1 PETURU
Peturu Nymerohpyry Apitorymano
1 Pedro
Ekarotopo
Sero 1 Peturu tymerose Peturu a Jezu poetory tõ neneryme pata tõ po Azia po, seroae Turukia nonory po. Tynymerohpyry sero taropose eya “Papironia” poe (1 Peturu 5.13), otarame pata Roma poe (Apokaripxi 14.8; 16.19; 17.5).
Jezu poetory tõ etuarimãko kynexine, tyyryhmase Jezu zehno exiketomo a. Tynymerohpyry ae toto jamihtanohpõko Peturu mana. Ynara ãko mana: “Jezu enetuputyry kyya xine, uuru motye kuhse kure mana. Uuru zahkary sã otuarimanohpotorỹko Ritonõpo mana Jezu onenetupuhkehpyra oexirykõ waro toehtohme” (1 Peturu 1.7).
Sero pape ao
Osekarotopo 1.1-2
Jezu maro ehtoh eraximãko 1.3-12
Zae ehtohme tymenekase 1.13—2.10
Omipona etuarimaryhtao 2.11—4.19
Jezu poetory tõ pyno ehtoko 5.1-11
Kure tyripotoh Ritonõpo a 5.12-14
1
1 Ynymerohpyry moro onenerykõme. Ywy ase Peturu. Jezu Kyrixtu nymenekahpyryme ase omi kurã poko imehnõ amorepatohme. Ritonõpo nymenekatyãme matose, typoetoryme oehtohkõme. Tosake pyra exiketõ matose. Sapararahme exiketõ matose. Pata tõ po matose Põtu po te, Karaxia po, Kapatoxia po, Azia po, Pitinia po, enara.
2 Kumykõme Ritonõpo mana. Tymenekase matose eya kure rokẽ oehtohkõme iirypyryme pyra. Ritonõpo osenetupuhtopõpyry ae ro tymenekase matose eya. “Ypoetory kurãme toto rĩko ase,” tykase Ritonõpo tyya rokene. “Umũkuru Jezu Kyrixtu omipona exĩko mã toto,” tykase. “Juzenu toto rypyry korokãko mana porehme Umũkuru munuru toekuãse exiryke,” tykase Ritonõpo tyya rokene.
Naeroro: “Papa Kapuaono, kure rokẽ opoetory tõ tyriko. Torẽtyke pyra tyriko toto orẽpyrahxo toto ehtohme, imehnõ zuno pyra roropa toto ehtohme,” ãko ase opoko xine.
Jũme Ritonõpo maro kuexirykõ poko
3 “Emero motye kure mase,” sykatone Ritonõpo a, Kuesẽkõ Jezu Kyrixtu zumy a. Tumũkuru Jezu Kyrixtu tõsemãkapose ropa aorihxĩpo, kypyno xine toexiryke. Tyjamitunuru tokarose kyya xine tyrisenã sã kuosenetupuhtohkõ ehtohme. Naeroro isene kuexirykõ eraximãko sytatose jũme imaro kuehtohkõme.
4 Tynekarory kurãkãko Ritonõpo mana kapu ao typoenõ kyryryme. Orihpyra kuexirykõ Ritonõpo nekaroryme mã kyya xine. Ritonõpo nekarory kurã motara mana, xihpyryme exipyra mana, enahpyra mana, enara.
5 Tynekarory kyya xine kurãkãko Ritonõpo mana, tymaro jũme kuehtohkõme. Tonetupuhse oya xine exiryke oewomatorỹko Ritonõpo mana tyjamitunuru ke. Imeĩpo opynanopyrykõ enepõko mã Ritonõpo sero põkomo a, sero etyhpyry po tymaro jũme kuehtohkõme.
6 Moro poko osenetupuhtoko tãkye oehtohkõme. Axĩtao rokẽ aporo taro emynyhmãko matose oetuarimarykõke. Toiro rokẽ pyra etuarimãko matose.
7 Uuru se sytatose pitiko rokẽ pyra. Axĩtao rokẽ uuru repe, enahnõko. Mame uuru zahkãko mã ahno zemimehxo ehtohme. Moro saaro Jezu enetuputyry kyya xine, uuru motye kuhse kure mana Ritonõpo a. Naeroro uuru zahkary saaro otuarimanohpotorỹko Ritonõpo mana Jezu onenetupuhkehpyra oexirykõ waro toehtohme. Jezu poetoryme awahtao xine oetuarimarykohtao ro Jezu onurumekara matose. Onenetupuhkehpyra roropa matose. Mame Jezu onurumekara awahtao xine: “Kure mase ya,” ãko Ritonõpo oya xine mana. Kure oritorỹko roropa mana tymaro, Jezu Kyrixtu oepyry ropa ahtao. Jezu sã kure exĩko matose. Isã tuisame exĩko roropa matose.
8 Jezu Kyrixtu onenepitopyra matose yrome ipyno matose. Onenepyra ro matose seromaroro yrome enetupuhnõko matose. Naeroro atãkyemãko matose ipunaka. Ãtãkyemarykõ kapuaõkõ tãkye exiry sã mana, ekuhpỹme sã mana tãkye kuhse oexirykõke.
9 Tonetupuhse oya xine exiryke, Ritonõpo a typynanohse matose. Naeroro tãkye matose typynanohse oexirykõke Ritonõpo a.
10 Moro poko tõsenetupuhse pake urutõ komo: “Otãto ke sero põkõ pynanohnõko Ritonõpo nae?” tykase toto. Tõturupose roropa toto zuaro se toexirykõke. “Sero põkõ pynanohnõko Ritonõpo mana,” tykase toto Zuzenu poe.
11 Kyrixtu Zuzenu toto maro kynexine. Kyrixtu tõsekarose eya xine. “Ritonõpo nymenekahpyry etuarimãko mana,” tykase eya xine. “Mame toetuarimakehse tahtao emero motye tuisamehxo exĩko mana imehnõ neneryme,” tykase ynororo eya xine. Morara kary etaryke tyya xine: “Onoky poko Kyrixtu Zuzenu morara ãko nae? Otarahtao etuarimãko nae?” tykase toto oseya rokene.
12 Tutuarõtanohpose toto Ritonõpo a. Ynara tykase ynororo eya xine: “Imeĩpo toorihse awahtao xine rokẽ ynymenekahpyry tuarimapõko mã toto,” tykase Ritonõpo tõmiry poko urutõ komo a. Tumũkuru poko turuse toto. Mame mokaro pakatokõ urutõ kõ tõturuse Ritonõpo nekarohpyry poko. Seromaroro Ritonõpo Zuzenu omi poe moro omi kurã tokarose oya xine ãmorepatõkomo a. Tuzenu jamitunuru tonehpose tyya kapu ae. Moro poko tuaro toexirykõ se Ritonõpo nenyohtyã roropa repe kapuaõkomo, zuaro toehtohkõme.
Kure kuehtohkõme tymenekase sytatose
13 Morara exiryke ipakatyã sã ehtoko. Tuaro ehtoko. Tãkye rokẽ ehtoko Ritonõpo nekarory eraximary poko. Tynekarory kurã ekarõko kyya xine mana Jezu Kyrixtu oepyry ropa ahtao. Aepyry ropa eraximatoko. Imepỹ poko osenetupuhpyra ehtoko. Ipoko rokẽ osenetupuhtoko.
14 Ritonõpo omipona ehtoko. Jezu waro pyra ro awahtao xine oorypyrykõ poko rokẽ mexiatose. Yrome seromaroro oorypyrykõ poko pyra ehtoko.
15 Ritonõpo tyyrypyhpyke pyra ipunaka. Kure rokẽ ynororo. Eya toahmase matose tysã oehtohkõme. Naeroro kure rokẽ ehtoko emero poko awahtao xine. Tyrisenã sã õsenetupuhtohkõ tyripotoko. Omi xihpyry poko pyra ehtoko roropa.
16 Ynara ãko Ritonõpo mana: “Kure rokẽ ase, tyyrypyhpyke pyra ipunaka. Naeroro ysã ehtoko, oorypyrykõ poko pyra ehtoko,” ãko.
17 “Papa,” ãko matose, õtururukohtao Ritonõpo maro. Yrome sero põkõ apiakaneme ynororo. Zae kuepehmatorỹko mana kynyrihpyrykõ eneryke tyya. Zae exiketõ epehmãko mana zae toehtopõpyry epehpyry ke. Yrome tyyrypyry poko aexityã epehmãko etuarimatoh ke iirypyrykõ epehpyryme. Naeroro aomipona ehtoko sero nono poro awahtao xine.
18 Apitoryme awamekaro xine rokẽ mexiatose oorypyrykõ poko, atamurukõ ekepyã samo. Yrome topekahse matose Ritonõpo a oehtopõpyrykõ xihpyry rumekatohme oya xine. Tineru ke pyra topekahse matose, uuru tõkehko parata roropa, morohne ke pyra topekahse matose. Axĩtao rokẽ uuru tõkehko kure mana parata roropa.
19 Yrome typyne exikety ke kuhse topekahse matose. Kyrixtu orihtopõpyry ke topekahse matose. Imunuru toekuãse. Moro uuru motye kuhse mana. Kaneru mũkuru kurã totapase kytamurukomo a tyyrypyrykõ korokapotohme Ritonõpo a. Kurãkõ rokẽ totapase eya xine. Kurãkõkara onetapara toto. Moro saaro Kyrixtu kynorihne tyyrypyhpyke pyra aexihpyry ipunaka.
20 Sero nono onyripyra ro tahtao Tumũkuru tymenekase Ritonõpo a sero põkõ pynanohneme. Yrome pake pyra Tumũkuru tonehpose rahkene. Jarao tonehpose eya okurãkatohkõme.
21 Jezu Kyrixtu tõsemãkase ropa Ritonõpo a aorihxĩpo. Emero motye tuisamehxo tyrise roropa eya. Emero motye kure ynororo. Naeroro Ritonõpo enetupuhnõko matose yronymyryme. Tãkye roropa matose Ritonõpo eraximary poko.
22 Tykorokase matose Ritonõpo a aomiry kurã omipona toehse oexirykõke. Iirypyryme pyra matose. Imehnõ Jezu poetory pyno nymyry matose. Naeroro imehnõ pyno ehtoko yronymyryme, ajohpe rokẽ pyra.
23 Apitoryme tonuruse amarokomo omykõ poenõme. Yrome omykõ sero põkõ orihnõko rokẽ mana. Orihnõko roropa matose. Yrome seromaroro Ritonõpo poenõme tonuruse ropa matose. Orihpỹme Ritonõpo mana jumãme. Tonuruse ropa matose Ritonõpo poenõme aomiry enetuputyryke oya xine Ritonõpo omiry orihpỹme exiketyme sã mana. Jũme Ritonõpo orihpỹme mana. Naeroro aomiry enahpỹme mana.
24 Ynara tymerose Ritonõpo omiryme:
“Sero põkõ onahpoty sã mana.
Toto kure exiry ona ekuru sã roropa mana.
Onahpoty orihnõko, ekuru ohpahnõko.
25 Yrome Ritonõpo omiry jũme mana enahpỹme.”
Moro omi kurã Jezu Kyrixtu poko, ãmorepatopõpyrykomo.