7
Yeesu piiyepu Teeme Iganewale
1 Ai ingwe gaabe ca Yeesu Galilaya probins cabu ta otnetnäjige. Tabe singi lica ge cääri cuta Yuudea probins me otnime, ingle Israela biname cina puma padare ne jirngisi teebine budre me acitame.
2 Padare te mameta me äbitige Israela biname bime Wäbuyaga mete trii tääpume.
3 Siige iganewale cina Yeesu ne jejisi egä, “Ai cewe ne ebmali, Yuudea me ädi, piba määme ingwe äcwiyame biname cina jepänenemisi maane lui mule bine jewenenemite,
4 ingle laati te singi birige biname cina teeme poto cidi me umle äbitame, tabe nuuja mule ne ogä lica jaawenuge. Yoo, ingle maane apu mule bine jaawenanemute, maane miiji pajecu me äbita biname cina määme poto cidi me umle äbitame.”
5 Teeme iganewale cina naace popi ai mene jiicisi, ingle cuta teepi teebine lica jitrungisi.
6 Yeesu jejemige egä, “Iyeta padare cabu weeme tääpume papa gyene otni, yepä cäme padare te camu gyene atyaramta.
7 Ai gawecewe biname bime nuuja ingle lica gyene weebibine ämugetname, yepä teepi cebine nämugetnusi, ingle cane jeitnäjenenemine, egä teeme mule lui niiyarage gemi.
8 Äte naaclege weene ai trii tääpume. Cane lica ädenine, ingle cäme tääpume miiji padare lica gyene otnime.”
9 Tabe apu jiicige, siige Galilaya je enajige.
Yeesu Wäbuyaga Mete Trii cabu
10 Yepä iganewale cina liba beclige trii tääpume, Yeesu teeme ingwe ca piba ogä ädige, ingle tabe singi lica ge biname cina umle äbitame teeme otni poto cidi me.
11 Yerusalema je puma Israela biname cina teebine trii biname bime sobe cabu jirngisi. Teepi biname bine itemläjemisi egä, “Lese nyene pui biname?”
12 Biname cina siiyä mene ca ajananinisi teeme poto cidi me. Poto cina jiicisi egä, “Tabe lui miiji biname gyene.” Poto cina jiicisi egä, “Eewe, tabe miiji biname lica gyene. Tabe biname bine yaangletnäjemuge.”
13 Yepä teepi cabucabu lica jiicemisi teeme poto cidi me, ingle teepi wälu ge Israela biname bime tääpume.
14 Trii padare lamlecu je Yeesu iiwäreja mete me abacitige biname bine abiberäjame.
15 Israela biname cina cälu te jitemige, jiicisi egä, “Tabe lipulipu baborage umle gyene. Tabe nuuja abiberäja cabu me lica ituge otni.”
16 Yeesu jejemige egä, “Cäme abiberäja lui cäme lica gyene, yepä Acejiyame myene, lui te cebine itu nätyepuji.
17 Laasi nyene liba singi Acejiyame me singi ne wawename, tabe umle pa läbitepi, egä cäme abiberäja lui Acejiyame te itu näcäruji coo cane nää cämerage mene jiicemenine.
18 Laati te liba teemerage ngene atwanena mene jiicemuge, tabe teeme tääpume awepyeräja ne jäärnguge. Yepä laati te teeme tääpume awepyeräja ne jäärnguge, teebine lui te itu tityepuji, tabe lui conocäco gyene piiyepu teeme cabu nuuja walya lica gyene.
19 Egäsu Moose nata weebibine Cotre icärininuji, yepä weeme nuuja te lica Cotre bine yääcwetnimuge. Weene ngena name pi cebine aglime naweniniye?”
20 Biname cina teebine jejisi egä, “Eewe, cine meebine aglime lica naawenenisi. Määme niiya cable pisi nyene!”
21 Yeesu jejemige egä, “Weene cälu te jitipi, cane lipu yepä gääbu Sabade bimu cabu kaakesea jaawenepene.
22 Moose te cotre icärininuji weene weeme tääpe matikolä iirputame Acejiyame me cewecu acata tääpume. (Puu toraca Moose te lica ge, yepä mime kaakesaare cina jegednu-jisi pui mule ne.) Siige weene pui cewecu bägrä ne jaawenuye tääpe iirputa ca, ngänu gyene liba Sabade bimu.
23 Yoo siige, weene liba bägrä me tääpe cabu cewecu jaawenuye Sabade bimu cabu naace tääpume Moose me cotre ne äcwetname, weene piba ngeno memi claabe, cane liba biname ne iyeta miiji jaawenepene Sabade bimu cabu.
24 Ätecitipeye papapapa atrana mule, miiji weene niinäce cängena ingle ne ärngi, piba atrana.”
Yeesu nää Keriso Sine?
25 Poto Yerusalema biname cina jiicisi egä, “Cije ai lui pui biname lica gyene, teepi lui ne aglime jewenenisi?
26 Weene jepäneye, tabe lipu pajecurage jiicemenige, yepä teepi nuuja mene lica ge! Ire taatu jetwisi! Pama modamoda biname cina umle bäbitininisi, egä toraca tabe Keriso sine biname bine niiya cabu ca äsecrerame?
27 Yepä tabe äblicäco gyene Keriso lenaja, ingle mine umle gemi, egä tabe luma cita ca gyene. Keriso te liba otni, nuuja biname te umle lica gyene, egä tabe luma cita ca gyene.”
28 Yeesu iiwäreja mete caale bora je biname bine ebiberäjimige. Tabe baborage tagepogogo ca jiicemige egä, “Yoo, weene umle gemi cane, piiyepu weene umle gemi cane luma cita ca gäne. Yepä cane cäme singi ca lica itu tädujine. Lui te cebine itu nätyepuji, tabe sine toraca, yepä weene umle lica gemi tabe.
29 Cane umle gäne tabe, ingle cane teeme bau ca itu tädujine. Tabe te cebine nätyepuji.”
30 Piba teepi singi ge teebine oomlaname, yepä nuuja te ime ne lica ecitige teeme papa cabu me, ingle teemerage padare te camu ge atyaramta.
31 Bucurage biname cina teebine jitrungisi, siige teemeteme ätemläjinisi egä, “Keriso liba cire tädepi, nää tabe pama cerämu apu poto ciitaca mule bine cire jaawenemepi ai biname te lipu jewenenemige?”
Iiwäreja Mete Awamuta Biname bine Jityepimisi Yeesu ne Oomlaname
32 Parisea sigu biname cina itecijemige, biname cina lipu siiyä mene ca jiicemisi Yeesu poto cidi me, siige teepi modamoda iiwäreja biname cama poto iiwäreja mete awamuta biname bine jityepimisi Yeesu ne oomlaname.
33 Yeesu biname bine jejemige egä, “Cane matikäli padare cerämu nanajinige weene cama, piba cane teeme bau me pa lacnenutepene, cebine lui te nätyepuji.
34 Weene piba cebine pa närngepeye, yepä weene lica pa näpänepeye, ingle weene äblicäco gemi otni, cane lui puupu cabu me pa lädepene lenajame.”
35 Puma cita ca Israela modamoda biname cina teemeteme jitranisi egä, “Tabe baa liiyeme otnime äbitinige, siige piba mine äblicäco teebine päpäna? Nää, tabe pama ngene jotwanenige Griik gawe cabu me otnime, Israela biname cina luma icrajinige, siige puma Griik biname bine abiberäjame?
36 Ngena tääpume tabe apu jiicige egä, ‘Weene cebine pa närngepeye, lica pa näpänepeye,’ cuta egä ‘Cane liiyeme pa lädepene lenajame, weene äblicäco piiyeme otni.’ Tabe ngena tääpume pepu jiicige?”
Ireclota Niiye
37 Trii padare me ngälugaabe bimu lui baborage gyene. Yeesu piba abujängtige, baborage tagepogogo ca jiicige egä, “Laati te liba niiyemecewe, tabe miiji cäme bau me otni niiye nanime!
38 Mene oogäräneji gyene, egä laati te cebine nätrunguge, ireclota niiye te teeme ngenecu cabu ca tuudruge.”
39 Yeesu ai mene Aceji Seemo poto cidi me jiicige. Laatibi Yeesu ne jäätrungusi, teepi pagege Aceji Seemo ne päpäna. Pui padare cabu teebine cäro camu ge ätyepa, ingle Yeesu camu ge acnenuta cabucewe me teeme apaclyera cabu me.
Biname cina Abelaninisi Yeesu name pi
40 Laatibi Yeesu me ai mene itecijemige, teeme poto cina jiicisi egä, “Toraca, ai biname lui pui mename biname gyene, mine lui ne jewagrijenisi.”
41 Poto bime ngene atwanena apu ge egä Yeesu lui Keriso sine, Acejiyame te lui ne cirege ätyepa biname bine niiya cabu ca äsecrerame. Yepä poto cina jiicemisi egä, “Keriso äblicäco Galilaya probins cabu ca otni,
42 ingle Oogäräneji mene te jiicenige egä tabe Daawida me kaakesaare gyene, siige tabe Daawida me cewe Betelehema cabu ca cire tädepi.”
43 Puma cita ca biname cina abelaninisi Yeesu miji pi.
44 Poto cina singi ge teebine oomlaname, yepä nuuja te ime ne lica ecitige teeme papa cabu.
Israela Modamoda Biname Ätrunga cäco Ge
45 Iiwäreja mete ne lui cina jaawamutusi, modamoda iiwäreja biname piiyepu Parisea sigu biname cina lui bine jityepimisi Yeesu ne oomlana tääpume, siige teepi ime taatu äcnärige. Lui cina teebibine jityepimisi, teepi itemlimisi egä, “Weene ngena name pi teebine lica secaniye aima?”
46 Awamuta biname cina jejemisi egä, “Cine nuuja biname ne niinäce lica ituge ätecija apu mene iicema cabu je.”
47 Piba Parisea sigu biname cina jejemisi egä, “Oo siige, tabe cuta weebibine bingletnäjinige?
48 Weene nää ituge ätecija, egä Parisea biname bime yepä te coo modamoda biname bime yepä te teebine jitrungenige?
49 Yepä ai papa biname, lui bime cabu Acejiyame me claabe pisi nyene, ingle teepi umle lica gemi Moose me Cotre, teepi te jitrungenisi teebine.”
50 Nikodemo, lui pui Parisea biname bime cabu ca yepä ge piiyepu lui te Yeesu ne niinäce yäädärepi ciiye cabu je, tabe jejemige egä,
51 “Mime Cotre te nijenininige, egä mine äblicäco biname ne papa atrana. Mine miiji niinäce teebine ätecija piiyepu umle äbita, egä tabe ngena ne ituge wawena.”
52 Puma cita ca teepi jejisi egä, “Cuta maane peese näte nuuja Galilaya biname! Maane Oogäräneji mene miiji abiberäjepi umle äbitame, egä Acejiyame me nuuja mename biname te Galilaya probins cabu ca lica cire tädepi.”
53 Siige puma cita ca teepi iyeta mete me etengläjisi.