7
Mitianita tõ poremãkatopõpyry Kiteão a
1 Mame Jerupaau Kiteão towõse pakeimo emero tymaro exiketõ maro, toytose toto osesarise tuna enatyry Harote pũtokoxi. Mitianita tõ esary moroto kynexine jakanahmã po, inikahpozakoxi, ypy More pũto.
2 Ynara tykase Ritonõpo Kiteão a:
— Tuhkehxo ahno nase amaro. Morara exiryke mitianita tõ onyporemãkaposaromepyra ase oya xine. Tuhke awahtao xine toto typoremãkapose ya ahtao otarame amoreme xine typoremãkase toto, ekarõko matose, osenekunohnõko matose.
3 Ynara kaxiko ahno a: “Enaromỹke awahtao xine ytotoko ropa ypy Kiupoa poe atapyĩkõ taka ropa,” kaxiko eya xine.
Mame morara tykase Kiteão ahtao 2 miumãkõ toytose ropa. Yrome 10 miumãkõ ytopyra toehse toto.
4 Ynara tykase Ritonõpo Kiteão a:
— Tuhke ahno nae ro mã amaro xine. Moxiã aroko tuna kuaka. Moroto toto apiakãko ase tuhke pyra osetapaketõ ytotohme amaro. “Mose amaro ytõko mana,” karyhtao ya ytõko mana. “Mose ytopyra,” karyhtao ytopyra mana.
5 Naeroro orutua kõ tarose Kiteão a tuna ehpikoxi. Ynara tykase Ritonõpo eya:
— Tuna enyryhtao orutua komo a tunuru ke kaikuxi a tuna enyry samo, mokaro apiakako tosekumuru po tuna ẽnanõ winoino.
6 300me orutua komo a tuna tanỹse, tomarykõ ae ẽtohme tunurukõ ke. Imehnõ emero tosekumuru po typorohse toto tuna ẽtohme.
7 Ynara tykase Ritonõpo Kiteão a:
— Moxiã 300mãkomo a, tomarykõ ae tuna enyhpõkomo, moxiã maro Izyraeu tõ pynanohnõko ase, mitianita tõ poremãkapõko ase. Mokaro imehnõ aropoko ropa esaka xine ropa.
8 Morara exiryke mokaro taropose ropa tytapyĩkõ taka ropa. 300mãkõ rokẽ imaro tõxinamase, mokaro napyrỹpyry emero tapoise eya xine, mokaro rue tõ maro emero. Mitianita tõ esary jakanahmã po kynexine ypy tõ myhto.
9 Koko tykohmãse ahtao, ynara tykase Ritonõpo Kiteão a:
— Owõko etonatohme mitianita tõ maro. Tuaro ase toto poremãkãko matose.
10 Yrome toto zuno awahtao, osetapary poko, opoetory Pura aroko amaro ãkorehmaneme mokaro esaka.
11 Mokaro otururu etãko mase. Toto omiry etaryhtao oya enaromyra exĩko mase, mokaro maro osetapary zuno pyra exĩko.
Mame toytose Kiteão, typoetory Pura maro ameke pyra topetõkara esary myhtokoxi.
12 Mokaro mitianita tomo, amarekita tõ maro, ona põkõ maro sapararahme toh kynexine. Moro jakanahmã typehkase eya xine, taparara imoihmãkõ samo. Ikuhpỹme tuhke toto exiry kynexine, ekykõ roropa kameru tõ maro isawã sã toh kynexine, tuna konõto ehpio exikety samo.
13 Toeporehkase Kiteão ahtao orutua omiry totase eya tõsenehtopõpyry poko mokyro otururu totase eya. Ynara tykase ynororo:
— Tõsenehse ywy, pão enease sewata risemy tyhtose moro ypy poe kuesaka xine. Tapyi pokona totapase sã eya, toepukase tapyi, tohpahse kehko emero, moroto tõxinamase nono po.
14 Ynara tykase epe:
— Kiteão tapemã moro kynako, Izyraeume exikety, Joaxi mũkuru! Ynara kary se õsenety: “Ritonõpo kuekarotorỹko mana eya, kymarokõ soutatu tõ emero porehme!”
15 Mokaro otururu totase tyya ahtao Kiteão a, tãkye toehse ynororo, tosekumuru po typorohse ynororo Ritonõpo eahmatohme. Mame toytose ropa ynororo Izyraeu tõ, 300mãkomo a, ynara tykase ynororo eya xine:
— Owõtoko! Kuepetõkara tokarose Ritonõpo a kyya xine, mitianita tõ soutatu tomo porehme.
16 Mokaro 300mãkõ tapiakase Kiteão a oseruao oximõmãkõme toto ehtohme. Emero orutua komo a rue tokarose, kaneru retyry te, mukuxi maro, nãparina panono apoto ke taõke saerehkatohme.
17 Ynara tykase ynororo:
— Kuenetoko! Ameke pyra toehse jahtao kuepetõkara esaka tooehse ahtao kypoenohtoko. Tyritoko ynyriry saaro.
18 Rue etoryhtao ya ymaroro roropa etotoko, amarokõ roropa kuepetõkara esary zomye exiketõ rue tõ etotoko, kui kahtoko roropa: “Ritonõpo tapemã sero, Kiteão omi poe!” kahtoko!
19 Onoa exisasaka ahtao, erase tõ myakãmatoh toehse ahtao, toeporehkase Kiteão 100mãkõ maro, ameke pyra mitianita tõ esaka. Mame rue totose eya xine. Mukuxi tõ tyhmose eya xine, tynarohpyrykomo.
20 Mokaro oseruao oximõmãkomo a rue totose, mukuxi tõ tyhmose eya xine. Nãparina panõ kõ tapoise eya xine tomahpokoxi xine ke typozerykõ wino. Rue tapoise eya xine tomarykõ ke tapotunurukõ wino. Kui tykase toto: “Ritonõpo tapemã sero, Kiteão tapemã roropa!” tykase toto.
21 Tehme rokẽ toehse toto tosao xine topetõkara esary zomye. Epetõkara, soutatu tõ emero toepase. Kui karyke toepase toto.
22 Mokaro 300mãkõ rue etõko rokẽ toh kynexine. Morara ahtao Ritonõpo poe, orutua kõ tõsetapapitose toto. Tamoreme xine tõsenahkase toto. Toepase roropa toto pata Zerera esemary ae, Pete-Xita pona, Apeu-Meora pona roropa. Tapate pũtokoxi.
23 Mame orutua kõ Napatari tõ tykohmase, Asea tõ maro te, Manase tõ maro mitianita tõ ekahmatohme.
24 Tõmiry taropose Kiteão a ypy põkomo a, Eparaĩ tomo a. Ynara tykase ynororo:
— Oyhtotoko mitianita tõ etapase tuna Joatão pona te, iporiry tõ pona Pete-Para pona. Tuna anakuohpopyra ehtoko mitianita tomo a.
Mame Eparaĩ tõ toytose osetapase Joatão pona iporiry tõ pona Pete-Para pona.
25 Orepe tapoise eya xine Zeepe maro, mitianita tõ tuisary tomo. Orepe totapase eya xine topu Orepe po te, Zeepe totapase eya xine uwa euhkatoh Zeepe po. Mitianita tõ tokahmase roropa eya xine. Orepe zupuhpyry tarose eya xine Zeepe zupuhpyry maro Kiteão a tuna Joatão poe xixi tũtatoh wino ynororo ahtao.