roma po, pata imehxo exikety Itaria po.
Ritonõpo Zuzenu nyrihpyry kurã ekarõko mana. Toerohse Ritonõpo Zuzenu Jezu poetory tõ maro, tõnuhse Jezu ahtao kapu aka. Peturu maro kynexine Jerusarẽ po, Samaria po (Atos 1.12—8.25), Rita po, Jope po, Sezarea maro (Atos 9.32—11.18).
Pauru tõ toytose (Atos 13.1—28.31) imehnõ amorepase Jezu poko, omi kurã ekarory poko, emero pata tõ punero. Sero ekarõko nase imehnõ poko roropa: Exitewão, osemazuhmã totapase aexihpyry Jezu poetoryme aehtoh pokoino; Piripe, omi kurã ekarohpõ kynexine Etiopia pono a; Panape te, Timoteu te, Xira roropa, Pauru maro aytotyamo; Ritia roropa pata Piripo pono.
Sero pape ao
Tosẽkõme Jezu enetupuhpitory 1.1—2.42
Omi kurã Jezu poko turuse Jerusarẽ po 2.43—8.3
Omi kurã Jezu poko turuse Izyraeu po, Xiria po roropa 8.4—12.25
Pauru, Jezu Kyrixtu maro exikety 13.1—21.26
Pauru, Jezu Kyrixtu namotome 21.27—28.31
1. Jerusarẽ po 21.27—23.22
2. Sezarea po 23.23—26.32
3. Roma pona Pauru ytory 27.1—28.15
4. Roma po 28.16-31
1
1 Ynymerohpyry moro oneneryme jepe Teopiru. Ywy ase Ruka. Apitoryme Jezu poko pape ymeroase oneneryme. Inyrihpyry poko ymeroase, kurãkõkara kurãkatopõpyry poko eya, imehnõ amorepatopõpyry poko eya roropa,
2 aunuhtopõpyry pona rokene kakoxi kapu aka, enara. Morohne poko ymeroase apitoryme. Mame onuhpyra ro tahtao tõmiry ekaroase typoetory tomo a, tynymenekatyamo a. Takorehmase roropa ynororo Ritonõpo Zuzenu a typoetory rohmanohpory poko.
3 Orihxĩpo tõsenepose ropa tuhke typoetory tomo a, orihpynỹpo samo. Tuhke tutuarõmatopõpyry tokarose roropa eya xine. 40me ẽmepyry taropose eya tõsenepory poko eya xine, Kuesẽkõme Ritonõpo ekarory poko roropa eya xine.
4 Morarame tõximõse tahtao typoetory tõ maro, toto anaropopyra Jezu kynexine aporo. Ynara tykase ynororo eya xine:
— Ytoytopyra ehtoko aporo. Taro Jerusarẽ po Papa nekarory eraximatoko. Zuzenu oepyry eraximatoko. Moro poko kuuruatose:
5 “João oẽpurihkatone tuna kuaka. Yrome tuhke pyra tynyhse awahtao xine, Tuzenu ekarõko mã Papa oya xine,” ase oya xine, tykase Jezu eya xine.
Jezu tõnuhse kapu aka
6 Pake ahtao Roma põkõ tuisary juteu tõ esẽme kynexine. Mokyro se pyra juteu tõ kynexine, Roma põkõ tuisary se pyra tutuisarykõme. Morara exiryke tõximõse tahtao xine Jezu a tõturupose. Ynara tykase toto eya:
— Otãto ahtao tuisa konõtome exĩko mahno yna tuisary myakãme? Seromaroro? tykase toto eya.
7 Jezu a tozuhse toto:
— Tamoreme rokẽ tuisame jyrĩko Papa mana, ise tahtao. Naeroro zuaro pyra matose onekaropyra oya xine exiryke.
8 Yrome tyjamitunuru ekarõko mã Papa oya xine, Tuzenu ekarõko. Morarame ypoko imehnõ tuarõtanohnõko matose Jerusarẽ po te, Jutea po te, Samaria po te, emero pata tõ punero, tykase Jezu eya xine.
9 Morarame tõnuhse Jezu kapu aka typoetory tõ maro ehxĩpo. Morarame akuru htaka toehse ahtao tonekehse ipoetory tomo a.
10 Morarame Jezu poetory tõ osenuhmaryhtao ro kakoxi asakoro orutua kõ toeporehkase toto rãnaka, tupoke karimutumã ke.
11 — Karirea põkomo, oty katohme kakoxi osenuhmãko ro matou, kapu enẽko? Mokyro Jezu taroino arohpyry, moro saaro oehnõko ropa mana, kapu aka tonuhtopõpyry saaro, tykase toh aeporehkatyamo.
Juta myakãmatopõpyry
12 Morarame toytose ropa toto, Jezu poetory tomo, ypy poe, Oriwera poe, Jerusarẽ pona. Oriwera poe moe pyra moro toto esary kynexine Jerusarẽ.
13 Morarame tapyi taka toytose ropa toto, Peturu tapyĩ taka. Tõnuhse toto zara taka. Moroto Peturu tytapyikemy. Peturu, Tiaku, João, Ãtare, Piripe, Tome, Patoromeu, Mateu, Tiaku Aupeu mũkuru te, Ximão juteu tõ esary pynoto te, Juta, Tiaku mũkuru, enara toh tõnuhse zara taka.
14 Mokaro tehme kynexine Ritonõpo omiry poko rokene. Ritonõpo maro oturũko roropa kynexine nohpo tõ maro, Jezu ẽ maro, Jezu akorõ tõ maro, enara.
15 Morarame Jezu poetory rãnao Peturu towõse tõturutohme. Mokaro oximõme 120mãkõ kynexine. Ynara tykase ynororo:
16 — Orutua komo, wekyry tomo, etatoko ke jotururu. Pake Ritonõpo a tymeropose Juta poko, Jezu ewokahpõ poko. Ritonõpo Zuzenu omi poe Tawi a tymerose, zuaro Ritonõpo exiryke. Morara exiryke morara toehse Juta.
17 Kymaro xine Juta nexiase repe. Yna maro nerokuase.
18 (Yrome tineru tapoise eya tyyrypyry emetakame, Jezu ewokatamitume. Moro tineru ke tupito topekahse eya. Morarame toepukase ynororo tõsesenãxĩpo. Zuakuru toehmose. Zuahxirirĩ tutũtase. Toorihse rahkene.
19 Moro poko zuaro toh toehse Jerusarẽ põkomo. Morara exiryke tupito tosehpase Munuhpãme. “Akeutama,” ãko aomirykomo.)
20 — Ynara tymerose pake Ritonõpo papẽ pokona, Saumu pokona:
“Ah esahpyry patãpome nexino,
imepỹ osesaripyra ehtohme morotona,”
tykase.
— Ynara tymerose roropa:
“Apo imepỹ aorikyhpyry myakãme nerohno,”
me tymerose.
21 — Morara exiryke toiro Jezu marõ symenekatone, kymaro xine Jezu ẽsemamyry warono,
22 Jezu poko imehnõ amorepatohme kymaro xine. Jezu maro ytoytokety se sytatose ẽpurihkatopõpyry poe João a, kapu aka aunukuru ponãmero.
23 Morarame asakoro tymenekase aporo eya xine, Joze Juxitu, (Pasapame roropa tosehke ynororo), Matia maro.
24 Morarame tõturuse toto Ritonõpo a:
— Papa, emero ahno kurohtao enẽko mase. Onoky mymenekano? Yna zuruko onymenekahpyry poko,
25 yna maro aerohtohme Juta myakãme. Iirypyryme Juta toehse exiryke esaka tonyohse ropa mana.
26 Morarame imenekatoh tapoise toto a, Ritonõpo nymenekahpyry waro toehtohkõme. Morarame Matia a tapoise tymenekatopo, toerohtohme 11mãkõ maro, 12me toto ehtohme ropa.