10
Typyxiãkõ rumekary poko
(Mateu 19.1-12; Ruka 16.18)
1 Morotoino Jezu toytose ropa Jutea pona, Joatão mõpozakoxi. Moroto ahtao ahno imoihmãkõ toytose eya. Mame tamorepase ropa toto eya. Toipe ynororo ehse amorepato.
2 Morarame parixeu tõ tooehse Jezu kuhse.
— Kurehxo hna Ritonõpo a orutua a typyty rumekary? tykase toto eya.
3 Ynara tykase Jezu eya xine:
— Otara ãko hna Moeze omihpyry moro poko? tykase, tõturupose ynororo eya xine.
4 — Moeze omihpyry ynara ãko: “Ah pape merono typyty rumekary poko, typyty a ekarotohme. Moromeĩpo ah typyty rumekano,” ãko, tykase toto eya.
5 Mame ynara tykase Jezu eya xine:
— Zehnotokõme oexirykõke moro tymerose Moeze a repe.
6 Yrome emero tyrise ahtao Ritonõpo a, orutua tyrise eya nohpo maro.
7 Naeroro orutua tumy rumekãko mana, tyse rumekãko roropa mana typyty maro rokẽ toehtohme.
8 Mame mokaro asakoro, toiro pũ sã exĩko mana, typyty maro rokene. Naeroro asakoro pũme pyra sã toh mana. Toiro pũme rokẽ mã toto typyty maro.
9 Oximaro tyripose Ritonõpo a exiryke, ah oxirumekara toh nexino, tykase Jezu eya xine.
10 Morarame tapyi tao ahtao ipoetory tõ tõturupose ropa moro poko.
11 Mame ynara tykase Jezu eya xine:
— Imepỹ nohpo maro oerẽnatohme opyxiãkõ rumekaryhtao oya xine iirypyryme matose.
12 Morararo nohpo imepỹ maro torẽnatohme tynio rumekaryhtao eya, morararo exĩko mana iirypyrymãme rokene, tykase Jezu eya xine.
Kure poeto tõ riry poko
Jezu a
(Mateu 19.13-15; Ruka 18.15-17)
13 Mame typoenõkõ tonehse nohpo tomo a Jezu a, toto eahmatohme. Yrome ipoetory tõ opore tõturuse nohpo tomo a.
14 Aotururukõ etaryke tyya tohne toehse Jezu typoetory tõ poko.
— Ah poetohti noehno ya. Toto anaropopyra ehtoko ywinoino. Moxiaro pãkõ Ritonõpo esaka ytõko mana, tosẽkõme axĩ enetuputyryke eya xine.
15 Etatoko ke. Ritonõpo enetuputyryhtao oya xine oesẽkõme poetohti saaro, omõnõko matose Ritonõpo esaka. Mãpyra onenetupuhpyra awahtao xine omõpyra matose Ritonõpo esaka ekurehnõko, tykase Jezu.
16 Morara kaxĩpo poetohti tapoise Jezu a eahmatohme. Zupuhpyrykõ pona tomary tyrise eya kure rokẽ toto ripotohme Ritonõpo a.
— Kure rokẽ oripotorỹko ase Papa Kapuaono a, tykase ynororo eya xine.
Tymõkomoke itamurume exikety
(Mateu 19.16-30; Ruka 18.18-30)
17 Morarame aytory ropa ahtao, orutua toytose tururume eya. Tosekumuru po typorohse ynororo Jezu ẽpataka.
— Tamuxi, kure amorepatõ mase. Naeroro ekaropoxi oya. Oty rĩko ha Ritonõpo neneryme imaro jehtohme jũme, toorihse jahtao? tykase ynororo Jezu a.
18 — Oty katoh, “Kure mase,” mykã ya? Ritonõpo rokẽ kure mana.
19 Ritonõpo omiry waro mase. Aomiry tymerose Moeze a: “Imehnõ nohpo poko pyra ehtoko. Imehnõ onetapara roropa ehtoko. Omatome pyra ehtoko. Imehnõ onenekunohpyra ehtoko. Ajoajohpe pyra ehtoko. Kure asakõ tyritoko. Omykõ roropa kure tyritoko,” ãko Ritonõpo omiry, tykase Jezu eya.
20 Mame mokyro a tozuhse:
— Moino ro ase Ritonõpo omipona ypoeto ae ro, tykase ynororo eya.
21 Mame mokyro pyno toexiryke Jezu ynara tykase eya:
— Toiro mase onyripyra ro. Ytoko, omõkomory emero ekamota tineru apoitohme oya. Moromeĩpo otinerũ ekaroko tymõkomokãkara a. Imeĩpo osehko ropa xiaro, ymaro oytotohme. Morara ahtao tymõkomoke exĩko ropa mase Ritonõpo esao, tykase Jezu eya.
22 Morarame akye pyra toehse ynororo. Tymõkomory mynyhmaryke toytose ropa ynororo, tymõkomoke itamurume toexiryke.
23 Mame tỹkakoxi tõsenuhmase Jezu. Ynara tykase ynororo typoetory tomo a:
— Tuhke pyra tymõkomokã Ritonõpo poetoryme exĩko mana, tykase ynororo.
24 Mame morara kary etaryke tyya xine ipoetory tõ toemynyhmase itamurume. Mame ynara tykase ropa Jezu:
— Etatoko pahne, tuhke tytinerukã Ritonõpo onenetupuhpyra tosẽkõme torẽtyke toexirykõke tytinerũkõ poko.
25 Kameru kawaru sã konõto. Jawi eutary pitiko nae. Kameru jawi eutary aka omõpyra mana ipune pyra exiryke. Moro saaro tuhke tymõkomokã omõpyra Ritonõpo esaka mana, tosẽkõme Ritonõpo onyripyra toexirykõke.
26 Mame toepohnohse toto morara kary etaryke tyya xine.
— To! Morara ahtao, onoky Ritonõpo poetoryme exĩko na? Ekurehnõko rokẽ exino, tykase toto oxime rokene.
27 Mokaro etaryke tyya ynara tykase Jezu:
— Ãmoreme xine matose omõpyra Ritonõpo esaka. Yrome Ritonõpo typoetoryme orirykõ waro mana, tykase Jezu eya xine.
28 Morarame ynara tykase Peturu:
— Etako ke, emero ynanurumekase amaro yna ytotohme, tykase Peturu.
29 Mame Jezu a tozuhse:
— Etako pahne, emero turumekase oya xine ahtao jomi poe, atapyiny te, ãkorõkomo, oryxirykomo, asakomo, omykomo, opoenõkomo otupikomo, emero turumekase oya xine ahtao
30 imotye ekarõko ropa mã Ritonõpo, atapyĩkomo, ãkorõkomo, oryxirykomo, asakomo, opoenõkomo, otupikomo emero. Yrome etuarimãko roropa matose sero nono po. Moromeĩpo Ritonõpo esao orihpyra matose jũme.
31 Mame tuhke tuisãpo tõ tuisame pyra exĩko Ritonõpo esao. Tuhke tuisãpo kara roropa tuisame exĩko Ritonõpo esao, tykase Jezu eya xine.
Jezu oturutopõpyry ropa toorikyry poko
(Mateu 20.17-19; Ruka 18.31-34)
32 Morarame toytose toto Jerusarẽ esemary ae, Jezu osemazuhme, ipoetory tõ ĩkapo. Emynyhmãko toh kynexine. Imehnõ roropa imaro ytoketõ enaromỹke sã ytõko toh kynexine.
Mame typoetory tõ 12mãkõ turuse ropa eya totapary poko.
33 — Etatoko pahne, Jerusarẽ pona ytõko sytatose. Kapu ae Ayhtohpyry ase. Yrome Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ jewokãko mana. Moeze omihpyry warõkõ roropa jewokãko jorihmapotohme juteutõkara a.
34 Jeunohnõko mã toto, jetakurõko. Ypipohnõko roropa mã toto. Moromeĩpo jorihmapõko mã toto rahkene. Yrome oseruao tõmehse jahtao ẽsemãnõko ropa ase, tykase Jezu eya xine.
Tiaku tõ nekaropotopõpyry João maro
(Mateu 20.20-28)
35 Morarame Tiaku tõ toytose Jezu a João maro, oturupose. Ynara tykase toto eya:
— Tuisa, ynaporotyry se pyra hma opũtokoxi? tykase toto eya.
36 — Oty katohme? tykase Jezu eya xine.
37 — Arypyra, ynaporotyry se ynanase opũtokoxi tuisa konõtome toehse awahtao, toiro ãpotunuru wino, toiro opozery wino, ãkorehmaneme yna ehtohme, tykase toh repe eya.
38 Yrome ynara tykase Jezu eya xine:
— Õtururukõ waro pyra matose. Oetuarimarykõ se hmatou ysahmo? Oorikyrykõ se roropa hmatou ymahro? tykase ynororo eya xine.
39 — Ise ynanase, tykase toto eya. Yrome ynara tykase Jezu eya xine:
— Ypokoino etuarimãko matose. Orihnõko roropa matose.
40 Yrome ywy tuisame oripyra xine ase. Ywy kara ase oporohkapotorỹko ymyhtokoxi. Ritonõpo nymenekahpyry rokẽ mã porohnõko ymyhtokoxi, tykase Jezu eya xine.
41 Morara kary etaryke tyya xine imehnõ mokaro zehno toehse Jezu poetory tomo, 10mãkomo.
42 Morarame typoetory tõ tykohmase tyya tõturutohme toto a. Ynara tykase ynororo eya xine:
— Ahno waro matose. Ahno tuisame ahtao imehnõ rohmanohpõko rokẽ mana. Tuisame exiryke tynamotoke toto.
43 Yrome amarokõ tyoro. Imehxo oexirykõ se awahtao xine imehnõ akorehmatoko.
44 Tuisame oexirykõ se awahtao xine, imehnõ namotome ehtoko.
45 Kapu ae Ayhtohpyry ase. Imehnõ namotomase pyra aepyhpyry ase. Emero rokẽ akorehmatõme aepyhpyry ase. Orihse roropa oepyase emero pohnõ kurãkatohme ropa, tykase ynororo eya xine.
Patimeu kurãkatopõpyry ropa poko Jezu a, tonurẽkara
(Mateu 20.29-34; Ruka 18.35-43)
46 Morarame Jeriko pona toytose toto. Morotoino pata poe toytose ropa toto, typoetory tõ maro, tuhkãkõ maro. Moroto tonurẽkara kynexine Patimeu, Timeu mũkuru. Typorohse ynororo osema ehpio tineru eraximase.
47 Morarame Jezu Nazare põ oepyry ekary totase tyya ahtao tykohmase eya.
— Jezu, Tawi parỹpyry, ypyno myhẽ exiko, tykase ynororo opore.
48 — Mynyhme exiko, tykase toto eya imoihmãkomo. Yrome tykohmase oporehxo ynororo.
— Tawi parỹpyry, ypyno myhẽ exiko, tykase ropa ynororo opore.
49 Morarame Jezu totypohse osema tao.
— Moky enehpoko xiaro, tykase ynororo eya xine. Mame tonurẽkara tykohmase eya xine:
— Enaromyra exiko. Owõko. Jezu oya kynako, tykase toto eya.
50 Mame tupõ xihpyry tomase eya. Towõse ynororo. Jezu a toytose.
51 — Oty se hma ya, tykase Jezu eya.
— Ritonõpo mũkuru nymyry mase. Josenuhmary se ropa ase, tykase eya.
52 Mame Jezu a tozuhse:
— Ytoko. Tonetupuhse oya jexiryke okurãkãko ropa ase.
Axĩ tonure toehse ropa ynororo. Mame Jezu maro toytose ynororo osema ae.