13
Otyro puhturu arykane
(Maku 4.1-9; Ruka 8.4-8)
1 Morarame kohmãpyra ahtao ro tapyi tae kỹtone ropa Jezu ikuhpo ehpikoxi. Moroto kỹporohne ikuhpo ehpio, imehnõ amorepatohme tyya.
2 Morarame imoihmãkõ tooehse tyya ahtao kynotyrine kanawa aka. Mame typorohse ynororo kanawa aka. Mokaro moroto tuna ehpio, imoihmãkomo.
3 Mame Ritonõpo enetupuhtohme tamorepase toto eya itamurume. Ynara tykase ynororo eya xine:
— Tupito arykase toytose orutua.
4 Mame otyro puhturu typahse eya ahtatohme repe. Mame ipuhturu toepukase osema tao. Mame tẽ pitiko tykase ahtao torõ pitiko tyhtose ipuhturu enahse.
5 Mame ipuhturu toepukase roropa topuxikiri htaka. Moro puhturu tahtase repe okyna hkopyra, nonome hkopyra exiryke topuxikiri hpe sã exiryke.
6 Morarame xixi tõnuhse ahtao jetũ toehse ahtao otyro pisarara tyahkase xixi a, tymise pyra ro exiryke, nono pyra exiryke. Topuxikiri htaka ipapyhpyry tonahse. Toorihse emero porehme.
7 Morarame ipuhturu typahse ropa ãtaryka htaka. Moroto tahtase repe. Yrome ãtaryka a toise. Mame toorihse roropa.
8 Mame ipuhturu typahse ahtao, nono kurã pona toepukase roropa. Tahtase. Kure toperytase roropa tuhke, nono kure exiryke.
9 — Naeroro etatoko. Otato awahtao xine Ritonõpo enetupuhnõko matose, tykase Jezu eya xine.
Oty katoh osenetupuhpotoh ke rokẽ tamorepase toto?
(Maku 4.10-12; Ruka 8.9-10)
10 Morarame ipoetory tõ toytose Jezu a ekaropose:
— Oty katoh mokaro amorepãko ma osenetupuhpỹ ke, tupimã ke? tykase toto, tõturupose.
11 Ynara tykase Jezu eya xine:
— Oesẽkõme Ritonõpo exiry poko ãmorepatorỹko ase. Yrome mokaro tuaro pyra ro mana.
12 Ynara exiryke zuarohxo exiketõ amorepãkohxo Ritonõpo mana tuarohxo toto ehtohme. Yrome tuaro hkopyra exiketõ tamorepatopõpyrykõ poko wenikehnõko mana zuaro pyra toexirykõke.
13 Mokaro oseosenuhmãko toh mã repe. Yrome onenetupuhpyra mã toto. Jomiry etãko toh mã repe. Yrome otuenikehkãko mã toto. Morara exiryke tupimãkõ poko rokẽ toto amorepãko ase.
14 Izaja omihpyry ae ro mã mokaro toehse. Ynara tykase Izaja pake:
“Etãko matose repe, yrome onetara matose.
Oseosenuhmãko roropa matose repe.
Yrome onenepyra sã matose.
15 Tũpore sã oupuhpyrykõ exiryke onenetupuhpyra matose,
apanarykõ ipanapuruhpyry sã exiryke,
oenurukõ pimỹmã sã exiryke roropa.
Oenurukõ pimỹmã sã onyripyra awahtao xine
kure osenuhmakety sã mehtory.
Apanarykõ ipanapuruhpyry sã pyra oexirykohtao
kure jomiry metatory,
oesẽkõme wenetupuhtory roropa.
Mame oesẽkõme jenetuputyryhtao oya xine,
tukurãkase mehtory ya, ãko Ritonõpo,”
tykase Izaja pake.
16 — Naeroro tãkye matose, tykase Jezu typoetory tomo a, — kure õsenuhmarykõke oenurukõ ke, kure otato oexirykõke roropa.
17 Etatoko pahne, urutõ kõ onenehpyrykõ enery se toh kynexine repe, tuhke Ritonõpo omihpyry omipona aehtyã roropa. Yrome onenepyra tokurehse toto. Onetahpyrykõ etary se roropa toh kynexine repe. Yrome onetara tokurehse roropa toto.
Jezu namorepatopõpyry poko
(Maku 4.13-20; Ruka 8.11-15)
18 — Etatoko pahne, ãmorepatorỹko ase ynekarohpyry poko, otyro puhturu arykatopõpyry poko.
19 Ritonõpo omiry etananõ nae. Toto esẽme Ritonõpo exiry poko etãko toh mã repe. Yrome onenetupuhpyra toto. Mame onenetupuhpyra toto exiryke, joroko tamuru axĩ oehnõko, Ritonõpo omiry poko wenikehkapose ikurohtaka xine. Mokaro osema sã mã toto ikurohtao xine, ãko ywy. Ritonõpo omiry otyro puhturu sã mana. Mame mokaro tũpore sã exiryke ikurohtao xine, Ritonõpo omiry ahtara sã toto kurohtao mana.
20 Imehnõ topuxikiri hpã sã mã toto ikurohtao xine. Ritonõpo omiry etaryhtao axĩ tãkye exĩko repe. Ritonõpo omiry se exĩko toh mã repe.
21 Yrome mya, ikurohtaka xine omõpyra sã Ritonõpo omiry mana. Jarao exikety sã rokẽ aomiry mana. Morara exiryke toetuarimarykohtao axĩ Ritonõpo omiry rumekãko ropa mã toto. Tyyryhmarykohtao roropa imehnomo a Ritonõpo omipona toexirykõ axĩ irumekãko ropa mã toto.
22 Imehnõ Ritonõpo omiry etananõ ãtarykahmã sã mã toto ikurohtao xine. Esẽkõme Ritonõpo exiry poko etãko toh mã repe. Yrome torẽtyke mã toto senohne poko, otyro tõkehko poko. Mõkomo poko typenetarykõke Ritonõpo omiry se hkopyra exĩko mã toto. Mame Ritonõpo omipona yronymyryme pyra mã toto. Mãsa rokẽ mã toto. Irumekãko ropa toh mana.
23 Mame imehnõ Ritonõpo omiry etananõ mã nono kurã sã mã toto tukurohtao xine. Tosẽkõme Ritonõpo exiry enetupuhnõko mã toto. Aomipona exĩko mã toto yronymyryme. Mame imehnõ akorehmãko mã toto Ritonõpo omipona toto ehtohme roropa, tuhke, pitiko rokẽ pyra, tykase Jezu typoetory tomo a.
Ãtaryka poko turuse toto, osenetupuhpotohme
24 Morarame typoetory tamorepase ropa Jezu a. Ynara tykase ynororo eya xine:
— Ritonõpo emero esẽme mana. Imepỹ sã roropa mana, tupito esẽ samo. Mokyro a tutupi tarykapose otyro puhturu kurã ke.
25 Mame tarykase emero ahtao, koko, emero tynyhse ahtao, imepỹ tooehse epekara. Eya ãtaryka puhturu tarykase roropa, tupito rãnao, tiriiku rãnao roropa. Mame toepase ropa ynororo.
26 Morarame okynã pyra otyro tahtase. Mame toperytapitose. Yrome ãtaryka roropa tahtase.
27 Mame tupito esemy a toytose ipoetory tomo. Ynara tykase toto tupito esemy a: “Otyro puhturu kurã marykase otupi po. Yrome otokoino ãtaryka itamurume tahtase nahe?” tykase toto, tõturupose.
28 — “Otarãme jepetõkara a tarykase mana,” tykase ynororo.
— “Yna ytory se hma ãtaryka mukase ropa?” tykase toto, tõturupose.
29 — “Arypyra. Ãtaryka mukase oytorykohtao seromaroro, otarame tiriiku roropa mukãko matose.
30 Morara exiryke ah moroto rokẽ nexĩ aporo, ãtaryka htao rokẽ aporo tiriiku exitãne. Morarame toehkehse tiriiku ahtao ãtaryka mukananõ aropõko ase. Ynara ãko ase erohketomo a: ‘Ãtaryka imukatatoko aporo ipahtohme apoto htaka, jahkatohme. Moromeĩpo tiriiku isahkatatoko ẽ aka tyritohme,’ ãko ase eya xine,” ãko mã tupito esemy eya xine, tykase Jezu typoetory tomo a.
Moxitatu puhturu
(Maku 4.30-32; Ruka 13.18-19)
31 Morarame typoetory tõ tamorepase ropa Jezu a, imepỹ poko ropa. Ynara tykase ynororo:
— Ritonõpo kuesẽkõme exiry otyro puhturu pisarara ahtary sã mana, moxitatu puhturu ahtary samo. Moxitatu puhturu pisarara repe.
32 Mame moro tarykase ahtao tupito pona ẽxihtãko mana. Ahtãko roropa mana. Zumo exĩko mana. Mame tamorihtase ahtao wewe konõto sã exĩko mana. Mame torõ tõ oehnõko osesarise amoriry htaka, tykase Jezu.
Iporutatopo
(Ruka 13.20-21)
33 Mame imepỹ ke ropa typoetory tõ tamorepase Jezu a. Ynara tykase ynororo eya xine:
— Ritonõpo enetuputyryhtao oya xine Oesẽkõme, otyorõmatorỹko mana. Aomiponahxo exĩko matose yronymyryme. Iporutatoh sã Ritonõpo omiry okurohtao xine mana. Moro iporutatoh zoxie ahtao tiriiku maro emero porutãko mana. Wyime exĩko tokeise ahtao. Moro sã exĩko Ritonõpo omiry okurohtao xine mana, tykase Jezu eya xine.
Tõsenetupuhtoh ke toto turuse
(Maku 4.33-34)
34 Morarame tupimã ke rokẽ imoihmãkõ tamorepase Jezu a. Toto esẽme Ritonõpo exiry poko tamorepase toto eya. Ynara sã oesẽkõme Ritonõpo enetuputyryhtao oya xine, kakehpyra roropa Jezu kynexine toto a.
35 Morarame urutõ kõ omihpyry ae ro Jezu kynexine. Ynara kynexine urutõ kõ omihpyry pake:
“Osenetupuhtoh ke toto amorepãko ase,
tyorõ poko toto zurũko ase.
Moro poko zuaro exipitopyra mã toto
moino ro, sero nono ritopõpyry poe ro.
Yrome morohne poko toto amorepãko ase,”
tykase urutõ kõ pake Ritonõpo omiryme.
Typoetory amorepatopõpyry ropa poko Jezu a
36 Morarame imoihmãkõ turumekase Jezu a. Tomõse tapyi taka. Mame ipoetory tõ toytose eya, oturupose.
— Otara katoh koh moro ãtaryka poko moturuno? Moro tupito poko yna amorepako ropa, tykase toto Jezu a.
37 Ynara tykase Jezu:
— Mokyro otyro puhturu kurã arykaneme sã Kapu ae Ayhtohpyry mana.
38 Mame utupime sã sero põkõ esary mana. Mame otyro puhturu kurã sã mokaro tosẽkõme Ritonõpo enetupuhnanomo. Yrome ãtarykahmã sã mã mokaro joroko tamuru poetory tomo, joroko tõ omipona exiketomo, enara.
39 Mame epekara mokyro, ãtaryka arykaneme, joroko tamuru. Mame otyro epery toehkehse ahtao esẽ isahkãko mana kurãkõ apiakatohme. Moro saaro sero põkõ apiakãko Ritonõpo mana. Mame mokaro ãtaryka mukananõ sã Ritonõpo nenyohtyã mana.
40 Mame ãtaryka mukãko sã mã toto ipahtohme apoto htaka. Moro sã exĩko kurãkõ apiakatoh po mana sero etyhpyry po.
41 Morara ahtao Kapu ae Ayhtohpyry tynenyohtyã aropõko mana. Imehnõ iirypyryme tyripohpõkõ enehpõko mana. Iirypyrymãkõ enehpõko roropa mana oximõme.
42 Mame toto pahnõko apotoimo htaka. Moroto toh mã xitãko. Kui kui ãko rokẽ mã toto atarypõko.
43 Mame Ritonõpo poetory nymyry Ritonõpo maro exĩko. Tumykõ maro tuisamehxo exĩko mã toto. Tãkye roropa exĩko mã toto. Etatoko pahne, typanare awahtao xine otato ehtoko, tykase Jezu eya xine.
Typyne exikety nono aka zonemyhpyry
44 — Ritonõpo enetuputyry oya xine oesẽkõme ynara sã roropa mana. Typyne exikety sã mana nono aka zonemyhpyry samo imepỹ tupi po. Mame moro typyne exikety tonese ahtao tokare pyra ytõko mokyro, typyne exikety enene mana. Tytapyĩ ekarõko mana, tutupi tõkehko ekamõko roropa mana tineru apoitohme tyya. Mame moro tineru ke tupito epekahnõko mana tỹpenery maro. Moro sã oesẽkõme Ritonõpo enetuputyry oya xine mana, tykase Jezu eya xine.
Kasuruimo kurano
45 — Tyorõ sã roropa oesẽkõme Ritonõpo enetuputyry oya xine mana. Kasuru kurã epekahne sã mana.
46 Mame kurã kasuru eneryhtao tyya moro poko rokẽ penetãko mana. Mame emero tymõkomory ekamõko mana, tỹpenery epekahtohme tyya. Moro sã mã Ritonõpo enetuputyry oya xine oesẽkõme, tykase Jezu eya xine. — Senohne emero se hkopyra exĩko matose, Ritonõpo maro rokẽ oehtohkõme, tykase Jezu eya xine.
Tarãpa konõto
47 — Tyorõ sã roropa, oesẽkõme Ritonõpo enetuputyry oya xine mana. Kana anymyry sã mana ikuhpo kuao, tarãpa konõto ke. Mame tarãpa tomase ahtao kana itamurume anỹnõko anỹnanõ mana, kana osehta.
48 Morarame typehse ahtao tarãpa arõko mã toto, kana anỹnanomo tuna ehpikoxi kana apiakatohme: kurãkõ ẽmãko mã toto ẽ aka, yrome popyra exiketõ pahnõko mã toto.
49 Moro saaro exĩko sero enatyryhtao mana. Ritonõpo nenyohtyã ytõko mana pohnõ apiakatohme kurãkõ htae.
50 Morarame pohnõ pahnõko mã toto apotoimo htaka. Moroto xitãko mã toto. Kui kui ãko roropa mã toto tãtasamaryme, tykase Jezu eya xine.
Zae atamorepatopõpyry kasenato, pakatokõ roropa
51 — Menetupuhtou ãmoreparykõ ya? tykase Jezu eya xine.
— Ỹ, tykase toto.
52 Ynara tykase ropa Jezu:
— Moeze omihpyry waro exiketõ ypoetoryme toehse ahtao, tapyi esẽ sã exĩko mã toto. Tymõkomory esary wino tykyryry oũko ropa tapyi esẽ mana, pakatokomo te, kasenato komo, enara. Moro saaro Moeze omihpyry waro exiketõ Ritonõpo enetuputyryhtao tyya xine tosẽkõme. Ikurohtao xine aosenetupuhtohkõ tuhke mana, kasenato komo, pakatokomo, enara, tykase Jezu eya xine.
Jezu enetuputyry se pyra Nazare põkõ ehtopõpyry
(Maku 6.1-6; Ruka 4.16-30)
53 Morarame Jezu tõturukehse ahtao morohne poko, toytose ropa moro tae.
54 Morarame tosaka ropa toytose. Morarame morotõkõ atamorepatoh tao tamorepase toto eya. Mame Jezu etananõ ynara tykase:
— To! Otokoino tuaro toehse nae? tykase toto. — Onoky poe roropa jamihme toehse mose nae? tykase roropa toto. Tõsenuruhkase toto.
55 — Wewe poko erohkety mũkuru mose ro. Maria roropa jẽ mokyro. Zakorõ tõ roropa waro sytatose. Tiaku, Joze, Ximão, Juta, enara toh mana.
56 Aoryxiry tõ taro roropa mana. Yrome otokoino tuaro toehse nae? tykase toto.
57 Jezu enetuputyry se pyra toh kynexine jekyry waro toexirykõke. Yrome Ritonõpo mũkurume onenetupuhpyra toh kynexine. Morara exiryke ynara tykase Jezu eya xine:
— Urutõ omiry etãko imehnõ mana, imehnõ pata poro aytoryhtao. Yrome itapyĩ taõkõ aomiry onetara mã toto. Jekyry tõ roropa aomiry onetara mã toto. Ipatary põkõ aomiry onetara roropa mana, tykase Jezu toto a.
58 Mame tyjamitunuru onenepopyra Jezu kynekurehne moroto aporo. Kurãkõkara onukurãkara roropa kynexine moroto onenetupuhpyra toto exiryke.