5
Yeesu Miiji Jewenige Niiya Cable cama Biname ne
(Matayo 8:28-34; Luuka 8:26-39)
1 Yeesu teeme abiberäja bägrä cama yuurige Galilaya sawa nuuja poto doro me Gerasene gawe cabu me.
2 Tabe liba poo cabu ca arpatige, tabe opopa eyige biname cama, lui tasatige kula waja cabu ca, budre biname bine luma gape yaacranimusi. Pui biname me trupa ngalebora puga ge niiyarage cable,
3 siige tabe kula waja cabu lui gape gemi, pui cabu yaanajuge. Nuuja te äblicäco ge teebine seea ca ätäya.
4 Bucurage gääbu teeme ernge piiyepu ime ituge ätäya ayana ca piiyepu seea ca, yepä iyeta padare cabu tabe seea bine jijweclimuge, ayana bine yaagabicmuge. Nuuja te kokre lica ge teebine iibaname.
5 Tabe iyeta padare, ciiye bimu, kula waja gape cabu ta piiyepu podo cabu ta diibe cäco waatnetnäjuge. Tabe niiya ala yaasatuge, kula ca däcu läcäranuge.
6 Tabe cudecewe pana ge, Yeesu ne liba jepänige, siige uuwamige teeme bau me, teeme opo gaabe je kokorare ca ääpednu-tige.
7-8 Yeesu jejige egä, “Niiya cable, ai biname cabu ca tasati!” Tabe babo ala abayige egä, “Yeesu, caburage Acejiyame me Bägrä, maane singi ngeno mäte cäme tääpume? Cane Acejiyame me ngii cabu naawejanenine, gone sabe nawenute cebine.”
9 Yeesu itemlige egä, “Maane ngii laasi näte?” Tabe jejige egä, “Cane ngii lui Sange gäne, ingle cine bucurage gemi.”
10 Tabe Yeesu ne ewejanige egä, tabe teebibine lica yääyecräjemuge peei gawe cabu ca.
11 Baborage ngeerangera blome tomi puga ge teeme mameta, podo wajwa cabu deedei tääpume yuunguretnäjemisi.
12 Siige niiya cable cina Yeesu ne ewejanisi egä, “Cibibine nityepini blome bime trupa bora äbäcname,”
13 siige Yeesu jejemige teepi otnime. Puma cita ca niiya cable cina täsecrärige pui biname me trupa cabu ca, siige blome bime trupa cabu me ebäcnisi. Pui blome tomi lui neeneni tausen pana ge, podo wajwa ta uuwamitnige, sawa cabu me uupletnärige, siige abumetnige.
14 Blome ire atwi biname cina uucratnige, idre ecenanisi babo cewe cabu me piiyepu teeme gome lui poto cewe piti nemi. Biname cina eclige päpäname, egä ngena te bäpletnutige.
15 Teepi liba atyarige Yeesu bau me, teepi jepänisi biname ne, lui te niinäce niiya cable bine sewadenanemumi. Tabe puga ge adnatäneji, cäbletääpe asigräneji ge, miijirage ngene atwanena cama ge, siige teepi wälu me äbitininisi.
16 Lui cina jepänisi ai mule ne, teepi biname bine jejananemisi, ngena te bäpletnutige niiya cable cama biname tääpume piiyepu blome bime tääpume.
17 Siige teepi Yeesu ne jejisi teeme gawe ne abmalame.
18 Yeesu liba biiri poo cabu me acenutige, niiya cable cina lui biname ne secenenanumesi, tabe Yeesu ne jejige teta cama otnime.
19 Yepä Yeesu äbwäricige, jejige egä, “Acnenuti määme binamewale bime bau me, jejemepi, määme Yageyame te ngena miiji bii naawenige piiyepu tabe lipu owecu ge määme tääpume.”
20 Pui biname te siige abyemärige, Ten Modamoda Cewe gawe cabu ta otnetnäjige, jejananemige, Yeesu ngena ituge wawena teeme tääpume. Iyeta biname cina mutäcäco äbitininisi.
Yairus me Ngulebägrä piiyepu Pita cama Magebi
(Matayo 9:18-26; Luuka 8:40-56)
21 Yeesu sawa ne yuurige, poo cabu ca arpatige, siige bucurage biname cina teeme bau me tabasecretnige, teebine jewaclomtisi sawa ligi je.
22 Yepä rooriye te cuta tädige ngii Yairus, lui yepä babo biname gyene pui cewe me abasecretna mete tääpume. Tabe Yeesu ne liba jepänige, ajarige teeme opo gaabe ernge gome,
23 ewejanige egä, “Cäme matikäli bägrä budre mameta gwene. Tädi määme ime acitame teeme papa cabu me teebine miiji wawename, siige tabe piba ireclota ne jepäninige.”
24 Puma cita ca Yeesu teta cama ädige. Bucurage biname cina teebine ingwe icwisi, siige jidudnecäjisi iyeta poto ta.
25 Puga ge cuta yepä magebi, lui te uudi apira pita cama ge twelb kämäge ngalebora.
26 Tabe magerage mäpu cabu waanajenanepi, liba maramara dokta bime bau me waatnanepi. Tabe puu iyeta teeme rarekaake bine yaaswemepi dokta bime bau me, yepä teepi äblicäco ge teebine ätityera, yepä teeme pita te baborage me läbitepi.
27-28 Tabe Yeesu poto cidi me ituge ätecija, siige ngene jotwanige egä, “Cane liba teeme cäbletääpe taatu joomlenine, cane pama miiji äbitenine.” Puma cita ca tabe biname bime sobe cabu oclige Yeesu me kaake poto cidi ca,
29 teeme cäbletääpe ne joomlige, siige pita te piba taatu apirige. Tabe asicnantige egä, “Cane miiji bäbitine!”
30 Yepä Yeesu piba taatu umle äbitige, egä kokre te basatige teeme cabu ca. Tabe biname bime sobe cabu atatrongtige, jejemige egä, “Cäme cäbletääpe ne laati te bii noomli-ge?”
31 Teeme abiberäja bägrä cina jejisi egä, “Maane jepänenemite biname cina lipu näädudnecäjinisi, peei name pi maane ngeno me pepu nijinite, egä laati te cäme cäbletääpe noomlige.”
32 Yepä Yeesu ire acitanige biname bime bau me umle äbitame, egä laati te cebine bii noomlige.
33 Siige pui magebi, lui te umle ge Yeesu ngena jewenige teeme tääpume, tabe wälu piiyepu aloneca cama toclige Yeesu bau me. Tabe teeme opo gaabe je ernge gawe me ajarige, jejige iyeta ngena cina bäbitininisi teeme tääpume.
34 Yeesu jojige egä, “Bägrä, määme ätrunga te meebine miiji bii naawenige. Äte, maane ocli ngenecu poode cama. Määme pita te ingwe ca meebine lica pa noomlepi.”
35 Yeesu liba magebi cama camu mene iicema cabu, Yairus me mete cabu ca mene secanisi teeme bau me egä, “Määme bägrä siige budre gwene. Maane ngeno me cerämu jewagrijenite abiberäja biname ne maane cama otnime.”
36 Yeesu liba itecijige, tabe Yairus ne jejige egä, “Wälu gone, miiji ätrunga taatu.”
37 Siige puma cita ca tabe ädige teeme mete me. Tabe nuuja biname ne padare lica ecärige teta cama otnime yepä Peteru piiyepu Yakobu teeme igane Yoane cama.
38 Teepi liba atyarige, Yeesu jepänige, biname cina lipu papa me äbitininisi, ele jolwisi.
39 Tabe mete cabu abacitige, biname bine jejemige egä, “Weene ngena guugla gemi? Weene ngena ele gemi? Bägrä budre lica gwene, tabe ute gwene.”
40 Yepä teepi Yeesu ne ngange ecwänisi, siige tabe teebibine puutucu me isemige. Piba tabe abacitige bägrä me mage, babe piiyepu teeme nesae abiberäja bägrä cama puupu cabu me, bägrä luma ätwitäneji ge.
41 Tabe ime gome jwoomlige, jojige egä, “Talita kuum,” lui egä, “Matikäli ngulebägrä, arpinanti!”
42 Tabe piba taatu arpinantige, siige gije abacitige otnetnejame. Tabe lui twelb kämäge ge. Lui cina ai mule ne jepänisi, teepi mutäcäco äbitininisi.
43 Yeesu kokre cama mene jejemige egä, “Gone biname bine jaajananemuye ai poto cidi me,” yepä tabe jejemige bägrä ne deedei ceerame.