15
Juteu tamuru tõ namorepatopõpyry
(Mak 7.1-13)
1 Mame Jerusarẽ poe parixeu tõ toytose Jezu a, Moeze omihpyry poko imehnõ amorepananõ maro. Mame ynara tykase toto eya,
2 —Oty katoh kytamurukõ omipona pyra opoetory tõ nae? “Osemahxĩpo rokẽ otuhtoko zae oehtohkõme,” katopõpyry tuenikehse toto, tykase toto Jezu a.
3 Ynara tykase Jezu eya xine,
—Atamurukõ omihpyry poko rokẽ matose. Ritonõpo omiry poko tuenikaroro sã matose. Naeroro aomipona pyra matose.
4 Ynara tymerose Ritonõpo omiryme, “Kure omykõ tyritoko. Kure asakõ tyritoko roropa,” me tymerose. Ynara roropa tymerose Ritonõpo omiryme, “Tumy eunopyryhtao imepyny a, tyse roropa eunopyryhtao, mokyro etapapotoko aorihtohme, tumykõ eunopyryke eya,” me tymerose Ritonõpo omiryme.
5 Yrome Ritonõpo omiry tyorõmãko matose. Azahkuru imehnõ amorepãko roropa matose. Ynara ãko matose eya xine, “Tỹkyryneke awahtao xine omykõ akorehmatohme repe, asakõ maro. Yrome ekarory se pyra awahtao xine eya xine, ynara kahtoko eya xine, ‘Jomihpyryae senohne Ritonõpo kyryryme rokẽ mana,’ kahtoko eya xine,” ãko matose imehnomo a, tumykõ pyno se pyra exiketomo a.
6 “Morara karyke oya xine, õkyryrykõ anapoipyra õmykõ mana,” ãko matose imehnõ amorepãko. Ritonõpo omipona pyra matose morara awahtao xine. Õmirykõ ke rokẽ Ritonõpo omiry myakãmãko matose.
7 Ajohpe rokẽ matose. Zae Izaja omihpyry kynexine. Ynara tymerose eya Ritonõpo omiryme opoko xine,
8 “Õmirykõ ke rokẽ kure jyrĩko matose.
Yrome okurohtao xine ymaro pyra matose ipunaka.
9 Toiparo rokẽ kure jyrĩko matose, jomipona pyra awahtao xine.
Jomiry tytyorõmase oya xine. Tymyakãmase roropa oya xine õmirykõ ke.
Morara exiryke õmirykõ etary se hkopyra ase,”
tykase Izaja pake opoko xine, tykase Jezu eya xine.
Iirypyryme ehtoh poko
(Mak 7.14-23)
10 Morarame imoihmãkõ tykohmase Jezu a. Ynara tykase eya xine,
—Etatoko pahne. Enetupuhtoko roropa.
11 Oty pokoino, ahno iirypyryme exĩko nahe? Otuhtoh pokoino iirypyryme exĩko? Arypyra, tonahsẽ enahnõko repe, yrome moro pokoino pyra iirypyryme matose exĩko. Yrome õmirykõ xihpyry pokoino õsenetupuhtohkõ xihpyry pokoino roropa iirypyryme exĩko matose okurohtao xine, iirypyryme oexirykõke, tykase Jezu toto a.
12 Morarame Jezu a toytose ipoetory tomo zuruse. Ynara tykase toto eya,
—Tohne nexĩ toto, õmiry etaryke tyya xine. Tuaro makene? tykase toto Jezu a.
13 Mame ynara tykase Jezu eya xine,
—Zae pyra toto ahtao Papa kapuaõ narykahpyryme pyra sã mã toto. Popyra mã toto, ãtarykahmã samo. Imeĩpo ãtaryka mukapõko Ritonõpo mana ãtarykahme exiryke.
14 Ah moroto rokẽ mokaro nexĩno tonurãkara sã toexirykõke. Tonurãkara osenuhmara mana. Mokaro sã mã mokaro Ritonõpo namorepatopõpyry onenetupuhpyra toexirykõke. Mame tonurãkara asakoro tãtarorykohtao epukãko mã toto oramã aka tonure pyra toexirykõke, tykase Jezu eya xine.
15 Ynara tykase Peturu,
—Yna amorepako ropa moro poko, anamorepatopõpyry poko, tykase.
16 Ynara tykase Jezu eya xine,
—Tuaro pyra ro matohu? Mokaro saaro matose.
17 Etatoko pahne. Kynapyrykõ enapyryhtao kyya xine, kỹtaka xine omõnõko mana, kuwakurukõ aka roropa, enara. Mame okynã pyra tũtãko ropa mana tuekase ahtao. Yrome kynapyrykõ iirypyryme kyripyra xine mana.
18 Kuosenetupuhtohkõ xihpyry poe oturũko sytatose. Mame moro pokoino iirypyrymehxo exĩko sytatose.
19 Iirypyryme awahtao xine okurohtao xine oorypyrykõ poko penetãko matose. Morarame oorypyrykõ poko openetarykohtao imehnõ etapãko matose. Te, imehnõ nohpo tõ poko exĩko matose. Imeimehnõ ryhmary se exĩko roropa matose. Ematonãko matose. Ajoajohpe exĩko matose. Imehnõ kerekeremãko roropa matose.
20 Morohne poko awahtao xine, popyra exĩko matose, iirypyryme, enara. Yrome osemahpyra awahtao xine õtukurukohtao otyme popyra? Morohne iirypyryme kyripyra xine mana, tykase Jezu eya xine.
Jezu enetupuhtopõpyry nohpo a
(Mak 7.24-30)
21 Morotoino Jezu toytose ropa Tiro pata pũtokoxi, Xitõ pata pũtokoxi roropa.
22 Mame nohpo toytose Jezu a, Kanaãpono. Moroto esary kynexine nohpo esary. Morara exiryke tosae toytose ynororo Jezu enese.
—Tawi parỹpyryme mase. Morara exiryke oehno oya. Yna pyno exiko ajohpãme samo. Jẽxiry jorokohpe mana. Etuarimãko mana yronymyryme, tykase nohpo Jezu a.
23 Yrome onetapỹ sã toehse Jezu aporo. Mame Jezu poetory toytose eya.
—Mose xihpyry aropoko ropa. Kuekahmatorỹko kahpyry mana. Panaikato roropa mana, tykase Jezu a toto.
24 Mame ynara tykase Jezu nohpo a,
—Tonehpose ywy tarona Izyraeu tõ pakõ pokoino. Kaneru sã toehse mã toto. Tytahse sã mã toto. Tosẽkõ waro pyra toehse roropa mã toto, tykase Jezu eya.
25 Morara kary etaryke tyya tosekumuru po typorohse nohpo Jezu myhtokoxi.
—Kuakorehmako ajohpãme samo, tykase ynororo eya.
26 Ynara tykase Jezu eya,
—Popyra poeto napyry ekarory kaikuxi a omise poeto ahtao, tykase Jezu nohpo a.
27 Mame ynara tykase nohpo eya,
—Ajohpe pyra mase. Juteu tõ ekyme sã ynanase juteume pyra yna exiryke. Yrome toto eky sã tõsẽ akumuru eraximãko ynanase, toto zoh akoĩpyry eraximãko, tykase nohpo Jezu a.
28 Morara kary etaryke tyya ynara tykase Jezu eya,
—To! Kuenetupuhno yronymyryme. Tonetupuhse jexiryke oya, ãkorehmãko ase, tykase Jezu eya. Mame axĩ mokyro ẽxiry toekurãkase ropa, morara karyke rokẽ Jezu a.
Tuhkãkõ kurãkatopõpyry ropa Jezu a
29 Morotoino Jezu toytose ropa ikuhpo Karirea ehpikuroko. Mame ypy taunuhmase tyya ahtao typorohse nono pona.
30 Mame imoihmãkõ toytose eya. Tymaro xine ytoytohnõ tarose kurãkõkara, jaxiry kurãkara te, tonurãkara te, jaxiry osetokye exiketomo te, sekere kahnomo te. Imehnõ kurãkara roropa tarose toto a Jezu myhtokoxi. Mame kurãkõkara tukurãkase ropa eya moroto.
31 Mame tõsenuruhkase imoihmãkomo kurãkõkara kurãkary ropa eneryke tyya xine. Sekere kapynỹpo tõ sekere tykase ropa. Jaxiry osetokye exiketõ osepune toehse ropa jaxiry, toekurãkase ropa. Te, ytoytopynỹpo roropa toekurãkase ropa. Xikihxikihme toytose ropa, te. Tonure pyra aexihpyry roropa toekurãkase ropa. Kure tõsenuhmase ropa. Mame,
—Kure Ritonõpo mana, Izyraeu tõ esẽme, tykase toto imoihmãkomo.
Imoihmãkõ otuhmatopõpyry Jezu a 4.000mãkomo
(Mak 8.1-10)
32 Morarame Jezu a typoetory tõ tykohmase tyya. Ynara tykase ynororo eya xine,
—Emynyhmãko ase moxiã poko, imoihmãkõ poko, toto pyno jexiryke. Oseruao tõmehse toto ymaro toexirykõ poko. Mame seromaroro tynahke pyra toehse toto. Toto aropory se ropa ase repe. Yrome toto anautuhmara jahtao toto aropory se pyra ase, aepukarykõino, jamihme pyra toto exiryke, omise toto exiryke, tykase Jezu typoetory tomo a.
33 Ynara tykase ipoetory tomo,
—Yrome ahno esary kara sero taro. Otokoino moxiã napyry rĩko sytatohu? tykase ipoetory tomo, tõturupose Jezu a.
34 —Otãto wyi nae matou? tykase Jezu toto a.
—7me rokene, tykase toto. —Kana roropa nae ynanase tuhke pyra, tykase toto.
35 Mame imoihmãkõ typorohkapose Jezu a nono pona.
36 Mame wyi tapoise eya kana maro.
—Kure mase Papa, senohne onekarohpyry, tykase. Morarame wyi tohtohkane typoetory tomo a ekarotohme, ekamotohme imoihmãkomo a. Morararo kana apiakane Jezu typoetory tomo a ekarotohme, ekamotohme imoihmãkomo a.
37 Mame tõtuhse toto emero porehme. Tuesapare toh toehse. Mame wyi akoĩpyry tanỹse ropa eya xine, tõsẽ akoĩpyry maro. Ipoetory tomo a tanỹse 7me ruto pehme.
38 Mame imoihmãkõ tuhke exiry 4.000me kynexine orutua kõ rokene. Nohpo tõ roropa tuhke kynexine. Poetohti tuhke roropa kynexine.
39 Morarame imoihmãkõ taropose ropa tyya ahtao kynotyrine ropa ynororo, kanawaka. Mame kỹtone ropa Makatã pona.