3
Biname Lui me Nuuja Poto Ime Duudemu Ge
(Matayo 12:9-14; Luuka 6:6-11)
1 Yeesu cääri abacitige abasecretna mete cabu me. Yepä biname puga ge, lui me nuuja poto ime duudemu ge.
2 Poto biname cina puma iregalerage icrajige päpäname, egä Yeesu liba ai biname ne miiji jewenenige Sabade bimu cabu, ingle teepi singi ge ingle ne päpäname teebine aitname, egä tabe cotre ne bii jetropangtige.
3 Yeesu pita biname ne jejige abujengtame niinäce gaabe me otnime,
4 piba biname bine itemlimige egä, “Mime cotre te lipu nijenininige Sabade bimu cabu ngena wawename, miiji mule wawename coo niiya mule wawename; biname ne ätityerame ireclota me coo teeme ireclota ne sabe wawename?”
Yepä teepi nuuja mene lica ge.
5 Yeesu claabe cama teeme bau me ire acitige piiyepu tabe ngenecu mäpu ge, ingle teepi owecu cäco ge pui biname tääpume. Puma cita ca tabe teebine jejige egä, “Määme ime tuuti.” Tabe teeme ime uutige, siige cääri miiji me äbitige pui ime te.
6 Puma cita ca Parisea sigu biname cina äsecrärige, piba taatu abasecretnige Heroda me sigu biname cama, siige teepi mene jitranisi Yeesu ne budre me aglime.
Bucurage Biname Sawa Ligi je
7-8 Yeesu abiberäja bägrä cama ädige Galilaya sawa ligi me. Bucurage biname cina Galilaya probins cabu ca teebine ingwe icwisi. Bucurage biname cina cuta seclige babo cewe Yerusalema ca piiyepu nuuja cewe cabu ca Yuudea probins ngalebora piiyepu Idumea probins cabu ca cuta Yoridana baduge nuuja poto doro ca piiyepu cewe maramara cabu ca, lui gemi Turo piiyepu Sidona modamoda cewe mameta. Teepi naace name pi totninisi, ingle teepi ituge ätecija, Yeesu ngena mule bine tewenimumi.
9 Biname bucurage name pi Yeesu abiberäja bägrä bine jejemige poo te amacetnäjäneji lenajame teeme tääpume tabe acenutame piba teepi teebine lica äjwejeräja.
10 Ingle tabe bucurage biname bine miiji me tewenanemumi, peei name pi iyeta pita biname cina lätyepecäjininusi Yeesu bau me teeme tääpe ne oomlaname.
11 Lui biname bime trupa cabu niiyaniya cable puga ge, teepi liba Yeesu ne jääpänusi, teepi teeme opo gaabe je yaatrametnemuge, ala labayaninusi egä, “Maane lui Acejiyame me Bägrä gäte.”
12 Yepä Yeesu cable bine kokre cama jaajemuge egä, “Aitneja gone, egä cane laasi näne.”
Yeesu Twelb Ätyepäneji Biname bine Jejäcrimige
(Matayo 10:1-4; Luuka 6:12-16)
13 Yeesu puma cita ca podo cabu me jegelige, ala tesoglicmige, tabe lui biname tääpume singi ge, teepi siige eclige teeme bau me.
14 Tabe twelb bine jejäcrimige teta cama otnetnejame piiyepu tabe teebibine ingwe ca ätyepame Miiji Mene jajanename
15 cuta niiyaniya cable bine äyecrejame.
16 Age tema pui biname: Simona, Yeesu lui ne einige Peteru ca;
17 Yakobu piiyepu teeme igane Yoane, Jebedayo me bägrä, Yeesu lui bine aainige Boargenes ca, peei lui egä, ‘Maadubi me bägrä’;
18 poto lui Andrea, Pilipo, Bartoloma, Matayo, Tooma, Yakobu Alapeus me bägrä, Tadeus, Simona Kanana sigu biname
19 piiyepu Yuuda Isakariyota, lui te Yeesu ne budre me jewabuji.
Yeesu piiyepu Beelsebul, Satani ca Cuta Lui ne Einenisi
(Matayo 12:22-32; Luuka 11:14-23; 12:10)
20 Yeesu teeme mete me acnenutige. Cääri bucurage biname cina abasecretnige teeme bau me, peei name pi tabe teeme abiberäja bägrä cama padare lica ge deedei äbitame.
21 Yeesu me inglewale cina liba itecijemige ai poto cidi me, teepi eclige teebine oomlaname, ingle biname cina jiicisi egä, “Tabe buduma te bii joomlige.”
22 Poto cotre abiberäja biname lui cina Yerusalema ca itu seclumi, teepi apu jiicisi egä, “Yeesu me trupa cabu pisi nyene niiya cable bime mopeyame ngii Beelsebul. Tabe teeme kokre ca niiya cable bine yääyecräjemuge.”
23 Puma cita ca Yeesu teebibine tesoglicmige, ngene ca agli mene ca jejemige egä, “Satani te baa lipu yääyecräjemuge niiya cable bine?
24 Nuuja gawe biname cina liba labelaninusi teemeteme cubu me, teepi watawata lapirininusi.
25 Cuta yepä ingle te liba labelanuge teemeteme cubu me, pui ingle te lica birige lenaja.
26 Yepä pana gyene, Satani piiyepu tabe lui bine yaawadimuge teepi liba labelaninusi teemeteme cubu me, teeme Satani me kokre te peega lapiruge, siige tabe yaatramuge.
27 Pätä laati te liba singi birige kokre biname me mete me abacita teeme gwidape bine waadename, tabe miiji niinäce teebine ätäya. Piba tabe labacituge teeme mete me, yaawadimuge teeme ngena yaacrajuge puma.
28 Cane toraca mene jijenininine: biname cina liba lijalija niiya mule bine jaawenimusi coo lipu bucurage niiyaniya mene jiicemusi, teepi miiji gemi kälyä äbitame pui niiya cabu ca.
29 Yepä laati te liba Aceji Seemo poto cidi me niiyaniya mene jiicemuge, pui niiya cabu ca tabe kälyä lica läbituge, ingle pui lui iyeteta niiya gyene.”
30 Yeesu ai mene naace popi jiicige, ingle poto biname cina lipu jiicisi egä, “Teeme trupa ngalebora pisi nyene niiyarage cable. Pui te kokre yääcäruge tabe niiya cable bine äyecrejame.” Teepi opo lica ewatnisi, egä Aceji Seemo name kokre gyene ai.
Yeesu me Ingle Biname poto cidi me
(Matayo 12:46-50; Luuka 8:19-21)
31 Yeesu me mage piiyepu iganewale cina tatyarige mete gome, Yeesu luma enajige. Teepi puutucu je jeclajutemige, mene jityepisi teeme bau me, egä teepi singi teebine päpäname.
32 Bucurage biname cina adnatäreji puga ge, Yeesu ne jewaclomtisi, siige teepi jejisi egä, “Eei, määme mage piiyepu iganewale ete nemä puutucu je. Teepi singi määme tääpume.”
33 Yeesu jejemige egä, “Laatu nwene cäme mage piiyepu laati bemi cäme naane igane?”
34 Tabe piba ire acitanige biname bime cabu me, lui cina adnatäreji icrajige, teebine jewaclomtisi, siige jejemige egä, “Ire, age tema cäme mage piiyepu cäme naane igane.
35 Laati te liba Acejiyame me singi ne jaawenuge, tabe lui cäme naane, cäme igane, cäme ngule, cäme mage.”