10
TUQUITA EJPNACZ̈ KAMTA PUNTU
Tsjiilla cjesac̈ha. Wejrqui anc̈hucaquiz tuz̈ zizkatz pecuc̈ha. Egipto yokquiztan ulanz̈quichi tuquita ejpnacaqui tsjir koztan kamatc̈ha. Moisés irpita kamatc̈ha. Niz̈aza Moisesqui tjapa ninaca Ljoc Kota tjakchic̈ha. Jalla nuz̈ irpitaz̈ cjen, niz̈aza Ljoc Kota tjaktaz̈ cjen, nii z̈oñinacaqui Moisestan tsjii kuzziztac̈ha. Jalla niz̈tiquiztan tjapa ninacaqui Moisés irpiñi bautistaz̈takaztac̈ha. Niz̈aza tjapa ninacaqui Yooz tjaata c̈hjeri lujlchic̈ha. Niz̈aza tjapa ninacaqui tsjii pajk maz ajkquiztan Yooz tjaata kjaz licchic̈ha, curpu mantinzjapa, niz̈aza ninacz̈ kuz wali mantinzjapa. Niz̈aza ninacz̈ kuz wali mantinzjapa Cristutac̈ha mazquiztan ulanñi kjaztakaz. Jalla nii Cristuqui chicapacha cumpañt'atc̈ha ninacaz̈ jiczquiz okan. Jalla nuz̈ Cristuz̈ cumpañt'ita cjenami, jila parti nii z̈oñinacaqui anapan Yoozquin kuzziztac̈ha. Jalla niz̈tiquiztan Yoozqui anatac̈ha cuntintu; ninacz̈ quintra z̈awjchic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan nii z̈oñinacaqui ch'ekti yokquin ticzic̈ha.
Jalla nii tuquita kamtaqui cjijrtatac̈ha uc̈humnaca cjuñajo, niz̈aza niz̈ta ana walinaca tuquitaz̈tapacha ana paajo. Jaknuz̈t yekjapa tuquita ejpnaca z̈oñiz̈ paata yooznacquin sirwitc̈haja, jalla niz̈tapachaqui anapanz̈ kamz waquizic̈ha anc̈hucqui. Nii tuquita ejpnacz̈ puntuquiztan cjijrta Yooz takuqui, tuz cjic̈ha: “Nii z̈oñinacaqui c̈hjeri lujlz̈cu licz̈cu tsajts pjijsta payi waquintichic̈ha.” Jalla niz̈ta irata kamz anaz̈ waquizic̈ha. Niz̈aza yekjap tuquita ejpnacaqui adulterio paachic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan ticzic̈ha 23,000 z̈oñinacaqui tsjii noojikaz. Jalla nii cjuñzna. Adulterio anac̈ha paazqui. Niz̈aza yekjap tuquita ejpnacaqui: “Yoozza pazinziz kuzzizqui”, cjichic̈ha. Jalla nekztan juc'anti anawalinaca paapaatc̈ha. Ultimquiziqui Yooz Ejpqui ninaca casticchic̈ha. Jalla nii castictiquiztan walja z̈oñinacaqui ticzic̈ha, zkoranacaz̈ c̈h'atta. Jalla nii cjuñzna. Anac̈ha uj paazqui: “Yoozza pazinziz kuzzizqui”, cjicanaqui. 10 Niz̈aza yekjap tuquita ejpnacaqui Yooz quintra chutchic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan Yoozqui anjila cuchanz̈quichic̈ha ninaca conzjapa. Jalla nii cjuñz̈cu, anc̈hucqui Yooz quintra chuch anaz̈ waquizic̈ha.
11 Tjapa tuquita ejpnacaz̈ kamtaqui Yooz tawk libruquiz cjijrtatac̈ha uc̈humnacaquiz chiiz̈inzjapa ana niz̈ta paajo. Tii muntu tucuzinz z̈catz̈inz̈quic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan tuquita ejpnacaz̈ kamta quintunaca zumpacha cjuñz waquizic̈ha, ana niz̈ta kamzjapa. 12 Jalla tuz̈ cjiwc̈ha. Jakziltat persun kuzquiz “walikaztc̈ha wejrqui” cjican pinsic̈haja, jalla niiqui panz̈ cwitazaquic̈ha, ana ujquiz tjojtsjapa. 13 C̈hjul pruebanacquizimi anc̈huc sufric̈haja, jalla niz̈ta pruebanacquiz zakaz tsjii tsjii criichi z̈oñinacaqui sufric̈ha. C̈hjul pruebanacaz̈ sufriskatta cjenami Yoozqui anchucaquiztan nii pruebanaca ana atipskataquic̈ha. Antiz ultimquiziqui Yoozqui c̈hjul pruebanacquiztan anchucaquiz atipskataquic̈ha, anc̈huc ana c̈hjul ujquiz tjojtsjapa, niz̈aza tjurt'iñi kuzziz awantizjapa. Uc̈hum Yoozza zuma yanapñiqui, uc̈humnacaz̈ tjapa pruebanaca tjurt'iñi kuzziz watajo.
Z̈OÑIZ̈ PAATA YOOZNACQUIZTAN ZARAKA
14 Weriz̈ pecta jilanaca, cullaquinaca, z̈oñiz̈ paata yooznacquiztan zaraka. Anapanz̈ ninacz̈quiz sirwa. 15 Anc̈hucc̈ha zizñi z̈oñinacaqui. Anc̈hucpacha tii weriz̈ chiita taku yatisinznasac̈ha, werara ana werara, jalla nii. 16 Cristuqui uc̈hum laycu ticzic̈ha. Jalla nii cjuñznajo Cristuqui cuzturumpi mantichic̈ha, uwas kjaz liczmi, niz̈aza t'anta lujlzmi. Nii uwas kjazza Cristuz̈ ljoc cuntaqui. Niz̈aza nii t'antac̈ha Cristuz̈ curpu cuntaqui. Nii Cristuz̈ mantita cuzturumpi paacan Yoozquin gracias cjican chiic̈ha. Nii uwas kjaz liccan Cristuz̈tan tsjii kuzziz cjican tjeez̈a. Niz̈aza nii tojz̈ta t'anta lujlcan Cristuz̈tan tsjii kuzziz cjican tjeez̈a. 17 Tsjii t'anta z̈ejlc̈ha, aunquimi t'unapacha kjolz̈tami. Niz̈tazakazza uc̈hummi. Walja tama criichinaca z̈elanami, tsjii curpuchiztakazza. Tsjii t'antiquiztan tjappacha lujlc̈ha, jalla nuz̈ tjeez̈a, tsjii kuzzizza tjappacha, cjicanaqui.
18 Israel z̈oñinacz̈quiztan tii puntu cjuñzna. Jakziltat Yooz altarquin wilana jawkc̈haja, jalla niiqui wilanquiztan lujlcan nii altarz̈ Yooztan tsjii kuzziz cjican tjeez̈a. 19 Nonz̈na, z̈oñiz̈ paata yoozqui anaz̈ c̈hjulumi. Niz̈aza z̈oñiz̈ paata yoozquin tjaata chjizwimi anaz̈ c̈hjulumi, chjizwikazza. 20 Pero jakzilta ana Yoozquin criichi z̈oñit wilana jawkc̈haja, jalla niiqui zajranacz̈quin wilana onanc̈ha, anapanz̈ werar Yoozquin onanc̈ha. Jalla niz̈tiquiztan anc̈hucqui anaz̈ ninacz̈tan cumpañt'iz waquizic̈ha. Cumpañt'aquiz̈ niiqui zajranacz̈quiz kuzziz cjican tjeez̈a. 21 Anaz̈ jakziltami Cristo Jilirz̈ wasumi niz̈aza zajranacz̈ wasumi tanznasac̈ha. Niz̈aza anaz̈ jakziltami Cristo Jilirz̈ t'antami niz̈aza zajranacz̈ c̈hjerimi tanznasac̈ha. Anac̈ha niz̈ta kuzziz cjichuca. Antiz tsjii Yoozquizpanikaz kuzziz cjesac̈ha. 22 Jakziltat zajranacz̈ cuzturumpiquiz mitisaquiz̈ niiqui, jalla nii z̈oñz̈ quintra werar Yoozqui z̈awjwaquic̈ha. Jalla niz̈tiquiztan anc̈hucqui nuz̈ paaquiz̈ niiqui, castictaz̈ cjequic̈ha. Anc̈hucqui anac̈ha Yoozquiztan juc'anti azziz jalla.
Z̈OÑIZ̈ PAATA YOOZNACZ̈QUIZ ANA MITISA
23 Jalla tuz̈ werarac̈ha. Tsjii criichi z̈oñiqui liwriitac̈ha. Jalla niz̈tiquiztan c̈hjulumi paasac̈ha. Pero tjapa paataqui juc'ant Yoozquin kuzziz cjisjapa anaz̈ yanapc̈ha. Niz̈aza c̈hjulu paatami anaz̈ parti criichinacz̈quinami yanapc̈ha zuma kamañchiz kamajo. 24 Parti criichinacaz̈ zuma kamañchiz cjisjapac̈ha kuz tjaazqui. Anac̈ha persun kamañjapakaz kuz tjaazqui.
25-26 Cjijrta Yooz takuqui tuz̈ cjic̈ha: “Tjapa tii muntuqui Yooz Jilirz̈tacamac̈ha, niz̈aza tjapa tii muntuquiz z̈ejlñinacaqui Yooz Jilirz̈tacamac̈ha”. Jalla niz̈tiquiztan mercatquiz kjayta c̈hjerimi lulasac̈ha. Anaz̈ persun kuz turwayskataquic̈ha tuz̈ pinsican, tii c̈hjeriz̈lan z̈oñiz̈ paata yoozquiz tjaata c̈hjeri, uz̈ z̈oñiz̈ paata yoozquiz ana tjaata c̈hjeriz̈laj, jalla nii.
27 Niz̈aza ana werar Yoozquin criichi z̈oñiqui c̈hjeri lujlzjapa am impitasaz̈ niiqui, okasac̈ha, ojkz pecasaz̈ niiqui. Jalla nuz̈ okaquiz̈ niiqui, c̈hjul onanta c̈hjerimi lujlznaquic̈ha anaz̈ persun kuz turwayskatcan. 28-29 Pero tsjiiqui amquiz maznac̈hani, tuz̈ cjican: “Tii c̈hjeriqui z̈oñiz̈ paata yoozquiz tjaata c̈hjeric̈ha. Jalla nii c̈hjeri ana lujlz waquizic̈ha”. Jalla nuz cjenaqui amlaqui anac̈ha nii c̈hjeriqui lujlsinsqui, nii mazñi z̈oñz̈ sint'iñi kuz anawali cjiskatzjapa, niz̈aza niiz̈ kuz ana turwayskatzjapa. Am persun kuzqui walikaz cjec̈hani, ana turwayta. Jalla nuz̈ cjenami amqui nii c̈hjeri lulasaz̈ niiqui, am jilz̈ kuz turwayskatasac̈ha.
Jalla nii weriz̈ chiiz̈intiquiztan yekjap anc̈hucaquiztan wejtquiz pewcznac̈hani, tuz̈ cjican: “¿Kjaz̈tiquiztan amqui niz̈ta chiiz̈injo? Tsjii z̈oñiz̈ sint'iñi kuzziz cjenami, c̈hjulumi paaz atuc̈ha, Cristuqui wejr liwriichic̈ha. 30 Ima c̈hjul c̈hjerimi lujlcan Yoozquin gracias cjican chiyuc̈ha. Jaziqui, ¿kjaz̈tiquiztan weriz̈ lujltiquiztan z̈oñej wejtquin uj tjojtunjo?” Nuz̈ cjican, wejtquiz chiyac̈hani. 31 Anc̈hucaquiz tuz̈ kjaaznuc̈ha. C̈hjeri lujlzmi, c̈hjulumi paazmi Yooztajapa honora waytiz waquizic̈ha. 32 Anc̈hucqui anaz̈ jec z̈oñimi ujquiz tjojtskata, judío z̈oñinacami, ana judío z̈oñinacami, niz̈aza Yooz iclizziz z̈oñinacami. 33 Wejrzti kjaz̈llami tjapa z̈oñinacz̈quiz yanapuc̈ha zuma kamañchiz kamajo. Anal wejttajapakaz ojklayuc̈ha. Antiz parti z̈oñinacz̈tajapa ojklayuc̈ha, ninaca ujquiztan liwriita cjeyajo.