26
Pauru oturutopõpyry typoko Akyripa a
1 Morarame Akyripa tõturuse Pauru a:
— Õtururu se awahtao oturuko, tykase. Mame Pauru tãtaporamase. Ynara tykase ynororo:
2 — Tuisa Akyripa, tãkye ase jotururu etary se oexiryke, jyhxirotopõpyry poko juteu tomo a.
3 Tuaro mase juteu tõ poko. Kytamurukõ namorepatopõpyry waro roropa mase. Naeroro ajohpãme sã penekehpyra exiko jomiry etary poko aporo.
4 — Juaro mã juteu tõ emero, ypoeto ae ro. Wekyry tõ maro rokẽ juãtase ypatao, Jerusarẽ po, enara.
5 Juaro exiketõ jekarory se ahtao jekarõko mã toto. Parixeume ase, orẽpyra Ritonõpo omipona exikety. Kytamurukõ omihpyry omipona roropa ase.
6 Tarona tonehse ywy jyhxirotohme, Ritonõpo mũkuru enetupuhneme jexiryke. Pake Ritonõpo nekarohpyry enetupuhneme jexiryke roropa. “Umũkuru eraximako,” tykase Ritonõpo pake kytamurukomo a.
7 Wekyry tõ roropa morararo Ritonõpo nekarory momohnõko toh repe, orihpyra toehtohkõme. Yrome aorihtyã ẽsemãkapory ropa enetuputyryke ya jyhxirory se mã juteu tomo.
8 Oty katoh amarokõ juteu tõ aorihtyã ẽsemãkapory ropa Ritonõpo a onenetupuhpyra? tykase Pauru eya xine.
9 — Osemazuhme Jezu Nazare põ se pyra exine aporo. Ipoetory ryhmaryhtao imehnomo a tãkye exiase.
10 Morara exiase Jerusarẽ po. Tuhke Jezu poetory ẽmase ãpuruhpyry taka, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary omi poe. Etaparykohtao: “Mose etapako, kure etapary oya xine,” akẽ etapananomo a.
11 Jezu poetory tõ ryhmahpõ ase. Atamorepatoh tao, enetupuhkehpory se exiase. Imehnõ pata tõ pona Jezu poetory tõ ryhmase aytohpyry ase, toto zehno exiase exiryke, tykase Pauru.
Pauru oturutopõpyry Jezu poetoryme toehtoh poko
(Atos 9.1-19; 22.6-16)
12 — Morarame Tamaxiku pona ytoase Ritonõpo maro oturuketõ tuisary a jenyokyryke inymerohpyry arose.
13 Osema tao yna ahtao, tãxiahtao saereh nase yna etonie, xixi motye kaino, ypona, ymaro ytoketõ pona roropa.
14 Nono pona toepukase yna porehme. Mame omi etase. Ynara nase ya juteu tõ omiry ae: “Sauru, Sauru, oty katohme yyryhmãko, ypoetory tõ ryhmãko mah? Sam kamexipõko mase ya ypoetory ryhmaryke oya. Eryhmãko mase pui samo tupupuru ryhmane samo, tamoreme suimã pona otuotuokety sã mase,” nase ya.
15 “Onoky hma?” ase eya. “Ywy ase Jezu. Ypoetory tõ onyryhmara exiko!
16 Owõko ropa. Osenepõ oya, otuarõtatohme ypoko, ypoetoryme oehtohme. Imehnõ tuarõtanohpõko mase jenetopõpyry poko oya, imeĩpo enepotoh poko roropa oya.
17 Oewomãko ase oetapary se imehnõ ahtao. Imeĩpo juteutõkara pataka aaropõko ase. Moroto awahtao roropa oewomãko ase.
18 Toto amorepase ytoko ajoajohpe pyra aehtohkõme, joroko tamuru rumekatohme eya xine, Ritonõpo omipona rokẽ toto ehtohme. Iirypyrykõ korokãko ase tosẽkõme jenetuputyryhtao eya xine. Esarykõ ekarõko ase eya xine ypoetory tõ maro,” tykase Jezu ya.
Pauru oturutopõpyry toerohtopõpyry poko
19 — Morara tykase exiryke ya Jezu omipona ase, kapu ae aotururu totase ya exiryke.
20 Osemazuhme aporo oturuase Tamaxiku põkomo a, Jerusarẽ põkomo a roropa. Mame Jutea põkomo a oturuase. Morotoino ytoase juteutõkara amorepase, iirypyrykõ rumekatohme eya xine, Ritonõpo omipona aehtohkõme roropa.
21 Morara exiryke juteu tõ japoiase Ritonõpo maro oturutoh tao, jetapatohme repe.
22 Yrome Ritonõpo a jewomaryke jetapara ro toh mana. Imehnõ amorepãko ro ase Jezu poko, toto tuarõtatohme. Tuisa tõ zurũko ase, tuisa tõ kara roropa zurũko. Ritonõpo omiry poko toto tuarõtanohnõko ase, pake Ritonõpo poe urutõ kõ nekarohpyry saaro. Moeze nekarohpyry saaro roropa. Ynara tykase Moeze tõ pake:
23 “Kyrixtu osanumãko toh mana, exixihmãko roropa. Yrome mã ẽsemãnõko ropa toorihxĩpo, kypyno xine Ritonõpo exiry ekarotohme juteu tomo a, juteutõkara a, enara.”
24 Morara karyke Pauru a, ynara tykase Pexitu opore Pauru a:
— Pauru, rowohpe mase. Tuhke tãtamorepase oexiryke, tykase Pexitu eya.
25 Yrome Pauru a tozuhse:
— Rowohpe pyra ase Pexitu tuisa. Zae rokẽ ase Ritonõpo omiry ekarõko.
26 Akyripa a ynara tykase Pauru:
— Tuisa Akyripa, jomiry metano? Sero poko tuaro mase tokare Jezu exiryke. Morara exiryke ihximyra oturuno oya.
27 Tuisa Akyripa, Ritonõpo poe urutõ kõ omihpyry enetupuhnõko mah? Zuaro ase. Enetupuhnõko mase, tykase Pauru Akyripa a.
28 Morarame Pauru tozuhse eya. Ynara tykase ynororo:
— Otarãme Jezu poetoryme exĩko ase õmiry etahpyryme, tykase.
29 Morarame Pauru ynara tykase ropa eya:
— Kure ya Jezu Kyrixtu poetoryme awahtao. Emero tarõkõ roropa Jezu poetoryme se ase ysã oehtohkõme, yrome onymyhpyra rokene, tykase.
30 Morarame Akyripa tõ towõse ropa, kowenatu, Perenixi, emero tymarõkõ maro.
31 Tutũtase toto oturuse oxime:
— Kure rokẽ mana. Tõmipona aexiryke kowenu onetapapopyra mana. Onẽmara roropa mana ãpuruhpyry taka, tykase toto ipoko.
32 Morarame Akyripa ynara tykase Pexitu a:
— Mokyro myhpokary ropa: “Ĩperatu a kuaropoko,” kara ahtao, tykase ynororo.