8
Jesúsnu kivetes nemu shinbula
Bene Jesús naaju pebulutalaba, naa aa pebulutala bain, naa kaa pebulutala bain Diosnu rei juu tananu mika ura kuinda mijakares nentsumi. Tsenñu 12 rukula ya' mitya kuinda kes nenu eramula bain Jesús' bendaa nentsula. Tsenñu mantsa shinbula firu' bu'chulla me-e'laramula bain, naa dilu nenduren ura' mandimula bain Jesúsba bulu nentsula. Juntsa shinbula: mainya María, kama mumu Magdalena tinu shinbu mandishpai dyabulu me-e'laramu bain, naa Herodeschi tiba tañu jumula keena' washken chumu Cuza' shinbu Juana bain, naa Susana bain, naa kayu vee shinbula bain Jesúsba bulu nentsula. Tsejtu yala ti tanenduba Jesúsnu bain, ya' 12 chachillanu bain kuwa kuwakila.
Ñi waakemu ruku
(Mateo 13.1-23; Marcos 4.1-20)
Pure' chachi pebulutala chumula Jesús' junga ji' meenala. Tsejtu pure' chachi jideiñu, Jesús ma kuinda laapu' patu tsandimi: Ma ruku ñi waakenu jimi. Tsejtu ñi waakiñu mantsa ñiya miñutala paijmi. Tsenñu chachilla yuj tere' neila, tsenmala naa pishkula bain paja' defikila.
Tsenmala mantsa ñiya shupu' tsundala paijmi. Tsejtu jeke deshu'ke' awaturen jundala tu aa tsutyuñu' mitya, pi ura' kushkai'tu ma ejkeila. Tsenmala mantsa ñiya puchi chundalaa paijmi, tsenñu puchi bulu de-awalan juntsa kiyalanu depijteke' ura' awakaatyula. Tsenmala mantsa ñiya ura' tunu paijmi. Tsejtu shu'ke' awa' papa ila, mantsalaya ma kuyamee 100 ñi kuwakena' bain tsa tsaila. Tsejtu Jesús tsandi kuinda ke' panduren daran patu tsandimi: ¡Mun pungui pu'ba meedi' aseetanguidei! timi.
Tsenñu ya' disipulula Jesúsnu pake'meetu tsandila: ¿Ñu lalanu challa aantsandi' laapu' kuindajuu ketu, tyee aseetanguikaanu kitaa tsandiyu? tila.
10 Ya' disipulula tsa detiñu, Jesús tsandimi: Diosnu rei juu tananu deeñu tyee ju' pantsunañuu juñu bain ñullanuya dekeewaakive, tsaaren veelanuya laapu' kuinda juuchi tene mijakarave, tsenmalaa naa keena' bain katai'nudetsu, naa meena' bain aseetangui'nudetsu, * timi.
Ñi walanu laapu' patutyee mijakarañu bain
(Mateo 13.18-23; Marcos 4.13-20)
11 Iya ñullanu laapu' kuinda juu kikeeshu juntsa entsanditundiyu: Ñi juushu juntsaya Diosa' kuinda juuñuuve.
12 Mantsa ñi miñutala pajtya deive tyeeshu juntsaya, chachilla Diosa' palaa meeñuren, bene Dyabulu jamin tenbukasha juntsa ñi wajkaañuu jumu kuindanu demanbashwaakenmala, Diosnu keranguityu demandiya', naa livee i bain in jutyuu mandiyamula juuñu deeve.
13 Tsenmala mantsa ñi shupu' tsundala pajtyaive tyeeshu juntsaya, chachilla Diosa' kuinda mika sunden meedi' nenduren, ura' dera' keenguinu jutyumin, wajtunuren keenguenu yuj taaju' faanmalaren, Diosa' kuinda manbashiimula juuñu deeve.
14 Tsenmala mantsa ñi puchi chundala pajtya deive tyeeshu juntsaya, chachilla Diosa' mika ura kuinda meeturen, titalaba aa pensaa deju'kera, lushi laanun pensaa deju'kera, naa-iñaa ura' chukeechunga pensa tene aa ken chumiya, Diosa' palaanuya tsaa manbashinchi iimulaa juntsaañu deeve. Tsaju' awatyu' puka ityu chi juuñu deeve.
15 Tsenmala mantsa ñi ura tunu pajtyaive tyeeshu juntsalaya, chachilla Diosa' palaa mere' ura' deechu' pensangue', naa-uwanuba manbashtyu' Dioschi tiba ajkesha ke' jimula juuñu deeve. Tsaju' yalaya naa chi ju'ba bene puka pure' iiñuu imula deeve, timi.
Tyee pantsunañuu ju'bakatawanu tsuve.
(Marcos 4.21-25)
16 Mu bain lanpara chakaatu, shulla pandainsha pukityu deeve, tsanguityu'ba, tsunjuu pandainsha chakare' chungaatyu deeve. Lanpaa chakaamiya kai'tala dejtelanu teeka' chungaamu deeve, tsenmalaa mun yasha viñu bain danguenutsu. 17 Tsaren ju', tyee pantsunañuna' bain naa-uwanuba katawan jutyuuya jutyuve, tsenmin tyee challa maalin miiyu tenna jumula bain bene mijakaan jutyuuya dejutyuve, bene kumuinchi narai mijanu detsuve. 18 Tsa' mitya tejan meedidei. Naajulaa aa detañuba yalanuya kayu aa manguwanu tsuve, tsaaren tajtulanuya naa ka jayun tadeeñuba juntsala bain demachipainu detsuve, timi Jesús.
Jesúschi ura ya' bulula
(Mateo 12.46-50; Marcos 3.31-35)
19 Jesús' puinsha ya' ama bain, ya' naatalala bain jila, tsaaren chachi pure denañu' mitya, naake' kalen jin tsaala. 20 Tsenñu ma ruku Jesúsnu kuinda kiitu tsandimi: Ñu' ama bain, ñu' naatalala bain avindala putu ñunu katanu detyave, timi.
21 Tsenñu Jesús tsandimi: Naajulaa Diosa' kuinda mere' juntsanguemu deju' bain, juntsalaa in ama deeve, tsenmin in naatalala deeve, timi Jesús.
Jesús ishuwanu bain, pisundanu mandyawaami.
(Mateo 8.23-27; Marcos 4.35-41)
22 Ma malu Jesús ya' disipululaba baakusha vitu bejkusha tyakanu ti' lu'jila.
23 Tsejtu Jesús baakuchi tyakandun, kasandyatu baakusha kasuimi. Tsenñu ya' disipululan juu jindetsu, wajtutalan ishuwa daran juiñu pisunda pure' laimi. Tsenñu ya' disipulula wapanantsula, baakusha pi pure' viintsuñu baivikeenu juve detya' mitya. 24 Tsejtu Jesús kasu'tsuñu mandengaajitu tsandila: ¡Mashturu, mashturu, lala ma baiviindetsuyu! tila. Tsenñu Jesús mandenga' kujpatu ishuwanu bain, pisundanu bain mandyasa ti' pañu, ishuwa bain, naa pisunda bain mandyala, tsenñu wajtunun pisunda putyu, nejui mandiyami.
25 Jesús tsangue' dyatu, bene ya' disipululanu tsandimi: ¿Nejdeeyu ñulla Diosnu ura' keenguityu jula? timi. Tsenñu ya' disipulula wapan kajuruu keenbashiitu, yaitala veta' veta' tsandila: ¿Entsa naaju rukutunguen? ¡Naa pisundanu bain, naa ishuwanu bain mandyadei tinmala meenguemu jula! tila.
Gerasasha chumunufiru' bu'chulla me-e'laami.
(Mateo 8.28-34; Marcos 5.1-20)
26 Tsejtu bene Jesús ya' disipululaba Gerasa tusha tyakala Galilea tu bejkundala. 27 Tsa-i' Jesús tusha pajtya' jintsuñu, ma ruku juntsa pebulusha chumu kalen jimi. Juntsa ruku kaspeleren firu' bu'chulla puu' mitya, naa jali bain panajtu, naa yasha bain chutyu ju', ujkun mennanu tujuushan chunamu jumi. 28 Tsejtu Jesúsnu katamiren ya' ajuusha telenaji' wayu'kakitu, daran palaachi tsandimi: ¡Jesús, ñu tsamantsa aa kai'sha chumu Diosa' Na! ¿nenñaa inu bulla kenu jatu iyu? Tsantsaya inu taaju kikaatyuka, timi.
29 Tsaaren Dioschi urajtu kuraa tiremu juntsa bu'chulla tsandimiya Jesús malude tiñu' mityaa, tsandimi. Pure' bijee bu'chulla juntsa rukunu des-iwaawaa kemuwaami. Chachillaya juntsa rukunu ka' jeru chuwachi neepasha bain, tyaapasha bain tele telekila tsangue' tiba firu' kikaren jutyu ka' tadinu. Tsenñuren juntsa ruku jeru chuwa daa-ee-eekemuwaami. Tsangue' firu' bu'chulla juntsa chachinu maali tiba den chutyuin tenasha nepiware' ee-eekemi.
30 Tsenñu Jesús pake'meetu: ¿Ñu, ti mumuyu? timi.
Tsenñu pakatu: Sera mumuyu, timi. Tsandimiya bu'chullala juntsa rukunu pure' videi' mityaa tsandimi. 31 Tsejtu juntsa firu' bu'chullala Jesúsnu: Lalanu tsantsaya jelekenuu juwan jurusha putyuka, tila.
32 Tsejtu kujtusha ku'chi purena' panda findetsuñu' mitya, juntsa firu' bu'chullala, ku'chilashaa eepuka, tila Jesúsnu.
Tsenñu Jesús juntsa ku'chilashaa devikaami. 33 Tsenñu juntsa firu' bu'chullala cha' rukunu demalu' miitu, ku'chilanu tene maviila. Tsa deinmalan juntsa ku'chila daran deji', aa kujtusha deyanbu' pisha pajtya' dechukakila.
34 Tsenñu ku'chi washkemu rukula ku'chila tsa deiñu katatu, daran miji' pebulusha chullanu bain, jeenbaasha chullanu bain dekuindakikila.
35 Tsenñu tsaa dekuindakeñu mijamu chachilla naa-itaa tsaiñuba keenu jila. Tsai' Jesús' puinbi dejitu, bu'chulla me-e'laramu ruku Jesús' neepasha tiba jutyu jali manbanaa chuna dekatajitu, yuj jeetyala. 36 Tsenñu naa-itaa juntsa pure' bu'chulla puu ruku ura' mandiyañu bain keenamulaya kuinda kila jamulanu. 37 Tsenñu kumuinchi Gerasa tusha chumula tsamantsa dejeetyatu, Jesúsnu junu malu' vee mujtusha miide, tila. Tsenñu Jesús baakunu mavi' miinu nentsuñu, 38 juntsa pure' bu'chulla me-ee'laramu ruku Jesúsnu bulu miya' jika timi. Tsenñuren Jesús, miya' jinu pai'tu, 39 tsandimi: Ñu' bulula' jungaa miji', ñunu Dios naakeñu bain dekuindakide, timi.
Tsenñu juntsa ruku miitu, pebulu kuraa yanu Jesús tyee keñu bain millandi kuindakes nemi.
Jairo' na'ma bain, main dii shinbu bain
(Mateo 9.18-26; Marcos 5.21-43)
40 Jesús pusu bejkusha pu' mandyakajiñu chachilla sundyala, yala Jesúsnu maasa tya' dekeena' mitya. 41 Tsenñu ma ruku, ya' mumu Jairo, cha' waku wakudinu yasha bale ruku pumu, Jesús' neepasha telenajitu, ya' yasha miya' jinu pami, 42 matyu ya' na'ma 12 añu juuren, tsenmin yachi main juuren, penundiyantsuñu' mitya.
Tsenñu Jesús Jairo' yasha jintsu, pure' chachi jiindu, Jesúsnu tsaa demijcha' tyulikentsula.
43-44 Tsenñu junu ma shinbu asa senduwaraa dilu chuturen 12 añu ma iintsu'ba, ura' malai'mujchi tsaa tsanamu shinbu bain chachilla' kejtsapala putu, Jesús' benesha kalen jitu, ya' jai mutunu ta'kakemi. Tsejtu naa asa senduwaraa ju'ba juntsa uwanun dya'kawaakemi, naamika ura' malanu tya' dilu ura' manmula' junga ji', lushi tsamantsa millangaanduba ura' malai'mujchi chumuren.
45 Tsenñu Jesús pake'meetu: ¿Maa inu ta'kan? timi.
Tsenñun mu bain, ta'kaindetyuyu, tiidetiñu' mitya, Pedro tsandimi: Mashturu, chachi kelu kelu puredena' mitya, mishketun tsa dekive, timi. 46 Tsenñu Jesús manbatu: Mallee inu deta'kave; inchi pudee luñuba mijayu, timi.
47 Tsa-i' mijañu, juntsa shinbu naa-i' pantsudin tsaatu, jelanchin dejullukendu Jesús' junga ji' ya' ajuusha teledimi. Tsejtu ya nenñaa Jesúsnu ta'ka'ba cha' kejtsapalaren millandi kuinda kemi, tsenmin ta'katu naa-i' juntsa uwanun ura' mandiya' bain tsandi dekuindakemi. 48 Tsenñu Jesús tsandimi: Kaa na'ma, uwain ñu tsainu tsuve tya' kerangue' mityaa ura' mandiyave; tiba bulla jutyu ura' miide, timi Jesús.
49 Tsejtu Jesús kayu tsandi' pantsuren, main Jairo' yasha chumu jitu, Jaironu tsandimi: Ñu' na'ma yumaa peyave; mashturunu bulla ki'ñu urave, timi.
50 Tsenñu Jesús meetu tsandimi: Jeetyatyude, inu uwain tsanguenu juve tya' keranguide, tsenmala ñu' na'ma mantsatinu tsuve, timi Jesús.
51 Tsa-i' yasha dejitu, veelanuya ya juusha mikatyumujchi, Pedronu bain, Juannu bain, Santiagonu bain, pemu' apanu bain, ya' amanu bain mikakemi. 52 Tsenñu kumuinchi ware' vishkiindintsula juntsa na'ma peyañu' mitya. Tsenñu Jesús yalanu tsandimi: Waatyudei, juntsa na'ma peyaindyuve, kasu'tsuturen tsanave, timi Jesús.
53 Jesús tsandiñu veela demeetu ne uukapundila, yalaa uwain peyañuba mide' mitya.
54 Tsenñuren Jesús ya' tyaapachi juntsa kaa na'ma' tyaapanu kake', daran patu tsandimi: Kaa na'ma, ¡mangujpade! timi.
55 Tsandinmalan juntsa uwanu aama maviñu jei mangujpami, tsenñu Jesús: Panda mafikaadei, timi.
56 Juntsaiñu ya' apala yuj keenbaishla, tsenñu Jesús yalanu patu tyee iñu bain veelanu kuinda kityudei, timi.
* 8:10 Isaías 6.9