7
Api goeyaa miya, se goeyaa miya kuwa kaa menaa
Ikii me anii naapaadee taano see naadi kapoge kaa naebeamaamea menaa kuwa kaa anii eto kiebeanaka. Mee ko ikii me "Api se goeano mee daamaa" see wegagea. Kiya otoopa ou gaayaa dimii kuwa eebaa masiyaa naadi mée gakata api goeano daamaa. Bedaa okoo ukuyogaa yuwa miya okoo gakata mée poono miya daamaa. Paimee me waa ekaato maa da apimee paagoo yaekegatagaano too. Bedaa apimee me waa ekaato maa da miya paimee paagoo yaekegatagaa see, ekea enatapa ukuwaa-ukuwaa kuwa se ekeasii. Apimee me paimee paagoo "Ni me maa da mee ni taano too yoka" see aseekee se kiya paimee me apimee paagoo "A me maa da mee ni taano yoka" see asiyaa. Bedaa mee see see miya paimee me apimee paagoo "Ni me maa da mee ni taano too yoka" see aseekee se kiya apimee me paimee paagoo "A me maa da mee ni taano yoka" see asiyaa, kisee ekea paaya ekaato maa da daamaa aaekegatagaa siyaa. Enatapa ukuwaa-ukuwaa kuwa se ekeasii. Ekea bogaa, ekea me "Enaa paaya sembahyang segee taano daamaa yoka" see menaa kuwa aasee siyu too ekea enatapa ukuwaa-ukuwaa kuwa keedaa mokoo ekeasiino daamaa. Sembahyang segee semaata kaama ekea bedaa enatapa toono daamaa. Ekea enatapa toono maamaa ekeasiyu ko ekea me pedeo agiyoo ukuwaanaka dimii mee ebo kedaa naadi kaama ekaato maa da daamaa se muniwoo, se deewoo semaayaa. Mee kaama ko Iblis me aa otoopa pedeo agiyoo ukuwaai see dimii mee kimiyaayaa yoka enatapa toono kuwa maamaa se ekeasii. Kuwa kisega menaa kuwa ko ikii kisee ukuwaano gaano pedeo see kisega se kiya kisee ukuwaano daamaa yoka, see menaa kuwa too kisega. Anii api tapoo toowoo segeeka see see mée uduma miya kisee toogee siyaa kuwa daamaa see gaaga. Kiya mée gakata Ogatamee me mée waa ena kaa kisee toomaayaa pesee da mantaa, mée waa ena kaa kisee toomaayaa pesee da mantaa siyaa.
Eto ko okoo api taa bagee ma, mée taa apii ma, miyaa apii yuwa ma kuwa ani me okoo asiino menaa ko kisee: Anii api tapoo toogeeka see see okoo miya api tapoo, mée tapoo toogee taano daamaa. Kiya okoo api ou, paayogaa ou dimii mee peedi ekeasiino iyo gaayu ko api goeai, api yuwa mée pooi. Api ou, paayogaa ou see dimii gaawoo segee siyaa kuwa pedeo yoka api goeano daamaa, api yuwa mée poono daamaa.
10 Eto ko okoo api agoo see bagee ma, mée agoo see apii ma kuwa anii asiinaka. Kuwa ni me kisee ukuwaai see asiinaka menaa kuwa ko ani me se kiya Tuhan me aseta menaa. Mee ko kisee: Ikii mée agoo see apii kuwa ko paimee se ekeasii.+ 11 Kiya paimee ekeasiyu ko mée tapoo see umiwoo, toowoo taai. Kisee toowoo taano be kepa ko paimee paagoo metaki enatapa daamaa umiwoo, toowoo taai. Bedaa paimee miya wa me apii se ekeasii see asega.
12 Eto ko okoo apanaa yuwa kuwa anii asiinaka. Ni me asiinaka menaa mee ko Tuhan me kisee ukuwaai see mée aseta menaa se kiya ni me too asiino menaa. Mee ko kisee: Yesus mikee gaayaa bagee ena me Yesus mikee se gaayaa apii agoo kiya apimee waa paimee ma epo enaataa toono ede kiyu ko apimee se ekeasii. 13 Bedaa Yesus mikee gaayaa apii ena me Yesus mikee se gaayaa see mée agoo kiya paimee waa apimee ma epo enaataa toono ede kiyu ko paimee se ekeasii. 14 Kuwa ko Ogatamee me apimee doodoo Yesus mikee se gaayaa mée to mee miya daamaa see deeyaa, otoopa mée bogaa see kuwa se gaayaa. Bedaa Wa me paimee doodoo Yesus mikee se gaayaa apii to mee miya daamaa see deeyaa. Ogatamee me kisee daamaa se deekee naaki Wa me ikii me yogaa kuwa má bagee me yogaa yuwa too see kideeyaa. Kiya okoo kisee yogaa yuwa taa. Eto okoo Ogatamee yaato daamaa wigintaata yogaa yuwa. 15 Kiya Yesus mikee se gaayaa see mée yee, api yee, wa me apii to, wa me pai to ekeasiinaka see dimii mee agoo gaayu ko koosi, aapataga siyaa. Mee Yesus mikee gaayaa see mée yee, api yee daba peeyaa. Ogatamee me ikii mée ma kagoo taa, daamaa aaemee-emee siwoosea naadi Ni paagoo nameei see kiseta. 16 Ei, apii to aa, a me pai to ma epo enaataa omegee, toogee naadi kaama aa doodoo Yesus mikee gaapi, mikee se gaapi, see kuwa aa ipi ye? Bedaa paayogaa to aa miya, a me apii to aa doodoo waa miya Yesus mikee gaapa, mikee se gaapa, see kuwa aa ipi ye?
Ogatamee me inii mée yaekeata doodoo umiwoo, toowoo taai naadi menaa
17 Mée gakata Tuhan Wa me mée waa ena kisee umiwoo, toowoosi naadi yaekeata, mée waa ena kisee umiwoo, toowoosi naadi yaekeata. Wa me mée gakata petamanii kisee yaekeata doodoo, bedaa Wa me Ni paagoo nameei see aseta kaama wodoo miya okoo kisee too umiwoo, toowoo taano gaano pedeo see kisega. Anii kisee menaa kuwa Yesus mikee gaayaa bagee uduma paagoo asenaa segee see. 18 Mee ko Ogatamee me Ni paagoo nameei see kiseta kaboo ikii mée noonaa kado ponee kidaapeata toogee siyu ko kado ponee nadaapeasiino taa poga-poga se taai. Bedaa Ogatamee me Ni paagoo nameei see kiseta kaboo ikii kado ponee kidaapeasiino taa kiyu ko kado ponee nadaapeasi yoka see dimii mee se gaai. 19 Kado ponee daapeasiyaa miya, se daapeasiyaa miya kuwa maa agiyoo se. Ogatamee me mée aseta menaa kuwa daamaa peneata yaukuwawoo taano mee too mikee okaa da ebo menaa.+ 20 Mée gakata Ogatamee me Ni paagoo nameei see aseta kaboo toogee seta see see bedaa kisee too toowoo taano miya daamaa. 21 Mee ko Ogatamee me Ni paagoo nameei see kiseta kaboo ikii mée noonaa hamba kikiyaata bagee toogee seta ye? Kisee gaayu ko dimi se gaagaa taai. Kiya epoo mée me aa daba kapeeyaayu ko daamaa, poono too. 22 Mee ko okoo hamba kiyaata kaama toogee seta kaboo Tuhan me Ni paagoo nameei see aseta bagee kuwa ko okoo epoo mée mee Tuhan yoka okoo Wa emaa dagii da kaa daba peeyaata bagee yuwa mokoo kiyaa. Bedaa okoo hamba kiyaano taa kaa toogee seta kaboo Kristus me Ni paagoo nameei see aseta bagee kuwa ko Kristus me okoo hamba bagee mokoo kiyaata kaama Wa me agiyoo daamaa aii yaokagee siyaa.* 23 Ogatamee Wa me ikii daba kipeeyaano see naadi ikii kiedaano ko edaano ebo. Kuwa me kemaata ikii mée me menaa ma aagadi-maagadi naadi hamba bagee mokoo kikiyaayaa yoka daamaa nekeenii. 24 See kemaata neebee nokaa yuwa, anii bedaa kisiino ko: Ikii mée gakata Ogatamee me Ni paagoo nameei see kiseta kaboo toogee seta see see ikii bedaa kisee too Ogatamee emaa dagii da kaa umiwoo, toowoo taano daamaa, ikii se gaagaa taai, see kisega.
Api goeano mee daamaa kiya gaagaa siyaa agiyoo agoo kiyaa yoka nekeenii naadi menaa
25 Eto ko mée me goeano taa apii yuwa kaa menaa kuwa anii kisiinaka. Kuwa kisiinaka menaa kuwa Tuhan me nasiino taa kiya mikee menaa too. Anii Wa me epaa kuwa ni kaa maamaa naekeata mée kemaata eto ni me gaayaa dimii kuwa ikii daamaa masiyaa. 26 Ni me gaata dimii mee ko kisee: Eto ae-wae, dimi gaagaa siyaa agiyoo eebaa ukuwaandaa taano see koo taaka yoka ikii mée gakata ikii eto omegea, togea kuwa ikii kisee too umiwoo, toowoo taano daamaa yoka see gaaga. 27 Mee ko ikii api agoo see bagee gaayu ko api ekeasiinaka see dimii mee se gaai. Bedaa api taa see bagee gaayu ko api goeanaka dimii mee se gaai, kisee umiwoo, toowoo taai, see kuwa ni me gaayaa dimii. 28 Kiya ikii api goeyu ko mee pedeo ukuwayaa agiyoo see taa. Bedaa ukuyogaa kuwa mée peeyu ko mee miya pedeo ukuwayaa agiyoo see taa. Kiya eto mee begaa kaa mée me api goemaata kaama ekea bogaa ae-wae, dimi gaagaa taapea yoka anii kisee kinekeeniyaano see naadi kisega. 29 Neebee nokaa yuwa, ni me ikii kinekeeniyaano menaa mee ko kisee: Eto ko monaa da katu kega yoka eto kaama wodoo ikii api yago bagee gaayu ko api taa see mokoo umiwoo taai. 30 Yege ma, yii-yii ma taa see bagee gaayu ko yege taa see mokoo umiwoo taai. Bedaa ede ma, ede ma siyaa bagee kuwa ede see dimii mee taa see mokoo umiwoo taai. Agiyoo edaataa see bagee gaayu ko kuwa anii nekee agiyoo taa see dimii kaa umiwoo taai. 31 Bedaa magaa da kaa agiyoo-pagiyoo ukuwayaa bagee kuwa okoo kuwa agiyoo kaa dimi poono taa see mokoo umiwoo taai. Mee ko eto magaa da kaa umii-umii, too-too kuwa taa kedaa taaka yoka daamaa nekeenii kisega.+
32 Ikii dimi se wudidaa seta kaama gaagaa taa see kaa umiwoo, toowoo see kuwa anii ede. Api taa see bagee gaayu ko wa me Tuhan me agiyoo yaukuwaano too dimii mee maamaa gaawoo siyaa. Wa me 'Eto anii Tuhan ede kisi naadi agiyoo kuwa maagiyoo naa daamaa yaukuwaakee?' see dimii mee gaawoo siyaa. 33 Api yago bagee gaayu ko waa magaa da kaa ukuwayaa, peeyaa yuwa kuwa kaa dimi gaawoo siyaa. Wa me 'Ni me apii ede kisi naadi agiyoo kuwa anii maagiyoo naa yaukuwaakee?' see dimii mee gaawoo siyaa. Wa me kisee dimii gaawoo naadi kaama 34 wa me dimi mena Tuhan kaa too se kiya wudidaa siyaa. Mée taa see apii yuwa ma, ukuyogaa yuwa ma kuwa gaayu ko Tuhan me agiyoo yaukuwaano too dimii mee gaawoo siyaa. Okoo ekaato maa da ma, dimi menaa da ma kuwa uduma pedeo taa, kisee daamaa wa too wigintagaa siwoo taano see naadi Tuhan Wa kaa too ekaato ekegatagaa siwoo siyaa. Mée agoo see apii gaayu ko waa magaa da kaa ukuwayaa, peeyaa yuwa kuwa kaa dimi gaawoo siyaa. Wa me 'Ni me mée to ede kisi naadi agiyoo kuwa anii maagiyoo naa daamaa yaukuwaakee?' see dimii mee gaawoo siyaa. 35 Anii kisee kisega kuwa ko ikii kisee se ukuwaai, kisee se ukuwaai see menaa kuwa maamaa eebaa kisiino see naadi se kiya ikii dimi mena wudidaa taano taa kaa Tuhan Wa kaa too daamaa topoo see agiyoo yaukuwawoo, umiwoo, toowoosea naadi kisega.
36 Ikii mée waa ena me ukuyogaa ena ma dimi aapeegee taaka too paayogaa to me gaano, 'Anii mee ukuyogaa to se goeano mee pedeo. Ukuyogaa to mee ebo kega yoka waa goeano daamaa' see dimii agoo gaayu ko daamaa, wa me goeanaka dimii mee pedeo se. Ekea aagoe siyaa miya daamaa. 37 Kiya mee mée to waa api tapoo toopa yoka mee ukuyogaa to se goeapa see dimii mee agoo gaayu ko daamaa. Apanaa bagee me wa paagoo "Aa kisee ukuwaai, kisee ukuwaai" see maamaa aseekee menaa kuwa kaa se kiya wa me too 'Anii se goeapa' dimii mee gaapi ko mee ukuyogaa to se goeyaa miya daamaa. 38 See kemaata wa me mee ukuyogaa to goeyaa miya daamaa kiya wa me se goeapa see gaayaa dimii mee ko mee asii esee daamaa.
39 Apimee gaayu ko paimee bogaano taa kaboo wa me pai to ma aagadi-maagadi naadi umiwoo, toowoo taa see too. Kiya paimee booyu ko wa me ede kiyaa mée to paagoo daba peeyaa. Kiya mee mée to Yesus mikee gaayaa bagee gaayu too wa paagoo daba peeyaa. 40 Kiya ni me gaano ko mee apii to mée tapoo toogee siyaa kuwa esee daamaa, waa ede ma, ede ma toogee taapa yoka, see kuwa ni me gaaga. Mee ko ni me aii gaata dimii too se kiya anii miya Ogatamee me Roh mee agoo kemaata kisega menaa.
+ 7:10 Mat 5:32, 19:9, Mrk 10:11-12, Luk 16:18 + 7:19 Gal 5:6, 6:15 * 7:22 "Ikii hamba kikiyaata bagee kuwa dimi se gaagaa taai" see menaa mee ko epoo mée me "Anii eto daba kapeeyaaga yoka" see asiino taa miyoo okoo daba se peeyaa, wa me agiyoo too yaokagee siyaa. Okoo kisee bagee kiya Ogatamee emaa dagii da kaa hamba kiyaata bagee yuwa ma, hamba kiyaano taa see bagee yuwa ma, okoo uduma Yesus yiba ena doodoo, see kuwa nekeensi naadi menaa mee. 7:31 Paulus me menaa kuwa ko apimee ma, magaa da kaa agiyoo ma kuwa wisintaasi naadi menaa se kiya monaa da katu yoka api goeano ma, agiyoo edaano ma, kisee magaa da kaa ou gaayaa agiyoo kuwa kaa ikii maamaa dimi se magaai naadi menaa kuwa. + 7:31 1Yoh 2:16-17 7:36 Mena nekeeniino yaato ko mena kegaa ena ma agoo, mee ko "Anii api goeanaka dimii mee ebo, mee dimii mee se peedi kiyaayaa yoka mee apii goeano miya daamaa gaaga" see menaa mee.