21
Jerusarẽ pona Jezu ytotopõpyry
(Maku 11.1-11; Ruka 19.28-40; João 12.12-19)
1 Morarame toytose toto ahtao Jerusarẽ pona, Petepaje pona toeporehkase toto, ypy Oriwera ãkataka. Mame typoetory taropose Jezu a asakoro, osemazuhme toto ytotohme.
2 Ynara tykase eya xine:
— Mõ pata pona ytotoko. Moroto jumẽtu mana tymyhse, tumũkuru maro. Mymyhpokatatose toto. Mame toto enehtoko xiaro ya.
3 Mame: “Oty katoh jumẽtu poko matou?” karyhtao imehnomo a, ynara kahtoko eya xine: “Tuisa ise kynako,” kahtoko. Mame ekarõko toh mã oya xine, tykase Jezu eya xine.
4 Morara toehse urutõ omihpyry ae ro. Ynara tykase urutõ pake:
5 “Xião põkõ zurutoko. Ynara kahtoko eya xine:
‘Oesẽkõ ytõko oya xine mana.
Tuisa imehxo exikety sã pyra mana.
Jumẽtu po ytoytõko mana, zumõkara po.
Jumẽtu mũkuru po ytõko mana,’ kahtoko.”
Morara tymerose pake urutono a.
6 Morara exiryke Jezu omi poe toytose ipoetory. Emero tyrise toto a.
7 Jumẽtu tonehse eya xine imũkuru maro ro. Mame tupõkõ tyrise eya xine jumẽtu mypatarãnaka, epona Jezu porohtohme.
8 Mame tupõkõ tyrise roropa osema taka imoihmãkomo a osema emeporyme, eporo Jezu ytotohme. Marariary panõ roropa tapokase tuhkãkomo a, osema taka tyritohme, kure Jezu ritohme eya xine.
9 Mame kui kui tykase toto imoihmãkomo tãkye toexirykõke, osemazuhme ytoketomo Jezu mykapo ytoketomo, enara. Ynara tykase toto:
— Kure Tawi parỹpyry mana. Kure mose tyriko Ritonõpo, õmi poe aepyhpyryme aexiryke. Kure Ritonõpo mana, imehxo, tykase toto.
10 Mame Jerusarẽ pona toeporehkase Jezu ahtao panaikato rokẽ toh kynexine, osetato pyra omi.
— Onoky keh mokyro? tykase imehnomo.
11 — Mokyro urutono, Jezu Nazare pono, Karirea rãnaono, tykase imehnomo, imoihmãkomo.
Ritonõpo Tapyĩ taka Jezu ytotopõpyry
(Maku 11.15-19; Ruka 19.45-48; João 2.13-22)
12 Morarame Ritonõpo Tapyĩ taka toytose Jezu. Moro tae osepekahketõ tutũtanohpose ropa eya okyno ekamonanõ maro. Tineru emetakamananõ tinerũ typahpose roropa eya apõ poe. Meza tõ roropa tõtorimase eya. Parutopuruimo ekamonanõ apõ tõ tõtorimase roropa eya.
13 Mame ynara tykase ynororo eya xine:
— Ynara tymerose Ritonõpo omiryme: “Ritonõpo maro oturutohme exĩko nase sero,” me tymerose repe. Yrome imaro oturutoh tyorõmãko matose, imehnõ tinerũ ematonanohtohme oya xine, tykase Jezu eya xine.
14 Morarame tonurãkara toytose Jezu a moro taka, jaxiry osetokye exiketõ maro. Mame tukurãkase ropa toto Jezu a.
15 Mame tohne toehse Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo, Moeze omihpyry poko imehnõ amorepananõ maro. Kurãkõkara kurãkaryke ropa Jezu a tohne toehse toto. Poetohti omiry etaryke roropa tyya xine tohne toehse toto, ynara karyke poetohti a: “Kure nymyry Tawi parỹpyry mana,” karyke toto a. Morara kary etaryke tyya xine tohne toehse toto Moeze omihpyry poko amorepatõkomo, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ maro.
16 Morara exiryke ynara tykase toh Jezu a:
— Moxiã omiry onetara hmahno? tykase toto Jezu a.
— Ỹ, etãko ase. Ritonõpo omiry onysekeremara ro hmatohu sero poko? Ynara ãko Ritonõpo omiry: “Poetohti tamorepase ya, enurusenã kõ maro, ‘Kure mase,’ katohme toto a ya. Zae roropa mã toto,” ãko Ritonõpo omiry.
17 Morarame turumekase ropa toto Jezu a. Morotoino toytose ynororo pata poe, Petania pona ropa. Moroto toiro kynẽmehne.
Epery zoko orihmapotopõpyry Jezu a
(Maku 11.12-14,20-24)
18 Yrokokoro pakeimo toytory ropa ahtao Jerusarẽ pona ropa tomitapãse kynexine.
19 Mame wikeira zoko tonese eya osema ehpio. Yrome toytose tahtao eponaro, epery onenepyra tokurehse. Zary rokẽ tonese eya. Morara exiryke ynara tykase Jezu:
— Jũme eperytara ropa mase, tykase. Mame morara tykase Jezu exiryke wikeira zoko taremãse axiny.
20 Moro eneryke tyya xine Jezu poetory tõ tõsenuruhkase.
— To! Otãto wikeira zoko axĩ naremãno? tykase toto.
21 Ynara tykase Jezu eya xine.
— Etatoko pahne, jenetuputyryhtao yronymyryme oya xine ynyrihpyry panõ rĩko roropa matose. “Nary rokene,” kara awahtao xine roropa, ynyrihpyry motye tyrĩko roropa matose. Ypy a ynara karyhtao oya xine: “Onuhko, tuna konõto kuaka oepukatohme,” karyhtao oya xine, moro kuaka epukãko mana.
22 Jenetuputyryhtao oya xine, onekaropohpyrykõ ekarõko Ritonõpo mã oya xine, õtururukohtao imaro, tykase Jezu eya xine.
Onoky omi poe Jezu ehtopõpyry
(Maku 11.27-33; Ruka 20.1-8)
23 Morarame Jezu toytose ropa Ritonõpo Tapyĩ taka. Mame imehnõ amoreparyhtao eya Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ toytose eya, juteu tamuxiry tõ maro. Ynara tykase toto:
— Onoky omi poe senohne rĩko mahno? tykase toto tõturupose.
24 Ynara tykase Jezu eya xine:
— Ywy roropa oturupõko ase oya xine. Jezukuruhtao oya xine ywy roropa ourutorỹko ase onoky omi poe senohne tyrĩko ywy.
25 Onoky omi poe ahno tõpurihkase João a? Ritonõpo omi poe, ahno omi poe? Kuezuhtoko, tykase Jezu eya xine.
Mame tõsezusezuhse rokẽ toto, oxime rokene.
— Otara ãko sytatou? “Ritonõpo poe,” karyhtao kyya xine ynara kuezuhtorỹko mana: “Oty katoh João omiry onenetupuhpyra matohu?” ãko kyya xine mana otarame.
26 Yrome: “Ahno omi poe rokene,” karyhtao kyya xine, imoihmãkõ kyzehno xine exĩko mã toto. Urutõme Ritonõpo poe João tonetupuhse eya xine exiryke, tykase toto oxime rokene.
27 Morara exiryke ynara tykase toto Jezu a:
— Zuaro pyra ynanase, tykase toto.
Ynara tykase Jezu eya xine:
— Morara ahtao ywy roropa jenehpohpõ onekaropyra ase oya xine, tykase.
Orutua mũkuru tõ poko
28 — Etatoko pahne. Orutua kynexine tumũkue asakoro. Mame ynara tykase ynororo tumũkuru a, osemazuhme aenuruhpyry a: “Aimo erohta tupito poko,” tykase.
29 — “Arypyra, akĩme ase. Jytory se pyra ase,” tykase ynororo aporo.
— Moromeĩpo tõsenetupuhse ropa ynororo. Tupito pona toytose rahkene erohse.
30 Morarame zakorony a toytose roropa jũkomo. Morararo tykase ropa ynororo eya: “Ỹ, ytõko ase papa,” tykase imũkuru eya repe. Yrome ytopyra tokurehse ynororo.
31 Morara ahtao onoky tumy omipona kynexine? tykase Jezu eya xine.
— Mokyro osemazuhme aenuruhpyry, tykase toto.
— Ỹ, tykase Jezu. — Etatoko pahne, iirypyrymãkõ omõnõko mã toto Ritonõpo esaka, kowenu tinerũ poko erohketomo, orutua kõ poko aehtyã roropa. Tosẽkõme Ritonõpo enetuputyryke tyya xine omõnõko mã toto, tyyrypyrykõ turumekase exiryke roropa tyya xine. Yrome amarokõ otarame etyhpyryme omõnõko matose enetuputyryhtao oya xine. Otarãme omõpyra matose ekurehnõko onenetupuhpyra oexirykõke.
32 Ynara exiryke, João ahno ẽpurihkane toytose oya xine repe, ãmorepase xine, Ritonõpo omipona oehtohkõme repe. Yrome aomiry zae exiry onenetupuhpyra mexiatose. Mokaro a rokẽ iirypyryme aehtyamo a rokẽ tonetupuhse ywy. Ritonõpo omipona toehse mã toto. Mame mokaro tonese oya xine repe. Yrome oorypyrykõ onurumekara mexiatose. João omiry omipona pyra mexiatose, tykase Jezu eya xine.
Popyra tupito poko erohketõ poko
(Maku 12.1-12; Ruka 20.9-19)
33 — Ẽ imepỹ poko ropa, Ritonõpo enetupuhtohme, tykase Jezu. — Orutua kynexine tupito esemy. Mame uwa zoko tarykase eya tuhke. Apuru tyrise roropa eya tutupi zomye. Mame eutary tahkase eya uwa eukuru euhkatohme. Tapyi tyrise roropa eya kaetoko exikety. Mame axĩtao rokẽ tutupi tokarose imehnomo a tineru rokẽ apoitohme tyya imepỹ pona toytotohme roropa.
34 Morarame uwa eperytatoh po toehse ahtao typoetory imehnõ taropose eya tutupi erase tomo a, epery zokonaka apoitohme toto a.
35 Yrome mokaro tapoise tupito erase tomo a. Toiro typipohse eya xine itamurume. Toiro totapase eya xine. Imepỹ pona topu tomase roropa eya xine.
36 Mame typoetory imehnõ taropose ropa eya tuhkehxo. Yrome mokaro tyyryhmase roropa tupito erase tomo a.
37 Mame etyhpyryme tumũkuru taropose eya rahkene. “Umũkuru zuno toh exĩko mana umũkurume aexiryke,” tykase ynororo repe.
38 Yrome imũkuru tonese tyya xine ahtao ynara tykase tupito erase tõ oseya rokene: “Tupito esẽ mũkuru mose ro. Setapatone. Mame tupito esẽme exĩko sytatose,” tykase toto.
39 — Morara exiryke imũkuru tapoise eya xine. Mame tarose tyya xine ahtao tupito poe totapase eya xine rahkene.
40 — Morarame tupito esẽ tooehse ropa ahtao, otara ãko hna mokaro a, tupito erase tomo a? tykase, Jezu a tõturupose eya xine.
41 — Mokaro xityã etapãko sãtã mana, tykase toto. — Morarame tutupi ekarõko imehnomo a mana kurãkomo a, tutupi eraseme toto ehtohme. Zae uwa epery apiakãko mã toto toperytase ahtao, tykase toto.
42 Ynara tykase Jezu eya xine:
— Ritonõpo omiry onysekeremara ro matou? Ynara tymerose mana:
“Tapyi risẽ sã mokyro mana,
tapyi rinanõ nurumekahpyry samo.
‘Popyra sero nase,’ tykase toh repe.
Yrome tapyi nikapuru apoihtyme toehse
kure exiryke, tũpore,
jamihme tapyi ehtohme.
Morara tyrise Kuesẽkomo a.
Morara exiryke kure mana.
Kyzamaro xine mana,”
me tymerose Ritonõpo omiryme.
43 — Ynara kary se roropa ase oya xine, tõmipona orirykõ se Ritonõpo kynexine repe. Yrome aomipona pyra oexirykõke tynekarohpyry oya xine puxihkãko ropa mana imehnomo a ekarotohme ropa. Mame mokaro zae exĩko mã toto, Ritonõpo omipona exĩko.
44 Ritonõpo nymenekahpyryme ase. Yzehno awahtao xine etuarimãko matose topu pona aepukahpyry samo. Yrome ozehno xine jahtao popyrahxo oya xine mana ipunaka. Etuarimakehpyra exĩko matose. Topu konõto nutũmahpyry sã roropa matose exĩko, tykase Jezu.
45 Morarame typoko xine Jezu otururu tonetupuhse parixeu tomo a, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ maro.
46 Morara exiryke Jezu apoipory se toh kynexine soutatu tomo a. Yrome imoihmãkõ zuno toexirykõke anapoipyra tokurehse toto urutõme Jezu ekaroryke imoihmãkomo a.