16
Farisaayoo firiirinay gimba gu bakaꞌasa
(Maariko 8:11-13; Luuka 12:54-56)
1 Da hheꞌesi, Farisaayoo haa Sadukaayoo yaa khayri daqa Yeesuge, tay konay piimaa da koisa ina. Inay gugi firiniri, ma sigi laqami gimba gu bakaꞌasa gwaa rawaa gu raw dahha.
2 Ina gigi ilaki⁄isi inay tuba, “Qatlay doó ilii daye khwayaiĩ, unkuray hoó kaaday tuba, ‘Heetlaalee caaqwa doo hhoi, sa gimba raw hiĩ daa⁄adeesi.’
3 Kara, qatlay gu heetlawaa hoóti kaaday tuba, ‘Letuti doo wana tlubay gu ilafahhiya, sa gimba raw hiĩ daa⁄adeesi, kara tlonga hiĩ slaabinti.’ Gu lou, unkuray khuꞌuday naraꞌa, idoo da ilii caahha hhankuda da raw. Teesaaqay see, unkuray hiidahhasidaaiiba baraslawa hhankuda da gimba gu bakaꞌasa gu diqimi hhanki.
4 Laqwaloo da hida gu tlakwi haa gwaa slipalauumidee, inay ti slaiyay, sigima laqami gimba gu kaaru. Inkoo, inay sigi laqanaaba gimba lensee gu kaaru, hikira kilesi gu tletimiisay Yoona sigini laqana.” Da hheꞌesi, Yeesu gigi may inay teꞌesii, gi tosaa waaudi.
Hangu ga⁄aydee haa caacaahhamisu ⁄⁄ gu Farisaayoo haa Sadukaayoo
(Maariko 8:14-21)
5 Qatlay sirakoomiisee da Yeesu giyaa ilii tlo⁄osiri kenga gu caduu gu tlawa da didiri, gi baraslayiri tuba, digaani afahhami hubida mukaatee.
6 Yeesu sigigi kaay inay tuba, “Hangu ga⁄aydee haa mahhaaꞌamee da hamiira pahha da Farisaayoo haa da Sadukaayoo.”
7 Teꞌesii, sirakoomiisee dosi gi tlaatleesidi idara inay haa inay, kakaanay tuba, “Ina teesaaqay giimaamisi, ti sa gimba haani hubidaniiba mukaatee.”
8 Yeesu yaa caahhi ilahudaa koina, sigigi kaay tuba, “Ye unkuray hida gu koomee ⁄imbaraa coko⁄o! Hangu soꞌoyi ilaki⁄ii⁄imisiday unkuray haa unkuray tuba, handi kontaaiiba mukaatee?
9 Inkoo, unkuray hati kahhadaaii caahha? Unkuray hoó hiislaydaaiibaslii mukaatetira kooani daa ⁄agimisidi hida elefu kooani? Qariqaaqari giyaa ilii hheꞌesiri ⁄agoo, unkuray haa hiikurunkuridiri kapapuu maka gu meetu gu mukaatee?
10 Kara, hoó hiislaydaaiibaslii mukaatetira fanqu daa ⁄agimisidi hida elefu cigahha? Qariqaaqari giyaa ilii hheꞌesiri ⁄agoo, unkuray haa hiikurunkuridiri kapapuu maka gu meetu gu mukaatee?
11 Unkuray hariĩ malee slanqatiri caahha tuba, ana hati giimaamisaaba haa unkuray gimba gu mukaatee? Diliqa haa hangu ga⁄aydee haa mahhaaꞌamee da Farisaayoo haa da Sadukaayoo.”
12 Teꞌesii, sirakoomiisee dosi gi caahhiri tuba, Yeesu hiti giimaamisiyaaba mahhaaꞌamee dari boo⁄imisu mukaatee, ti diliqa haa caacaahhamisu gu hiicoridu gu Farisaayoo haa gu Sadukaayoo.
Peetiro ⁄imbaraa dosi Yeesu Nanku Iliitleemu
(Maariko 8:27-30; Luuka 9:18-21)
13 Qatlay Yeesu giyaa ilii day yaamu gu Kaysaariya Filiipige, gi maasi sirakoomiisee dosi tuba, “Hida hinoóti kaayay tuba, ana Nanku Heedi na miyaa?”
14 Inay gugi ilaki⁄isiri tuba, “Hida wakinay yoóti kakaanay tuba, ugu ti Yohaana Hiinunqudimiisay, wakinay yoóti kakaanay tuba, ugu ti Eliyaa. Kara wakinay yoóti kakaanay tuba, ugu ti Yeremiyaa tletimiisay gu Iliitleemu baku waku tla⁄aã gu tletimiisee da segi da Iliitleemu.”
15 Yeesu gi maasi inay tuba, “Hari unkuray hanoóti ilahudeesiday ana na miyaa?”
16 Simooni Peetiro gugi ilaki⁄isi gi kaay tuba, “Ugu na Kristu, Nanku Iliitleemu gu slafa.”
17 Da hheꞌesi, Yeesu gi kaay sa ina tuba, “Duguũ ⁄aafi ugu, Simooni nanku Yoona, sa gimba gimbaki duguntii tlaaꞌasiiba daqa dooguu ha heedi, duguntii tlaaꞌasi daqa dooguu ha Taataa goy goó rawaa gu rawge waara.
18 Ana sugu kaawa ambee ugu na Peetiro, kara rawaa gu hhafidakii ha tleehha kanisaa doyi, gimati ⁄uuru gu khonsleebaa gii dahhasiyaaba kaba⁄araa.
19 Ana sugu hadisa ugu fungoo gu Tawaaloo da rawaa gu raw. Idoo ga khiidinte tiꞌii khoorooge, hatee Iliitleemu gi khiidina rawaa gu rawge. Kara idoo ga afiiooyinte tiꞌii khoorooge, hatee Iliitleemu gi afiiooyina rawaa gu rawge.”
20 Da hheꞌesi, Yeesu gi tlaatlahhasi sirakoomiisee dosi, hhanti kaayay sa heedi lensee tuba, ina na Kristu.
Yeesu tletiruu gu gwaaꞌaraa dosi
(Maariko 8:31-9:1; Luuka 9:22-27)
21 Tlaatleesoo da qatlaykeesaa, Yeesu yaa tlaatleesi kakaaru sa sirakoomiisee dosi pandataa tuba, ina kwanda gi hadakaye Yerusaleemuge. Slime yade dugu labaꞌasi hari khisla ha gaduũ gu Yahuudi, haa hhapalooee da deni haa maarimamaa da sariyaa. Ina kwanda dugu gaasiye, kara baloo da tamiige gi tosaa slafi yaagii ca⁄i ayisago.
22 Teꞌesii, Peetiro harigi waaudi Yeesu afayige, gugi tlaatleesi ilii⁄oo⁄a, kakaana tuba, “Looimoo gu Goõ, Iliitleemu hiitlintiꞌisiye gimbakee segenge! Gimbakee etaa hiica⁄iyaaba daqa dooguu!”
23 Teꞌesii, Yeesu gii fookidi daqa Peetiroge, sugugi kaay tuba, “Taa⁄a aluũ koii Sataanimoo! Ugu haniti koiiꞌimisida ana da Sataanimoo gooay, sa gimba ilahudaa koku hari bara da Iliitleemu wanaaiiba, ti ilahudaa gu hida kilesi.”
24 Da hheꞌesi, Yeesu gi kaay sa sirakoomiisee dosi tuba, “Bere heedi slai sirakooma ana, kwanda gi hiifookidiye gimba gosi giyoó slaiye sirakomamidu, haa geregediye musalaaba gosi, gi asu sirakona ana.
25 Heedi gu slaꞌa ilabuꞌuru ibinaa dosi, hikee ibinaa dosi higimaa hhamisi. Heedikaꞌa gu hhamisa ibinaa dosi sa ana, hikee ibinaa dosi gimaa ilabuꞌuna.
26 Heedi faydaa mala slay, gimati slay hindaqaruumaa goõ da khooroti, tay gi tosaa hhamisi ibinaa dosi da koraraa goóba hiifaakoo? Kara heedi mala hadisi, ma slay ibinaa dosi da koraraa haa koraraa goóba hiifaakoo?
27 Nanku Heedi yaa khay sliimaa haa malayika dosi, hari wanqamee da didiri sugwaa hadisi ha Taataa gosi. Teꞌesii, ina maa asu bui kila heedi hari qoomay gu yondu gosi.
28 Gu lou, ana sangu kaay ambee, wanay hida wakinay tla⁄aã googunay, guũ qadimidee tiꞌii, maa kaka⁄iyaaiiba, maati gesaa arinayi Nanku Heedi, yaa khoci hari ⁄uuru gu tawaaloo dosi.”