11
Ritonõpo maro õtururu poko amorepatoh sero
(Mat 6.9-13; 7.7-11)
1 Morarame Ritonõpo maro oturũko Jezu kynexine. Mame tõturukehse ahtao ynara tykase ipoetory eya,
—João a typoetory tõ tamorepase Ritonõpo maro oturutoh poko. Morara se ase. Yna amorepako Ritonõpo a yna oturutoh poko, tykase ynororo Jezu a.
2 Mame ynara tykase Jezu eya xine,
—Ritonõpo maro õtururukohtao ynara kahtoko,
“Papa kapuaono, kure mase.
Yna akorehmako kure rokẽ oritohme yna a,
yna esẽme oenetupuhtohme roropa yna a.
3 Yna nykyryry ekaroko yna a kokoro rokene.
4 Yna rypyry ikorokako ropa imehnõ rypyry korokapotoh sã yna a oya.
Moromeĩpo wenikehnõko mase yna rypyry poko
imehnõ rypyry poko yna wenikehtoh samo.
Joroko tamuru a yna onukuhpopyra exiko,”
kaxitoko Ritonõpo a, tykase Jezu eya xine.
5 Mame ynara tykase ropa Jezu typoetory tomo a, tõturutoh poko Ritonõpo maro,
—Ynara ãko ase oya xine õsenetupuhtohkõme rokene. Otarãme omoro wyi epekatyry se mase onoa. Morara exiryke oepe tapyĩ taka ytõko mase. Ynara ãko mase eya otarãme, “Jepe, wyi se pitiko hano ajohpãme samo, oseruao rokene nae awahtao rokene.
6 Wekyry noehno ya, imepỹpono. Morara exiryke autuhmary se ake repe. Yrome wyi pyra jexiryke anautuhmara jekurehno. Naeroro oya oehno wyi epekahse repe.”
7 —Morarame tytapyĩ tae oezuhnõko oepe mana. Ynara ãko otarãme mana, “Jerekohmara exiko. Tapuruse nase tapyi. Nyhnõko ynanase. Ypoenõ jowomyhtome nase xitãko. Owõpyra ase,” ãko mã repe, tykase Jezu.
8 —Morarame otarãme otuhparo, “Ise, ise,” ãko mase. Morara ahtao otara exĩko hnae moromeĩpo? Etatoko pahne, oepe owõnõko mana wyi ekarose oya. Yrome oepeme toexiry pokoino pyra owõnõko mana, orẽpyra torekohmaryke oya õpenery ekarotohme oya, otuhparo oexiryke. Morara exiryke sã rokẽ owõnõko mana, tykase Jezu eya xine.
9 —Naeroro ynara ãko ase oya xine, moro saaro ekaropotoko Ritonõpo a. Mame ekarõko oya xine mana. Onupirykõ ekaropotoko Ritonõpo a. Mame onupirykõ waro exĩko matose. Tapyi tapuruse ahtao roropa ikohmatoko. Mame esẽ apuruhmakãko mana. Moro saaro tahxime õtururukohtao Ritonõpo a, oezuhtorỹko mana.
10 Ynara exiryke ekaroponanõ tynekaropohpyrykõ apoĩko mana. Zupinanõ tunupihpyrykõ enẽko ropa mã toto. Tapyi taka tomomyry se exiketõ ikohmaryhtao, tapyi apuruhmakãko mã toto. Omõnõko roropa mã toto.
11 Morararo ynara karyhtao omũkuru a oya xine, “Papa, omise ase,” karyhtao oya xine, okoi onekaropyra matose eya.
12 “Papa kuratirihmo se ano,” karyhtao roropa oya xine, mynoto onekaropyra matose omũkurukomo a.
13 Iirypyryme matose repe, yrome otyro kurãkõ rokẽ ekarõko matose opoenõkomo a. Amarokõ motye kuhse Papa kapuaono. Tuzenu kurã ekarõko oya xine mana ekaroporyhtao oya xine, tykase Jezu eya xine.
Peuzepu tũtanohpotopõpyry poko ahno ae
(Mat 12.22-30; Mak 3.20-27)
14 Morarame joroko tutũtanohpose ropa Jezu a tomirẽkara ae. Mame joroko tutũtase ropa zae ahtao, jorokohpanõpo tõmitase ropa. Moro eneryke tyya xine tõsenuruhkase toto imoihmãkomo.
15 Yrome toitoine ynara tykase toto,
—Peuzepu omi poe rokẽ joroko tõ tũtanohpõko ropa mana, joroko tamuru omi poe. (Peuzepu, joroko tamuru esety akorony.)
16 Morarame imehnõ Jezu kukuru se toehse. Ynara tykase toto eya,
—Ajamitunuru enepoko yna a amaro Ritonõpo ehtoh waro yna ehtohme, tykase toto.
17 Yrome aosenetupuhtohkõ waro Jezu kynexine. Ynara tykase ynororo eya xine,
—Pata tamurupõkõ osetaparyhtao osenahkãko rokẽ toh mana. Morararo tyekyry maro oxiehno toehse ahtao osenahkãko rokẽ tapyitaõkõ mana. Atahpahnõko toto sapararahme exĩko toto oxiehno toexirykõke.
18 Moro saaro joroko tamuru typoetory maro oxime tõsetaparykohtao osemetaka, osenahkãko rokẽ toto. Ynara ãko matose ya, “Ỹ, Peuzepu omi poe joroko tõ tũtanohpõko mose mana,” ãko matose ypoko.
19 Morara jahtao, Peuzepu omi poe joroko tõ tũtanohporyhtao ya, opoetorykõ ke? Onoky omi poe roropa joroko tõ tũtanohpõko toh nahe? tykase Jezu eya xine. —Yrome opoetorykõ tyoro rokẽ otuarõtanohtorỹko mana zae pyra oehtohkõ poko.
20 Arypyra, Ritonõpo jamitunuru poe joroko tõ tũtanohpõko ase ahno ae. Moro eneryke oya xine tuarõtãko matose Ritonõpo oesẽkõme exiry poko.
21 —Mame tapyi esẽ tomahpo typyre ahtao ynara ãko mã ynoro, “Orẽpyra ase typyreke jexiryke imehnõ omõpyra mana ytapyĩ taka ymõkomory poko,” ãko mã ynororo.
22 Yrome jamihmehxo exikety tooehse ahtao iporemãkãko mana ipyre roropa apoĩko mana. Mame ipyre apoixĩpo imõkomohpyry arõko mana, apiakatohme typoetory tomo a. (Moro saaro joroko tamuru, tymyhse sã ya. Jamihme pyra roropa mã tyripose ya, tymyhse ya exiryke.)
23 —Ymarõkõme pyra awahtao xine, yzehno matose, jakorehmara awahtao xine roropa, jakorekehkãko matose, tykase Jezu eya xine.
Sẽ nase joroko omõtopõpyry ropa poko
(Mat 12.43-45)
24 Mame tõturuse ropa Jezu. Ynara tykase ynororo,
—Joroko tutũtase ropa tahtao ahno ae ytoytõko mana nono poro, tosary imepỹ zupĩko. Mame onenepyra tahtao, ynara ãko mã tyya rokene, “Ytõko ropa ase jesahpyry aka ropa, unurumekahpyry aka ropa, ahno aka” ãko mana.
25 Mame ytõko ropa mana, tosahpyry pona ropa. Morarame kure tosahpyry enẽko ropa mana ahno kurohtao. Tapyi sã ahno kurohtao mana tutumehse sã zao. Saereme potu enẽko mana. Mame omõpyra mã aporo.
26 Ytõko rokẽ mã aporo joroko imehnõ enehse tymarõme toto ehtohme. Mame popyrahxo exiketõ enehnõko mana, 7me osesarise mokyro aka. Mame itamurumehxo jorokohpe exĩko mokyro mana. Osemazuhme toehtopõpyry motye kuhse exĩko mana.
Tãkye nymyry ehtoh poko
27 Morarame morara kary etaryke tyya ynara tykase nohpo tuhkãkohtae,
—Tãkye kuhse asa mana, oenurumahpono, isuhsuru onenyhpyry, tykase nohpo eya.
28 Mame mokyro tozuhse Jezu a. Ynara tykase,
—Amaroko hkotano. Tãkye exĩko matose Ritonõpo omiry etaryhtao oya xine, aomipona toehse roropa awahtao xine, tykase Jezu eya.
Ahno hxirotoh poko kurãkõ apiakatohpo
(Mat 12.38-42)
29 Morarame imoihmãkõ tooehse ahtao Jezu a, ynara tykase ropa Jezu eya xine,
—Popyra matose ipunaka juteu tomo. “Ajamitunuru enepoko yna a oenetupuhtohme yna a,” ãko matose repe ya. Yrome yjamitunuru onenepopyra ase oya xine. Toiro poko rokẽ ãmorepatorỹko ase, Jona ehtopõpyry poko.
30 Jona tonahse aporo kanaimo konõto a. Oseruao tynyhse Jona kanaimo wakuru ao. Imeĩpo tuamise ropa ynororo kanaimo a nono pona. Mame ipoko tutuarõtase Niniwepõkomo. Tonetupuhse toto a, “Ritonõpo nenehpohpyryme mose nase,” tykase toto ipoko. Moro saaro Ritonõpo jenyokyase oya xine. Ywy ase Kapu ae Ayhtohpyry.
31 Morararo Saapa tuisary kynexine nohpo, ikurenaẽkõ tuisary. Imeĩpo ohxirotorỹko ynororo mana seropõkõ apiakatohpo Ritonõpo ẽpataka. Ynara exiryke, mya toytose ynororo pake Saromão otururu kurã etase. Yrome Saromão motye kuhse ywy. Taro ase amaro xine. Yrome jomiry etary se hkopyra matose.
32 Morararo kurãkõ apiakatohpo Niniwepõkõ ohxirotorỹko mã toto seropõkomo, Ritonõpo neneryme. Jona omiry totase tyya xine ahtao tyyrypyrykõ turumekase eya xine. Mokaro mã ohxirotorỹko. Ynara exiryke, taro ase amaro xine. Jona motye kuhse ase. Yrome jomipona se pyra matose, tykase Jezu eya xine.
Sẽ nase ahno enuru poko
(Mat 5.15; 6.22-23)
33 —Mame nãparina zukaxĩpo ononẽpyra sytatose. Onyripyra sytatose apipa notaka. Aryhnaka rokẽ tyrĩko sytatose apõ pona omõketõ zeipotohme tyrĩko sytatose.
34 Kuenurukõ nãparina ezuru sã mana. Kure oenurukõ ahtao kure sã osenuhmãko matose, saereme sã oya xine exiryke. Yrome oenurukõ popyra ahtao, osenuhmara matose. Xinukutume sã oya xine exĩko mana oenurukõ popyra exiryke.
35 Morara exiryke tomeseke ehtoko. Onenetuputyhpyrykõ onurumekara oehtohkõme. Turumekase oya xine ahtao xinukutumã sã exĩko ropa matose okurohtao xine.
36 Yrome okurohtao xine saereme ahtao xinukutume pyra roropa mã okurohtao xine, kure enetupuhnõko matose. Mame nãparina kurã sã saereh ãko mana okurohtao xine, tykase Jezu eya xine.
Parixeu tõ zurutopõpyry poko Jezu a
(Mat 23.1-36; Mak 12.38-40)
37 Mame tõturukehse Jezu ahtao, parixeu a toahmase tytapyĩ taka autuhtohme. Mame toytose ynororo itapyĩ taka, otuhse. Mame osemahpyra ro typorohse ynororo otuhtoh pona.
38 (Juteu tõ osemahnõko itamurume tõtuhtohto Moeze omihpyry poe.) Mame ynara tykase parixeu tyya rokene,
—Tee! Osemahpyra mosero nah otuhnõko, tykase parixeu tukurohtao rokene.
39 Mame ynara tykase Jezu eya,
—Parixeu tõ matose. Ynara exiketõ matose. Akasanarykõ akurihnõko matose ĩpary rokene, paratu tõkehko maro. Yrome zao nymyry anakurihpyra sã matose. Xikurome mã ipunaka. Moro sã okurohtao xine mana, xikurome. Oyamene se matose. Iirypyryme matose.
40 Onenetupuhpyra matose. Õkokõ rihpõme Ritonõpo mana. Okurohtao xine tyrihpõme roropa mana.
41 Morara exiryke omõkomory apiakako ekarotohme etuarimaketomo a. Imehnõ pyno roropa ehtoko. Morara awahtao xine tãkye exĩko Ritonõpo mana opoko xine. Okurohtao xine ikurikãko roropa mana.
42 —Jetuhxo exĩko matose parixeu tomo. Ynara exiryke, okyryrykõ omame porehme ahtao apiakãko matose. Toiro ekarõko matose Ritonõpo a repe. Anarykahpyrykõ roropa otyro tõkehko apiakãko matose. Emero apiakãko matose zokonaka pitiko onekarorykõme Ritonõpo a. Yrome zae pyra ro matose. Imehnõ ryhmãko ro matose. Ritonõpo pyno pyra roropa matose. Morohne okyryrykõ tapiakase oya xine ahtao, kure roropa mã repe imehnõ pyno awahtao xine roropa, Ritonõpo pyno roropa awahtao xine.
43 —Jetuhxo exĩko matose parixeu tomo. Ynara exiryke, Ritonõpo maro oturutoh tao imehxo se rokẽ oexirykõke. Osepekahtoh taka oytorykohtao, “Kure mase,” kary etary se oexirykõke.
44 —Jetuhxo exĩko matose! Ynara exiryke, okepy zonẽtopõpyry sã matose. Moroto ro imehnõ ytoytõko tuenikaro rokene, tuaro pyra toexirykõke. Moro saaro kure oehtohkõ enepõko matose repe, yrome popyra ro matose, tykase Jezu eya xine.
45 Morara kary etaryke tyya, ynara tykase Moeze omihpyry waro exikety Jezu a,
—Morara karyhtao oya, yna hxirõko roropa mase, tykase ynororo.
46 Mame ynara tykase Jezu eya,
—Jetuhxo exĩko matose roropa Moeze omihpyry waro exiketomo, imehnõ osanumaryke oya xine. Tupime eya xine anaosanumatatohkomo. Ynara ãko matose, “Moeze omihpyry omipona ehtoko,” ãko matose repe. Yrome amarokõ ke? Aomipona pyra matose. Ourutopõpyrykõ omipona pyra matose.
47 Jetuhxo exĩko matose, otonẽtoh kurã rĩko matose repe, Ritonõpo poko urutonõpo tõ zonẽtohme. Yrome mokaro urutonõpo tõ totapase atamurukomo a.
48 Atamurukomo a Ritonõpo poko urutonõpo tõ etapatopõpyrykõ kure ekarõko matose. Ynara exiryke, atamurukomo a totapase toto. Yrome oya xine roropa toto zonẽtoh tyrise.
49 Morara exiryke ynara tymerose Ritonõpo omiryme, zae mana, “Jomiry poko urutõkõ enyohnõko ase eya xine. Mame toitoine toto etapãko toh mana. Toitoine toto htomãko roropa toh mana,” ãko Ritonõpo omiry.
50 Naeroro awãnohtorỹko Ritonõpo mana, urutõkõ etapatamitume. Moinoro nono ritopõpyry poe ro urutõkõ totapase. Mokaro etapatamitume awãnohtorỹko Ritonõpo mana.
51 Apeu etapatopõpyry poe tuhke urutõkõ totapase. Zakaria roropa totapase. Ritonõpo maro oturutoh myhto totapase ynororo, kaneru zahkatoh myhto. Ajohpe pyra, mokaro etapatamitu epehpyryme awãnohtorỹko Ritonõpo mana seropõkomo.
52 —Jetuhxo exĩko matose Moeze omihpyry poko amorepatõkomo. Ynara exiryke, imehnõ enekunohnõko matose, zae omi waro pyra toto ehtohme. Zae omi enetuputyry se pyra matose. Mame imehnõ roropa akorekehkãko matose. Onenetupuhpyra toto ehtohme, tykase Jezu eya xine.
53 Mame moro tae toytose ropa Jezu ahtao parixeu tõ tyekĩtapãse, Moeze omihpyry warõkõ maro. Jezu tokahmase toto a tõturupotohkõme, ihxirotohme repe.
54 Auturutopõpyry poko Jezu hxirory se toh kynexine repe.