MAKU
Nymerohpyry Jezu poko
Marcos
Ekarotopo
Sero omi kurã tymerose Maku a Jezu Kyrixtu Ritonõpo mũkuru poko. Toytose Jezu tuhke pata tõ poro, omi kurã ekarory poko, ahno tõ amorepase Tuisame Ritonõpo ehtoh poko. Tyjamitunuru tonepose eya kurãkõkara kurãkaryke eya, joroko tõ tũtanohporyke, ahno rypyry korokaryke roropa eya. Takorehmananõme 12me orutua kõ tymenekase Jezu a tymaro toto ytotohme. Tamorepase toto eya Tuisame Ritonõpo ehtoh poko, omi kurã ekarory poko, ahno pynanopyry poko. Kurãkõkara tukurãkase roropa eya xine.
Sero ekarõko mana Jezu ẽpurihkatopõpyry poko João a tuna Joatão kuao (Maku 1.9-11); etyhpyryme Jezu ẽsemamyry ropa ekarõko mana (Maku 16.1-8).
Sero pape ao
Apitorymã Jezu ehtoh poko 1.1-13
Jezu mã Karirea po 1.14—9.50
Karirea poe Jerusarẽ pona 10.1-52
Orẽpyra aehtoh Jerusarẽ po 11.1—15.47
Jezu ẽsemamyry ropa 16.1-8
Etyhpyrymã: aosenepotopõpyry, aunuhtopõpyry 16.9-20
1
João ahno ẽpurihkane nurutopõpyry
(Mateu 3.1-12; Ruka 3.1-18; João 1.19-28)
1 Sero nase omi kurano Jezu Kyrixtu Ritonõpo mũkuru poko.
2 Apitoryme ynara tymerose Izaja a Ritonõpo omi poe:
“ ‘Eneko ke ynaropohpyry,’ ãko Ritonõpo mana.
‘Ytõko mã osemazuhme, oesemary kurãkase.’
3 Opore oturũko mana ona po.
Ynara ãko ynororo mana:
‘Kuesẽkõ esemary tyritoko.
Esemary esemahtotoko sorohme,’ ãko mana,”
katoh tymerose Izaja a pake.
4 Morarame mokyro João toeporehkase ona pona ahno esaka pyra, ahno ẽpurihkaneme. Mame ynara tykase ynororo:
— Ise awahtao xine oẽpurihkatorỹko ase, Ritonõpo a okurãkatohkõme, oorypyrykõ korokatohme. Yrome oẽpurihkarykõ se pyra ase oorypyrykõ rumekary se pyra awahtao xine, tykase ynororo.
5 Morarame emero toytose toto eya, mokã Jutea põkomo, Jerusarẽ põkomo emero. Mame tõpurihkase toto eya Joatão kuaka.
— Popyra ase. Iirypyryme ase, tykase toto tyyrypyrykõ tokarose irumekatohme. Morara exiryke tõpurihkase toto João a.
6 Mame João zupony okyno hpoty risẽ kynexine kameru hpoty. Imety earyme roropa kynexine okyno pihpyry. Wexixi rokẽ zohme, ano zeni roropa aukurume kynexine.
7 Mame ynara tykase João:
— Okomino imepỹ oehnõko mana. Orẽpyra mokyro mana. Imehxo mokyro mana. Ihxitapãnõko ase eponaro toehse jahtao, isãtajã poko jahtao roropa.
8 Amarokõ tõpurihkase ya nakuaka repe, yrome mokyro Ritonõpo Zuzenu ekarõko mana oya xine, tykase ynororo.
Jezu ẽpurihkatopõpyry
(Mateu 3.13-17; Ruka 3.21-22; 4.1-13)
9 Morarame Jezu tooehse Nazare poe, Karirea poe. Karirea pata tamuru kynexine. Mame Jezu tõpurihkase João a Joatão kuaka.
10 Towõse ropa ahtao tuna ehpikoxi, kapu tonese eya xine toepiakase. Mame Ritonõpo Zuzenu tyhtose utukuimo panono. Jezu zuhpokoxi typorohse.
11 Morarame Ritonõpo omiry totase eya xine kaino:
— Umũkuru nymyry mase, osehxo ywy rahkene. Yzamaro mase, tykase kaino omi inetarykõme.
Jezu kuhtopõpyry joroko tamuru a
(Mateu 4.1-11; Ruka 4.1-13)
12 Morarame tarose Jezu ahno esaka pyra Ritonõpo Zuzenu a.
13 Moero tuhke tõmehse ynororo 40me.
Mame joroko tamuru tooehse eya. Jezu riry se iirypyryme kynexine repe. Yrome kure rokẽ kynexine ynororo. Onokyro esao rokẽ kynexine moroto.
Morarame Ritonõpo nenyohtyã tooehse kapu ae. Jezu takorehmase eya xine rahkene.
Imehnõ amorepapitotopõpyry Jezu a Karirea po
(Mateu 4.12-22; Ruka 4.14-15; 5.1-11)
14 Morarame ãpuruhpyry taka João tõmapose ahtao Erote a, Jezu toytose ropa Karirea pona. Ritonõpo omiry poko imehnõ amorepase toytose ynororo.
15 — Ritonõpo emero se typoetoryme. Seromaroro ah oesẽkõme nexino. Oorypyrykõ irumekatoko. Aomipona ehtoko, tykase ynororo morotõkomo a.
16 Morarame toytoryhtao Karirea ikuhpo ehpikuroko Ximão Peturu tonese Jezu a, zakorõ Ãtare maro. Tarãpa emãko toh kynexine nakuaka, kana anỹnõko, kana anỹnanõme toexirykõke.
17 — Kana anỹnõko matou? Ehmaropa ymaro. Ãmorepatorỹko ase imehnõ amorepatohme oya xine jenetupuhtohme eya xine, tykase ynororo eya xine.
18 Mame axĩ tarãpa tynomose eya xine Jezu maro toytotohkõme. Jezu tokahmase eya xine rahkene.
19 Morarame moino pitiko Zepeteu mũkuru tõ tonese eya, Tiaku, João, enara. Kanawa ao toh kynexine. Tarãpa tuĩpokary poko toh kynexine.
20 Mame toahmase toto eya tymaro toto ytotohme. Mame tumykõ tynomose eya xine. Zepeteu tynomose kanawa ao ipoetory tõ maro, Jezu maro toytotohkõme.
Jorokohpe aexihpyry poko
(Ruka 4.31-37)
21 Morarame Kapanaũ pona toytose toto. Mame juteu tõ oserematoh ae toto atamorepatoh taka Jezu tomõse mokaro amorepatohme tyya.
22 Mame tõsenuruhkase toto Jezu omiry etaryke tyya xine.
— To! Orẽpyra amorepato mose nase. Moeze omihpyry poko amorepatõkõ sã pyra nase. Orẽpyra nase, tykase toto.
23 Morarame jorokohpã tooehse morotona. Toto atamorepatoh taka tomõse ynororo. Ynara tykase ynororo opore:
24 — Oty se hma Jezu, Nazare pohno? Yna enahkapory se hmahno? Awaro ase. Ritonõpo mũkurume oexiry waro ase. Inenehpohpyry kurãme mase, tykase jorokohpã Jezu a opore.
25 Mame joroko tonyohse Jezu a:
— Mynyhme exiko. Otũtako ropa mokyro ae. Jũme irumekako ropa, tykase Jezu eya.
26 Morarame jorokohpã tõsẽtorimase. Kui tykase ynororo opore, mame tutũtase ropa joroko mokyro ae.
27 Mame tõsenuruhkase moro taõkõ emero.
— Enẽko matose tyoro inamorepatary. Orẽpyra mana. Joroko tõ tũtanohpory ropa waro roropa ynororo, tykase toto oxime rokene.
28 Morarame Jezu tokãtose moerõkomo a Karirea põkomo a.
Peturu merenoty kurãkatopõpyry ropa Jezu a
(Mateu 8.14-15; Ruka 4.38-39)
29 Morarame juteu tõ atamorepatoh tae tutũtase ropa ynororo. Mame Ximão Ãtare maro tytapyĩkõ taka toytose toto, Tiaku, João, Jezu, enara.
30 Mame Ximão merenoty kure pyra kynexine oxirohnõko. Tohrame kynexine. Jezu turuse eya xine:
— Kure pyra mose mana, tykase toto eya.
31 Morarame kurãkara anỹne ropa tomary ke. Axĩ tõxirohkehse ropa ynororo. Towõse ropa ynororo. Mame tautuhmase toto mokyro a, kuranõpokara a.
Kurãkõkara kurãkatopõpyry ropa Jezu a
(Mateu 8.16-17; Ruka 4.40-41)
32 Mame kokonie pukuro kurãkõkara tarose imehnomo a tuhke Jezu a, toto kurãkatohme ropa. Jorokohpã kõ roropa tarose eya xine.
33 Kapanaũ põkõ roropa tooehse tuhke imoihme. Tapyi eutary pota taka tõximõse toto.
34 Mame kurãkõkara tukurãkase ropa eya, tuhke. Joroko tõ tutũtanohpose roropa eya mokaro ae. Joroko a sekere kamexipopyra kynexine ynororo: “Awaro ynanase,” karyke eya xine.
Karirea po Jezu ehtopõpyry
(Ruka 4.42-44)
35 Morarame kuratiri etaryhtao towõse ropa Jezu. Tokare pyra toytose ynororo ahno esaka pyra oturuse Ritonõpo maro.
36 Mame okomino Ximão a tokahmase tymarõkõ maro.
37 Mame Jezu tonese ropa tyya xine ahtao ynara tykase toh eya:
— Emero oupĩko toh mana, tykase toto.
38 Morarame ynara tykase Jezu eya xine:
— Ehmaropa tyorõ pata pona, morotõkõ amorepase Ritonõpo omiry poko. Moro poko oepyase, tykase Jezu.
39 Morarame kỹkỹtone Karirea poro Ritonõpo omiry ekarory poko juteu tõ atamorepatoh tonõ takuroko. Joroko tõ tutũtanohpose roropa ahno ae eya.
Ipũ imotahpyry kurãkatopõpyry Jezu a
(Mateu 8.1-4; Ruka 5.12-16)
40 Morarame tupũ motaryke toytose imepyny Jezu a toetuarimaryke. Tosekumuru po typorohse ynororo Jezu ẽpataka.
— Ajohpãme sã ynara ãko ase oya, kukurãkako ropa ukurãkary se awahtao. Imepỹ tukurãkase oya exiryke oya tuaro oehno, tykase ynororo Jezu a.
41 Mame nupunato mokyro eneryke tyya tapose tomary ke.
42 — Ỹ, okurãkãko ropa ase, tykase Jezu eya. Axĩ ipũ totyhse ropa. Kure ropa toehse ynororo.
43 Morarame ynara tykase Jezu tunukurãkahpyry a:
44 — Osekaropyra ke exiko imehnomo a. Topohme rokẽ ytoko Ritonõpo maro oturukety a. Osenepota eya. Moeze nekaropohpyry ekarota eya, kure rokẽ oehtohme, imehnõ tuarõtatohme roropa okurãkatopõpyry ropa poko, tykase ynororo eya repe.
45 Yrome toytory ropa ahtao tokãtose eya itamurume. Emero tõsekãtose rahkene. Morara exiryke Jezu tokare ytoytosaromepyra toehse pata tõ pona. Ahno esao pyra rokẽ ynororo ehse. Mame pata põkõ tuhke toytose eya.