24
Jisas nukas Anut osap nuriäi ou näwäu enip tempel aru mai rai äiewon.
1 Jisas ko Anut osap nuriäi ou näwäu enip tempel owa rawonus, ute ne manaurnuk, kon tamareäu roat akas koianik, aurin, “Na okoro ou jekur aparnam man.”
2 Kos ätäi keser awarowon, “Kiro itok, ak osap erekapu apari. Utianik, is ak epar senes awarom, iwäi jaunakat akas koia, kiro ou erekapu aru maiei. Kiro ou moin aiauk erekapu uräi naiei. Kar aiauk kon omoi wa rawai.”
Jisas nukas tawa usu sosop päi rai äiewon.
(Mak 13:3-13; Luk 21:7-19)
3 Keserianik, Jisas ko Olivet omtapau opok pote tane raunuk raunuk, kon tamareäu roat akarar ko siakup koianik, akas ko keser totorin, “Esepa kiro onok päi? Na ik aikota, rowam, owo onok amke penuk, ik kiro omre äpu mam?”
4 Kos ätäi awarowon, “Ak sakau tai rawe. Karauk roat akas pemana, ak sät ämän awaraiei. Ak kiro akan ämän wa rowau.
5 Karauk roat akas pemana, isan enim ateanik, keser äiäiei. ‘Is Krais is ak ätäi imwaraun ro pem.’ Roat sosop akas kesek ämän roianik, epar äiäiei. Ak, isan tamareäim roat, ak kiro roat akan ämän wa tainwarau.
6 Utianik, ak amke marai kowai ämän pak marai jejep pak siarakap kounuk, roumoi, ak wa karkairau. Kiro onok epar amke päi. Utianik, wasarewaraun ses kiro kurte wa pekeräi.
7 Kar omsau pakan roasiret akas siräianik, kar omsau pakan roasiret pak iwäi muratäianik, weräiäiei. Karauk omsau opok mim päi. Karauk omsau opok roasiret sou om rumukäu rawaiei.
8 Kiro onok erekapu päi kiro kon onok kesek, kar asir ko mokoi owaun amke tätäi näwäu oiäu senek.
9 Keseriar, kiro ses opok ak isan tamareäimin roat akan iwäi jaunakat akas sakatwareanik, usu näwäu aromoi, akwarona, meiäiei. Omnokou pakan roasiret erekapu akas akanun kasiaka peanik, sauk maraiei. Ak isan tamareäimin roat, okon, ak roasiret akas kesewaraiei.
10 Roasiret sosop akan woiaka epar moin, kiro ses opok akan woiaka epar moin utaiei. Kesermana, aka aka akan jaunakat pak iwäi muratäianik, ak imwareanik, akan iwäi jaunakat akan ipiakap maraiei.
11 Ak keserna keserna, Satan nukan ämän roianik, areäi roat akas peanik, roasiret sosop sätwarona, ak akan ämän tainoraiei.
12 Ak kiro onok näwäu sarenuk, roasiret sosop akan jaunakat akanun woiakati miäin, ak kiro onok eposek utaiei.
13 Utianik, inok ro isan sarau wa utai, ko orip orip sakau me rawai tawa wasarewaraun ses opok, Anut nukas ko ätäi imäiai.
14 Roasiret akas Anut nukan Ämän Eposek omsau erekapu roasiret awarona, roasiret ak kiro ämän äpu momoi, roi rauna rauna, epar kiro wasarewaraun ses kowai.”
Kar osap aru senes päi.
(Mak 13:14-23; Luk 21:20-24)
15 Jisas nukas ätäi äiewon, “Ak kar osap aru senes kiro meter Anut nukan ämän roianik, areawon ro Daniel nukas arewon päi aparaiei. Daniel 9:27
Kiro osap aru senes peanik, Anut nukan omoi näu eposek opok pe tai rawai. (Ak kiro ämän ninarein raroi, jekur ronkatäiei.)
16 Kiro ses opok roasiret ak Judia provins opok rai ak omtorou opok imine tonaiei.
17 Kar ro ko ou oik rawai, ko neanik, kon osap owa rau wa tone owai. Ko kurte erar imine manai.
18 Kar ro woia sarau me rawai, ko kon mer eposek owa rau koi wa owai.
19 Kiro ses opok, asiret ak amaiwo orip pak asiret mokoit apur jerai orip, ak wopuräiei.
20 Ak Anut auraiei, ‘Om nai ses opok ra, iken sumaun omre opok, kiro osap aru kowai wa iminäiei.’
21 Ak kiro usu näwäu meter wa oiäin. Omnokou awau pewon ses opokas koi rusapai rau, tawa nais kesek usu ätäi wa päi.
22 Utianik, Anut nukas omre rumukäu kurte katu sarewon, owon, ko kiro onok keserau wa maro, roasiret sosop wa rawoi. Ko karauk roasiret imwaraun sarware mowon, okon, kiro onok kurte keserwon.
23 Kar ros pemara, keser awarai, ‘Krais okoro pe rau!’ ra, ‘Ko enro rau!’ rai, awaronuk, ak kon ämän roianik, woiaka epar wa mau.
24 Karauk roat akas pemana, sätäianik, keser äiäiei, ‘Is Krais.’ Karauk roat akas äiäiei, ‘Is Anut nukan ämän roianik, areäim ro.’ Keseria, ak kurur näunäu pak karauk sarau atap atap maiei. Ak karauk roasiret Anut nukas nukan sare marowon, sätwaraurmana, akan amiakap kiro onok keseraiei. Sätwarona, ak Anut nukan roasiret akan onok tainorianik, ak Anut nukan onok utaun rai keseraiei. Utianik, akas kiro onok kesewaraun senek wa.
25 Is ak kiro ämän awaromin jekur rowe. Owo onok tawa päun rau pak rusapai pak is ak awarom.
26 Keseria, karauk roat akas pemana, keser awaraiei, ‘Ro Nukan Mokoi ko ro wäpik mena koi rau.’ Keser awarona, ak wa pote aparau. Kiro roat akas ätäi awaraiei, ‘Ko kowon enro owa ämäi rau.’ Keser awarona rai, ak akan ämän roianik, woiaka epar wa mau.
27 Ro Nukan Mokoi kowaun ses kurte päi, san peäu pakas ermänirmara, nopte san neäu opok nopteäu senek keseriar kowai.
28 Opur meieanik, poomre rawai kiro opok, epsimai sosop kiro opur pomou jaun pote tururaiei.”
Ro Nukan Mokoi ätäi kowai.
(Mak 13:24-27; Luk 21:25-28)
29 Jisas nukas ätäiar äiewon, “Kiro usu näwäu senes erekapu pe manonuk, san ko pututu senek saräi, keir ko merek wa kuräi, pai omar opokas atere kowaiei. Keserna, omar oikan osap sakau rain erekapu ritratorai. Aisaia 13:10
30 Kiro onok kesernuk rai, kar osap omar oikas kounuk, ak äpu maiei kiro Ro Nukan Mokoi kowai. Roasiret omnokou opok rai ak imine wai rauna rauna, Ro Nukan Mokoi omar oik iou pakas sakau näwäu orip arou pakas kounuk, aparaiei. Daniel 7:13
31 Keseria, kos kar Anut nukan sarau eitek aurnuk, parau urwenuk, jejep näwäu saräi. Kos karauk Anut nukan sarau eitek äsimwaronuk, omsau erekapu poteanik, Anut nukas kon roasiret sare marowon, imware koi turware maiei.” Kisim Bek 19:16
Suwaro käienuk, ak äpu miäi san tawaun ses pera.
(Mak 13:28-31; Luk 21:29-33)
32 Jisas nukas ätäi awarowon, “Am suwaro nukas ak san tawaun onok ätär marai. Keseria, suwaro erekapu käianik, am käwäu awau ätäi tu penuk rai, ak kiro äpu maiei, kiro san näwäu päun ses.
33 Kiro senek tawa kiro onok atap atap penuk, ak äpu maiei, Ro Nukan Mokoi kowaun ses katu sare rau.
34 Is epar senes awarom, okoro roasiret rusapai rai ak wa meiäiei opok kiro onok keser päi ak aparaiei.
35 Omar omnokou pak rau kiro erekapu wasaräieir. Utianik, isan ämän wa wasaräi, orip orip rawai.”
Ro Nukan Mokoi kowaun omre kar ros wa äpu mai.
(Mak 13:32-37; Luk 17:26-30, 34-36)
36 Jisas nukas ätäi äiewon, “Kar ros Ro Nukan Mokoi kowaun omre wa äpu mai. Anut nukan sarau eitek nais ak äpu wa. [Kon mokoi nuka nais ko äpu wa.] Isan moni nuka karar ko kiro omre äpu.
37 Meter Noa rawon ses opok roasiret akas akan onok atap atap keser rain senek Ro Nukan Mokoi ätäi kowai ses opok roasiret kir keser rawaiei.
38 Joi näwäu päu wa opok roasiret ak o je rai, an je rai, ro asir oi rai, ak keser rauna rauna, Noa ko ous uru tonowon. Stat 7:7
39 Utianik, ak kiro onok päun ronkatäu wa. Keseria, joi näwäu peanik, kiro roasiret erekapu ämäi marowon. Kiro onok keserin senek ak keserna keserna, Ro Nukan Mokoi ätäi kowai.
40 Kiro ses opok, ro oirori au woia sarau me rawaieir opok sarau eitek akas koi kar ro imäianik, kar ro ute manaiei.
41 Asir oirori au ma rei rawaieir opok, kar asir koi imäianik, kar asir ute manaiei.
42 Kesek okon, ak awau tai rawe. Owon, ak akan Näwäu nukan kowaun omre ak äpu wa.
43 Utianik, kar ou atak ro kos kar päu ro owo ses pututu pe kon ou uraianik, owa tonaun äpu momara, ko wa ninai, ko awau tai raiäu. Ko kiro ro inikernuk, kon owa wa uräi tonai.
44 Ak nais keseriar orip orip jekur kame rawe. Owon? Ro Nukan Mokoi ko sareper kowai, kon kowaun omre ak äpu wa.”
Sarau roat aru pak eposek pak akan totok ämän.
(Luk 12:41-48)
45 Jisas nukas ätäi awarowon, “Inok sarau ro ko ronkat eposek orip ämän tainoriäu? Kiro ro karar kon kameäu ros sare monuk, kos karauk sarau roasiret kamwareanik, akan o are rawai.
46 Kiro sarau ro ko keserai, kon kameäu ro kounuk, ko nepipirai.
47 Is epar senes awarom, kiro sarau ro ko kon ro näwäus kon osap erekapu kamäun sare murai.
48 Utianik, kar sarau ro ko ronkat eposek wa, ko keser ronkatäi, ‘Isan kamoireäu ro ko kurte kowau utou.’
49 Kesermara, kos karauk sarau jaukut, akwaromara, ko an sakau jemara, rauk käi rawai.
50-51 Ko kesernuk kesernuk, kon kameäu ro sareper koumara, mänkäsir oianik, emernuk, sätäiäi roat pak pote raianik, aukpanak kartitirmara, wai rawai.”