19
Sotoma iirypyryme ehtopõpyry
1 Morarame kohmãnõko kynexine, mokaro Ritonõpo nenyohtyã asakoro toeporehkase ahtao Sotoma pona.
Typorohse Ro kynexine pata omõtoh pũto. Mame mokaro Ritonõpo nenyohtyã tonese tyya ahtao towõse ynororo toto omikase. Tosekumuru po typorohse ynororo toto ẽpataka.
2 Ynara tykase ynororo eya xine:
— Moehtou? Taro ase ãkorehmatohkõme. Ajohpãme sã ehmaropa ytapyĩ taka. Moroto opupurukõ kurikãko matose oytotohkõme ropa.
— Arypyra, tykase toto, jarãnao, pata rãnao ẽmehnõko ynanase, tykase toto eya.
3 Yrome otuhparo Ro exiryke tymoise eya xine. Imaro toytose toto Ro tapyĩ taka. Mame otuhtoh tyripose Ro a wyi ekeisenã maro. Tõtuhse toto.
4 Yrome ataxikara ro mokaro ahtao, Sotoma põkõ, emero orutua kõ tooehse poetohtimãkomo, tamuhpomãkõ maro, Ro tapyĩ tapurupose eya xine.
5 Ro tykohmase eya xine:
— Otoko toh nae mokaro orutua komo, amaro exiketomo? Toto enehko xiaro jarãnaka. Mokaro poko se ynanase, tykase toto.
6 Tytapyĩ tae tutũtase Ro, orutua kõ zurutohme. Kure omõtoh tapuruse eya, ynara tykase:
7 — Jepe tomo, ajohpãme sã morohne xihpyry poko pyra ehtoko.
8 Etatoko pahne, asakoro tõxike ase, orutua poko exipitopyra exiketomo. Toto enehnõko ase jarãnaka oya xine. Jẽxiry tõ poko ehtoko ise awahtao xine. Yrome mokaro orutua kõ poko pyra ehtoko. Tooehse toto ytapyĩ taka ẽmehtohme, naeroro toto ewomãko ase toto onyryhmara imehnõ ehtohme, tykase Ro.
9 Yrome tozuhse ynororo eya xine:
— Ytoko taroino, yna wapo pyra exiko!
Oseya ynara tykase toto:
— Imepỹ nono poe aepyhpyry mose ro. Tõmipona kyrirykõ se ynororo tuisame exikety samo! Oty katohme?
Mame toeramase toto Ro a ynara katohme:
— Seromaroro mokaro oepe tõ ryhmary se yna ehtopõpyry motye oryhmãko ynanase.
Ro tupurohmase Sotoma põkomo a. Toeporehkase toto tapyi omõtoh pona tapyi etapuruhmakatohme repe, omõtohme repe.
10 Yrome mokaro a Ro tapoise asakoro aehtyamo a, tytywyhmase tapyi taka. Mame omõtoh tapuruse eya xine.
11 Morarame jarãnao exiketõ emero tonukehkapose toto omõtoh onenepyra toto ehtohme.
Sotoma rumekatopõpyry Ro a
12 Mame ynara tykase mokaro asakorõkõ Ro a:
— Oekyry tõ imehnõ nae hma taro? Omũkuru tõ aroko te, oẽxiry tõ maro te, oẽxiry tõ nio tõ maro te, imehnõ oekyry tõ maro, toto arotohme emero sero pata poe.
13 Ynara exiryke: sero pata põkõ enahkãko Ritonõpo mana. Sero pata põkõ ehtoh xihpyry poko totase eya. Naeroro yna tonehpose eya Sotoma enahkatohme.
14 Mame Ro tutũtase oturutohme typaniry tõ maro. Ẽxiry tõ eraximãko toh kynexine pytatohme repe toto maro. Ynara tykase ynororo eya xine:
— Atakimatoko axiny sero rumekatohme. Sero pata enahkãko Ritonõpo mana!
Yrome Ro atahmãkaryme rokẽ tokarose eya xine.
15 Mame ẽmehsasaka ahtao atarypõko Ritonõpo nenyohtyã kynexine. Ynara tykase toto Ro a:
— Axiny! tykase toto. — Opyty aroko, oẽxiry tõ aroko amaro asakoro ro. Axĩ ke ytotoko taroino, oorikyrykõino pata enahkaryhtao.
16 Mame axĩ pyra Ro exiryke emary tapoise Ritonõpo nenyohtyamo a, Ro te, ipyty te, ẽxiry tõ maro. Tarose toto pata poe Ro pynanopyry se Ritonõpo exiryke.
17 Mame toiro Ritonõpo nenyokyhpyry ynara tykase Ro a:
— Seromaroro tururume ytoko õsepynanohtohme! Õkakoxi xine osenuhmara ehtoko. Sero jakanahmã wino roropa osenuhmara ehtoko. Epatoko ypy pona; epara awahtao xine orihnõko matose.
18 Yrome tozuhse ynororo Ro a:
— Tuisa, morara jyripopyra exiko, ajohpãme samo!
19 Kure make ya seroae. Typynanohse ywy oya orihpyra jehtohme. Yrome moro ypy moe mana, eporehkara ro jahtao yyryhmatoh jetapãko nase.
20 Moroto pata pitiko enẽko mah? Moe hkopyra mana morotona epatohme. Ytoxi morotona osepynanohtohme. Enẽko mah? Pata pitiko nase.
21 Mame ynara tykase Ritonõpo nenyokyhpyry eya:
— Ỹ, kure mana. Moro pata onenahkara ase.
22 Axĩ ke ytoko tururume. Onenahkapopyra ase eporehkara ro awahtao xine morotona. Moro “pata pitiko” tykase Ro exiryke, esety Zoame toehse.
Sotoma enahkary Komora maro
23 Xixi tõnuhse pixo ahtao, Ro toeporehkase Zoa pona.
24 Mame mõtoino rokẽ apoto tonehpose Ritonõpo a konopo samo, sautu panõ orihmatõ maro kapu ae pata Sotoma pona, Komora maro.
25 Moro pata tõ asakoro tonahkase Ritonõpo a jakanahmã maro, moro põkõ maro, otyro tõkehko maro, wewe tõ maro.
26 Ynara toehse roropa, tỹkakoxi tõsenuhmase Ro pyty ahtao sautume, xikihme exiketyme toeramase ynororo.
27 Yrokokoro towõse Aparão, pakeimo. Toytose ynororo tõturutopõpyry pona Ritonõpo maro.
28 Tõsenuhmase ynororo Sotoma wino te, Komora wino roropa jakanahmã pona roropa. Orexĩto konõto tonese eya onuhnõko nono poe, apoto konõto erexĩtory samo.
29 Moro sã pata tõ tonahkase Ritonõpo a jakanahmã po. Mame tõsenetupuhse roropa ynororo Aparão poko. Naeroro Ro takorehmase eya epatohme, orihpyra aehtohme ipatary tonahkase ahtao.
Moapita tõ amonita tõ maro
30 Mame Zoa po Ro ahtao enaromỹke toehse ynororo. Naeroro ypy tõ pona toytose ynororo tõxiry tõ maro. Moroto tõsesarise toto oramao, asakorõkõ tõxiry maro.
31 Mame ẽxiry apitorymã ynara tykase takorony a:
— Papa tamuhpõme toehse. Imepỹ orutua pyra roropa taro. Morara exiryke niotasaromepyra sytase. Emũkuasaromepyra sytase, imehnõ saaro emero nono po.
32 Eropa papa sauhpane aetỹtohme. Mame toetỹse ahtao imaro exĩko sytase, emũkuatohme imũkurume.
33 Naeroro moro kohmamyry ae eukuru tokarose eya xine tumykomo a. Mame ẽxiry osemazupu tumy maro toehse. Yrome toetỹse exiryke tuaro pyra kynexine.
34 Yrokokoro ynara tykase ẽxiry apitorymã takorony a:
— Kokonie papa maro akene. Seroae sauhpane ropa etỹtohme ropa, imaro oehtohme koko. Morarame emũkuãko sytase typakõke papa ehtohme, tykase ynaroro.
35 Mame tykohmãse ahtao eukuru tokarose ropa, tumykõ tauhpase ropa. Mame ẽxiry etyhpyrymano tumy maro toehse. Yrome tuaro pyra ynororo kynexine toetỹse exiryke.
36 Morara exiryke ẽxiry tõ asakoro poetoẽme toehse tumykõ mũkuru ẽme.
37 Mokyro ẽxiry apitorymã toemũkuase Moapeme. Moape tõ tamurume toehse ynororo.
38 Mokyro Ro ẽxiry etyhpyrymã roropa toemũkuase orutuame, tumũkuru tosehpase eya Pẽ-Amime. Amonita tõ tamurume toehse ynororo.