17
Gone Biname ne Acana Niiya Mule cabu me
(Matayo 18:6-7; Mareko 9:42)
1 Yeesu teeme abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Yoo, maramara gwidape cina saacluge lui biname bine jaawenemusi niiya mule wawenecame, yepä babo niiyarage gyene biname tääpume lui te pui gwidape bine saawademuge.
2 Pepu biname mäpu kula ne liba teeme singicace cabu jaaglotusi, siige malu cabu yaajarusi budre me, peei mäpu lui plowa birige pui mäpu cabu ca tabe lui ne cirege päpäna liba ai matimati bägrä yepä ne niiya mule cabu yaacanuge.
3 Peei name pi cängena inajininuge!”
Weeme Binamewale bime Niiya Mule poto cidi me
(Matayo 18:21-22)
“Yoo, määme biname te liba niiya mule jaawenuge, maane teebine umle mene jaajute. Tabe liba tatatrongtuge pui niiya cabu ca, maane miiji teeme niiya mule äyeblingta määme ngene atwanena cabu ca.
4 Yoo, tabe liba meebine niiya naawenanuge cuta seben gääbu yepä bimu cabu, cuta seben gääbu määme bau me liba lacnenutanuge, naajananuge egä, ‘Cäme ngenecu te batatrongtige,’ piba maane miiji iyeta teeme niiya äyeblenga määme ngene atwanena cabu ca.”
Mene Kokre Ätrunga poto cidi me
5 Puma cita ca pui twelb ätyepäneji biname cina Yageyame Yeesu ne jejisi egä, “Cime ätrunga babo me jeweni!”
6 Tabe Yageyame te jejemige egä, “Weeme ätrunga liba epu pana baborage gyene ai matikolä mastad kuu gije liiyepu, weene piba ibibi gemi ai uli ne jaji egä, ‘Määmämu ai gawe cabu ca äpäcuti iyeta braju cama, piba malu cabu acni määmämu!’ Siige, ai uli te weeme mene piba pa jaawenepi.”
Kaakesea Bägrä bime Mule poto cidi me
7 “Weeme yepä me kaakesea bägrä liba pisi nyene, teebine liba jäätyepuge calwa wawename, coo nuuja taje maamoi ire atwime, tabe liba kaakesea cabu ca mete me tiinuge, teeme babo biname te lica teebine piba jaajuge egä, ‘Määme deedei agesa.’
8 Yepä, tabe teebine jaajuge egä, ‘Cäme deedei nawenemi, piba määmämu amacetnäji cäme deedei piiyepu niiye ceerame. Peei ingwe ca, maane määme deedei äbiti piiyepu niiye nani.’
9 Nää, pui babo biname teeme kaakesea bägrä ne eso pa jaajepi liba teeme mene cängena jaawenemuge? Eewe, pama lica!
10 Weene pepu pana kaakesea bägrä gemi. Weene liba iyeta Acejiyame me singi kaakesea cängena ituge wawena, piba gone singi awepyeräja teeme bau ca päpäname, yepä apu jiicuye egä, ‘Cine kaakesea bägrä gemi; cine cime kaakesea taatu bine jaawenemusi.’ ”
Yeesu Ten Tääpe Niiyaniya Biname bine Miiji me Jewenemige
11 Yeesu liba Yerusalema me ädige, tabe Galilaya piiyepu Samariya gawe teeme ngälugaabe cabu ädige.
12 Tabe liba yepä cewe me atyaramtige, ten biname bine opopa jewenemige lui cina niiyarage tääpe pita, lepera pita, cama ge. Teepi cudecewe ca imyemutenige,
13 puma cita ca babo tage ca jejisi egä, “Yeesu, Babo Biname, cibibine owecu niwenini!”
14 Yeesu teebibine jepänemige, jejemige egä, “Naaclege modamoda iiwäreja biname bime bau me teepi weeme tääpe awatnejame egä miiji.”
Siige, gaabe cabu teepi liba eclige, teeme tääpe iyeta miiji me äbitininisi.
15 Teeme yepä te liba jepänige egä teeme tääpe miiji ge, piba tacnenutige Yeesu bau me, Acejiyame ne babo tage ca ewepyeräjige.
16 Tabe teemämu gawe cabu ajarige Yeesu me ernge gome, teebine baborage eso ecärige. Pui biname lica Israela biname, yepä Samariya gawe biname ge.
17 Yeesu biname bine itemlemige egä, “Cane ten biname bine miiji me jewenemine, cije nain cina lete nemi?
18 Nää, nuuja biname te lica tacnige Acejiyame ne awepyeräjame, yepä ai catecewe biname taatu?”
19 Siige, Yeesu teebine jejige egä, “Abujängti, ädi määme gaabe cabu. Määme ätrunga te meebine miiji me bii naawenige.”
Acejiyame me Biname bine Waadena Padare te Lipulipu Tatyaramtige
(Matayo 24:23-28, 37-41)
20 Yoo, poto Parisea sigu biname cina Yeesu ne itemlisi egä Acejiyame me biname bine waadena padare te liba pa tatyaramtepi? Tabe jejemige egä, “Yoo, biname cina äblicäco Acejiyame me biname bine waadena padare ne irecu ca päpäna egä tatyaramtenige.
21 Biname cina äblicäco apu iicana egä, ‘Ire, age sena!’, coo ‘Peese nyene!’, ingle Acejiyame te weebibine iwadininige weeme ngenecu cabu.”
22 Tabe piba teeme abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Padare te pa tädepi weene piba babo singi cane cama lenajame yepä bimu taatu, yepä cane lui te Acejiyame bau ca tädujine, biname me äbitujine, cane ama lica pagege pui bimu cabu.
23 Biname cina piba weebibine pa jijipesi egä, ‘Tabe peese,’ coo ‘Tabe age sena,’ yepä teeme ingwe ca gone naacluge cebine ärngime,
24 ingle cäme acnenuta te liba cire tatyaramtepi, weene piba cängena umle cire äbitipeye. Yoo, pamlepamle te dume cabu lipu tuungepmeläjuge, iyeta poto yaapaclyeräjuge, cane lui te Acejiyame bau ca tädujine, biname me äbitujine, cäme acnenuta te cuta pepu pana cire läbitepi.
25 Yepä, peei te cäro camuge äbita; cane miiji niinäce babo mäpurage padare ne päpäna, piiyepu ai padare me biname cina cebine pa nägyepesi.
26 Yoo, ujarage Nooa me padare cabu lipu itu äbituji, pepu pana cäme acnenuta padare cabu cirege äbita.
27 Pui padare iyeta biname cina deedei täbitenäjumesi, niiye senäjenäjemumesi, piiyepu biname cina tawadrecanimumesi, ngälu pui bimu cabu Nooa liba baborage buto cabu me acenutuji. Siige, babo igi te piba täduji iyeta biname bine eglecimuji.
28 Yoo, Loota me padare cabu lipu itu äbituji, cuta pepu pana cäme acnenuta padare cabu cirege äbita. Iyeta biname cina deedei täbitenäjumesi, niiye senäjenäjemumesi, gwidape teletne-mäjemumesi, gije sitememäjumesi, piiyepu mete bine serangemäjumesi,
29 ngälu pui bimu Loota te Sodoma cewe ne liba sebmaluji. Piba muye wiiryere piiyepu matimati nuunurage kula cina cabucewe ca sitrametnemuji, siige iyeta biname bine eglecimujisi.
30 Yoo, biname cina pepu pana mule cire jaawenemepesi cäme acnenuta bimu cabu, teepi liba iyeteta umle cire läbitipesi egä cane Acejiyame bau ca gäne.
31 Pui bimu cabu, lui biname te mete toro cabu, lui puupu cabu yaanajuge, tabe miiji lica mete me abacita teeme gwidape äsecrerame, cuta piiyepu biname lui te calwacupi cabu gyene, tabe miiji lica cewe me acnenutame.
32 Loota me coga poto cidi me ngene jotwananineye, tabe lipu teeme ingwe gaabe me ire acituji. Yoo, pui bimu cabu gone pepu pana äbita!
33 Lui biname te singi teeme ai gawecewe ireclota ne teemämu ire atwime, ingle tabe wälu ge teeme ireclota ne apeserame, tabe toraca ireclota ne cire yaapesarepi; yepä, lui biname te teeme ireclota ne cäme tääpume yaapesaruge, tabe toraca ireclota ne cire jääpänepi.
34 Yoo, cane weebibine jijinininine egä cäme acnenuta padare cabu, ciiye padare liba, neeneni biname cina piba yepä puupu cabu ute wagräsi: yepä ne cire yaacatepesi, nuuja ne cire yaabmalepesi.
35 Bimu padare liba, neeneni magebi cina wiiti kuu bine kula ca cire jäämulecemepäsi, yepä ne cire waacatepesi, nuuja ne cire waabmalepesi.
36 Neeneni rooriye cina babo calwacupi cabu kaakesea cire jaawenemepäsi: yepä ne cire yaacatepesi, nuuja ne cire yaabmalepesi.”
37 Siige, abiberäja bägrä cina piba teebine itemlisi egä, “Yageyame peei te luma cire läbitepi?”
Yeesu teebibine jejemige egä, “Budrekaake luma, sändäyame cina piiyeme labasecretnuge. Pepu pana pui padare te liba cire tatyaramtepi, weene piba umle cire äbitipeye.”