19
1 Piba Pilato jejemige Yeesu ne acaname adnana tääpume.
2 Cubu biname cina pägepäge seeasea ne jemlemaltisi, teeme mope cabu ecitisi krauni tääpume piiyepu ciriyäciriyä cäbletääpe ca esigreräjisi. Teepi ai ne ätutena pana jewenisi, egä tabe babo mope biname gyene.
3 Piba teepi seclige teeme bau me, jewablisi egä, “Sebore Israela biname bime mope biname,” siige ime ca yoororisi.
4 Puma cita ca Pilato cuta cääri asatige teeme mete cabu ca, biname bine puutucu je jejemige egä, “Weene ire! Cane teebine sisatenine weene päpäname, egä cane nuuja ingle ne lica jepänenine teebine atraname budre tääpume.”
5 Puma cita ca Yeesu tasatige. Pägepäge seeasea puga ge teeme mope cabu piiyepu pui ciriyäciriyä cäbletääpe cama ge tabe. Pilato jejemige egä, “Jepäneye, age sena biname!”
6 Liba modamoda iiwäreja biname piiyepu iiwäreja mete awamuta biname cina teebine jepänisi, teepi ala abayaninisi egä, “Baarge uli cabu jibyecreye! Baarge uli cabu jibyecreye!” Pilato teebibine jejemige egä, “Weene weemämu ecaneye teebine, baarge uli cabu jibyecreye. Cane nuuja ingle ne lica jepänenine teebine budre me acitame.”
7 Israela biname cina Pilato ne jejisi egä, “Cime cotre te jiicenige, egä tabe miiji budre äbita, ingle tabe itu tainanumi Acejiyame me Bägrä ca.”
8 Pilato liba itecijige ai mene, tabe baborage wälu äbitige,
9 abacitige mete bora me. Tabe puga Yeesu ne itemlige, “Maane luma cita ca gäte?” Yepä Yeesu bojäcu ge, nuuja mene lica jiicige.
10 Pilato jejige egä, “Nää, maane singi lica gäte cäme mene awecnistame? Cije maane umle lica gäte, egä cäme conocäco pisi nyene meebine asatame coo baarge uli cabu acitame?”
11 Yeesu jejige egä, “Määme conocäco ebä lica cirege, Acejiyame te liba lica cire nääcäreji meebine, peei name pi laati te cebine nacitige määme ime cabu, teeme niiya lui baborage gyene.”
12 Pilato liba ai mene itecijige, tabe naabe liga äbitanige Yeesu ne asatame, yepä Israela biname cina ala abayaninisi egä, “Maane liba teebine sisatenite, maane Rooma gawe babo mope biname Siisa me biname lica gäte. Lui biname te lainuge mope biname ca, tabe Siisa ne yääcisärmutuge.”
13 Pilato liba itecijige biname cina apu ala abayena je, tabe puma cita ca Yeesu ne sisatige, ädige, adnatige emä, biname bine luma jaatranimusi. Pui puupu lui kula ca acwabäneji ge, peei name pi einenisi ‘Kula Puupu’ ca. Heberu mene ca lui egä ‘Gabata’.
14 Ai mule te äpletnutige bimu duusa poto cidi me, äsuplengta trii bimu me niinäce gaabe ca lui bimu ge. Pilato Israela biname bine jejemige egä, “Peese nyene weeme mope biname.”
15 Teepi ala abayaninisi Pilato bau me egä, “Budre me egli, budre me egli! Baarge uli cabu jibyecreye!” Pilato teebibine itemlimige egä, “Cije weene singi gemi cane weeme mope biname ne baarge uli cabu me äbyecrame?” Modamoda iiwäreja biname cina jejisi egä, “Cime nuuja mope biname lica gyene, yepä Siisa sine!”
16 Puma cita ca Pilato Yeesu ne ecitige teeme ime cabu teepi teebine baarge uli cabu acitame.
Yeesu ne Baarge Uli cabu Jibyecrisi
(Matayo 27:32-44; Mareko 15:21-32; Luuka 23:26-43)
Puma cita ca teepi Yeesu ne ecanisi.
17 Tabe teeme baarge uli ne teemämu ecanige. Teepi atyarige cewe me lui ne einenisi ‘Mopekaake Cewe’ ca, Heberu mene ca lui ‘Gologota’.
18 Teepi puga teebine toto ca jibyecrisi baarge uli cabu. Neeneni biname bine cuta puga jääbyecrisi teeme gome, yepä lui nuuja poto ca cuta yepä lui nuuja poto ca, siige Yeesu teeme cole je.
19 Pilato jejemige oogärame egä, YEESU NASARETA CEWEYAME, ISRAELA BINAME BIME MOPE BINAME, siige pui mene äbyecrame baarge uli cabu Yeesu me mope gome.
20 Bucurage Israela biname cina ecnemisi pui mene bine, ingle lui puupu cabu jibyecrisi, cudecewe lica ge babo cewe gome ca. Pui mene lui oogäräneji ge Heberu mene ca, Latin mene ca, Griik mene ca.
21 Modamoda iiwäreja biname cina jejisi Pilato ne, “Maane ngeno me yoogärite egä, ‘Israela biname bime mope biname.’ Maane cire yoogärejite egä ‘Ai biname te teemämu lainuge Israela biname bime mope biname ca.’ ”
22 Pilato jejemige egä, “Cane ngena bii byoogärine, pepu yaanajepi!”
23 Cubu biname cina liba Yeesu ne baarge uli cabu toto ca jibyecrisi, peei ingwe gaabe ca teepi teeme cäbletääpe bine jewadimisi, jebelanemisi, fooa tomi bine jewenimisi, ingle teepi fooa biname ge. Puga ge nuuja cäbletääpe, lui mucmucu ge, äswäräneji deedi lica ge, Yeesu lui asigräneji yaacananuge ngalebora ca.
24 Teepi jiicisi egä, “Mine ai ne gone yäädericusi, yepä mine ngii cama kula bine yiisabäjenenemisi päpäname, egä laati te ecatenige.” Apu ibibi äbitige Oogäräneji mene te egä, “Teepi cäme cäbletääpe bine jebelanemisi, piiyepu bääclena äbäclaninisi cäme yepä cäbletääpe tääpume.” Yoo, cubu biname cina pepu jewenisi.
25 Yeesu me baarge uli gome jeclajutemige teeme mage, piiyepu teeme mage me maade, cuta Kloopa me coga Mariya piiyepu Mariya Magadala ceweyame magebi.
26 Yeesu liba jopänige teeme mage ne ämyemuteji teeme baarge uli gawe me pui abiberäja bägrä cama, tabe lui tääpume babo singi, siige tabe teeme mage ne piba jojige egä, “Yääye, ire määme bägrä peese nyene määme gome!”
27 Piba tabe pui abiberäja bägrä ne jejige, “Ire, määme mage peeto nwene!” Peema cita ca pui abiberäja bägrä te ocanige Yeesu me mage ne teeme mete me lenajame.
Yeesu me Budre
(Matayo 27:45-56; Mareko 15:33-41; Luuka 23:44-49)
28 Yeesu umle ge, egä teeme kaakesea ne bepirige. Naace tääpume Oogäräneji mene te toraca me äbitame tabe jiicige egä, “Cane niiye mäne.”
29 Caapocapo waina niiye puga ge. Puma cita ca yepä biname te waarpopale pana gwidape ne yiiglenutige pui waina niiye cabu me, cusopi suru ca jigadige, ewepäntige, Yeesu me tage cabu ecitige,
30 siige tabe enige. Piba ingwe ca tabe jiicige egä, “Iyeta cäme kaakesea bine siige biiri bepirimine.” Piba teeme mope te ergo ecirige, siige tabe budre äbitige.
Yeesu ne Drawace Gome Jigadisi
31 Pui lui Israela biname bime Sabade amacetnäja bimu ge, peei name pi teepi eclige Pilato ne jajime, egä lipu gyene baarge uli cabu lui nesae biname bime pupuwace kaake bine acnapecame piiyepu budrekaake bine ätrungame. Teepi singi lica Sabade bimu te puma wawename budrekaake bine atacwäneji baarge uli cabu, ingle pui Sabade lui baborage bimu ge teeme tääpume.
32 Puma cita ca cubu biname cina eclige, Yeesu cama lui neeneni biname bine jääbyecrisi, teepi teeme pupuwace kaake bine icnapimisi.
33 Teepi liba seclige Yeesu bau me, teepi teebine jepänisi budre, peei name pi teeme pupuwace kaake bine lica ääcnäputisi.
34 Piba teeme yepä te kalaku ca jigadige teebine drawace gome. Pui dupe cabu ca uudi piiyepu niiye cina tapiräsi.
35 Yoo lui te ai ne jepänuji, tabe jeitnäjenige naace tääpume weene cuta piba ätrungame. Tabe ngena jeitnäjenige, toraca gyene. Tabe umle gyene, egä tabe toraca mene jiicenige.
36 Peei cina äbitininisi ai Oogäräneji mene te ibibi äbitame egä, “Teeme nuuja kaake ne lica pagege ägäbuta.”
37 Cuta nuuja gome jiicenige egä, “Teepi teebine ire jetwenisi, kalaku ca lui ne drawace gome jigadisi.”
Yeesu ne Gape cabu Ecitisi
(Matayo 27:57-61; Mareko 15:42-47; Luuka 23:50-56)
38 Ai ingwe gaabe ca yepä biname ngii Yoosepa, Arimatea cewe biname, te ädige Pilato bau me. Tabe cuta peese nyene yepä Yeesu me abiberäja bägrä. Yepä tabe cabucabu lica jitrungige, ingle tabe wälu ge Israela modamoda biname bime tääpume. Tabe Pilato ne itinärige Yeesu me budrekaake ne ätrungentame. Pilato teebine ‘yoo’ mene jejige, siige Yoosepa ädige Yeesu me budrekaake ne ätrungentame.
39 Yepä biname ngii Nikodemo, tabe peese nyene Yeesu ne lui te ciiye cabu yäädärepi, tabe cuta tädige piiyeme. Tabe secanige teeti kilo miijirage lengolengo ngängye, lui wawenäneji ge miira uli ngedo ca piiyepu aloe uli migi ca.
40 Teepi Yeesu ne itrungentäsi, cäbletääpe bine ipyacemäsi pui ngängye ca, siige tope etnäsi. Israela biname cina apu jaawenimusi teeme budrekaake bine gape cabu acraname.
41 Pui puupu gome Yeesu ne luma baarge uli cabu ecitisi, calwacupi puga ge. Pui calwacupi cabu kula bora uureji ätruna cäco gape puga ge.
42 Ingle Sabade bimu me amacetnäja bimu ge, peei name pi teepi puma ecitisi, ingle pui gape lui teeme budre puupu mameta ge.