4
Trigo chu'chusi'ere cuasakʉ kʉamʉ Jesús
(Mt 13.1-9; Lc 8.4-8)
Ũcuarʉmʉ Jesús chiara rʉ'tʉva'te pa'iʉ jo'e chʉ'vakʉna rʉa jainʉko pãi repaʉ pa'ichejana chi'iasome. Pãipi jairepanʉko rani chi'irena choovʉna tuni pʉʉasomʉ repaʉ. Pãita'ni chiara rʉ'tʉva'te paniasome. Ũcuarʉmʉ Jesús choovʉ'te ñu'iʉ repanani chʉ'vakʉ ija'chere cuasakʉ rʉa kʉaasomʉ:
—Asarepajʉ̃'ʉ, mʉsanʉkona. Pãiʉ trigo'te chu'chura chini chiona saniasomʉ. Sani tĩ'a pachu ku'iʉ chu'chukʉna trigocaã te'era'karʉã ma'ana tuã'tuaasomʉ. Ma'ana tuã'tuaʉna pĩ'ava'napi rani ãkuesõasome repara'karʉã. Chekʉra'karʉãta'ni cata pa'ichejana cha'o jmamakarʉ pa'ichejana tuã'tuaasomʉ. Cha'o sẽ'serʉchi'a pa'ichejata'ni na'mi aineeasomʉ repara'karʉã. Na'mi aineesi'eta'ni ʉ̃sʉʉji rʉarepa asukʉna uu phã'pha jũnisõasomʉ repasañarʉã, chitapi peokʉ. Chekʉra'karʉã miu pa'ichejana tuã'tua miuna'me ainee miupi ju'je vẽasõʉna trigo kʉ̃imaneasomʉ. Chekʉra'karʉãta'ni re'oja'che cha'o pa'ichejñana tuã'tuasira'karʉãjekʉ re'oja'che ainee ju'a ñaniasomʉ. Te'era'karʉ aineesi'ñʉ te'echa'chava treintarepara'karʉã pa'icha'cha ju'a ñaniasomʉ. Chekʉra'karʉã aineesiñʉã sesentarepara'karʉã pa'icha'cha ju'a ñaniasomʉ. Chekʉra'ñʉrʉã cienrepara'karʉã pa'icha'cha ju'a ñaniasomʉ —chiniasomʉ Jesús. Ũcuarʉmʉ Jesús repanare pãi ija'che i'kaasomʉ:
—Chʉ'ʉ chʉ'vache asa chẽa cho'oʉana ũcuanʉko asa chẽajʉ̃'ʉ —chiniasomʉ repaʉ.
Repaʉ cuasakʉ kʉasi'ere te'erũhiñe kʉamʉ Jesús
(Mt 13.10-17; Lc 8.9-10)
10 Repana pãi sanisosirʉmʉ Jesús te'eʉ pa'iʉna repaʉ neenana'me chekʉna repaʉ'te chiina repaʉ cuasakʉ kʉasi'e asavesʉjʉ te'erũhiñe kʉaa'kʉ chini sẽniasaasome repaʉ'te. 11 Sẽtena Jesús ija'che i'kaasomʉ repanare:
—Mʉsanʉkonani chʉ'ʉ neenajejʉna Diopi ʉ̃semaʉna Repaʉchi'a masiche te'erũhiñe kʉamʉ chʉ'ʉ, asamasia'jʉ chini. Jã'ata'ni chekʉnare chʉ'ʉre cuasacuhenare Repaʉchi'a masiche chʉ'ʉ cuasacheji kʉamʉ chʉ'ʉ, asanata'ni asavesʉa'jʉ chini. 12 Ñanata'ni ñamanesina pa'icheja'che pa'ijanaa'me repana. Ũcuaja'che asanata'ni asavesʉjanaa'me repana. Pãi chʉ'ʉ chʉ'o asa chẽa repana cu'ache cho'oche'te ũhasõru Dios repana rekoñoã cu'ache pa'iche tʉnosõ jo'e cuasamaneja'mʉ —chiniasomʉ Jesús repanare.
Trigo chu'chusi'ere repaʉ cuasakʉ kʉasi'ere te'erũhiñe kʉamʉ Jesús
(Mt 13.18-23; Lc 8.11-15)
13 Ũcuarʉmʉ Jesús jo'e ija'che i'kaasomʉ repanare:
—¿Chʉ'ʉ cuasakʉ kʉasi'e asavesʉche mʉsanʉkona? Jã'a pa'ito chʉ'ʉpi jo'e cuasakʉ kʉato, ¿je'se asamasijanaa'ñe mʉsanʉkona? 14 Ija'chea'me jã'a chʉ'ʉ cuasakʉ kʉasi'e: Trigo chu'chuna chio si'acachio ku'ijʉ chu'chume. Dios chʉ'o chʉ'vana ũcuaja'che chejña si'achejña ku'ijʉ Dios chʉ'o pãi ũcuanʉkore chʉ'vame. Trigo chu'chucheja'chea'me Dios chʉ'o chʉ'vache. 15 Trigora'karʉã te'era'karʉã ma'ana tuãni chejapi rʉarepa jʉjakʉna kakama'mʉ. Trigocaã chu'chusicaã chejapi rʉarepa jʉjakʉna kakama'ñeja'ñe pãi te'enare repana rekoñoã Dios chʉ'o kakama'mʉ. Asanareta'ni vati aipi ʉ̃semʉ repanare, Dios chʉ'o asa chẽamanea'jʉ chini. 16 Ũcuachi'a cata pa'ichejña tuã'isicaã na'mi aineesi'eta'ni chita saimaʉ na'mi jũnisõmʉ. Pãi ũcuachi'a te'ena Dios chʉ'o asa teana pojojʉ cuasame. 17 Jã'ata'ni repanapi Dioni cuasajʉna pãipi cu'ache i'kajʉna chekʉrʉmʉ repanani cu'ache ti'jñekʉna masi cuasamanajejʉ Dios chʉ'o repana cuasache na'mi jo'kasõme. 18-19 Ũcuachi'a miu pa'ichejña tuã'tuasira'karʉã miuna'me aineemʉ. Jã'ajekʉna miu sũkipi ju'jekʉna kʉ̃ima'ñe jũnisõmʉ repara'ñʉrʉã. Pãi ũcuachi'a te'ena Dios chʉ'o asa chẽa Repaʉ chʉ̃'ʉñe cho'onata'ni ũhasõme. Repana cho'oche'te kurina'me põsere cheke si'ache rʉarepa cuasajʉ Dios chʉ'o repana asa chẽa cuasache cavesʉ ũhasõme. 20 Ũcuachi'a cheja re'ojachejana tuã'tuasicaã re'oja'che ainee re'oja'che kʉ̃iñeja'ñe re'oja'che pa'ime pãi. Dios chʉ'o asa chẽa Repaʉ chʉ̃'ʉ jo'kasi'e cho'ojʉ pa'ime. Repana te'ena trigoñʉ treintarepara'karʉã pa'icha'chava ju'a ña'isi'ñʉãja'ñe re'oja'che pa'ime repana rekoñoã. Chekʉna sesentarepara'karʉã pa'icha'chava ju'a ña'isi'ñʉãja'ñe na'a rʉa re'oja'che pa'ime. Chekʉna cienrepara'karʉã pa'icha'chava ju'a ña'isi'ñʉãja'ñe jo'e na'a rʉa re'oja'che pa'ime Repaʉ chʉ̃'ʉñe cho'ona —chiniasomʉ Jesús repanare.
Pãiʉ ʉotʉopʉ chʉ̃o tʉoche'te kʉamʉ
(Lc 8.16-18)
21 Ũcuarʉmʉ Jesús jo'e i'kaasomʉ repanare.
—Pãiʉ ʉotʉopʉ ra chʉ̃oni totoroji jao nʉkoma'mʉ. Ũcuaja'che kãiko'a vʉ'evʉna nʉkoma'mʉ. Jã'aja'ñe cho'oma'ñe ʉotʉopʉ chʉ̃oni ʉmʉna tʉomʉ re'oja'che miañe ñoa'kʉ chini. 22 Diopi ʉ̃sekʉna pãi Repaʉ chʉ'o asavesʉsi'e na'a pa'isirʉmʉ peore rũhiñe kʉaja'mʉ Repaʉ, asamasia'jʉ chini. Ũcuachi'a Repaʉchi'a masiche na'a pa'isirʉmʉna peore kʉaja'mʉ Repaʉ. 23 Chʉ'ʉ i'kache asa chẽa cho'oʉana ũcuanʉko asa chẽajʉ̃'ʉ —chiniasomʉ Jesús repanare.
24 Ũcuarʉmʉ Jesús jo'e i'kaasomʉ repanare.
—Chʉ'ʉ chʉ'vache cuasarepajʉ pa'ijʉ̃'ʉ. Mʉsanʉkona chʉ'ʉ chʉ'vache asa chẽa jachama'ñe cho'ojʉ pani chʉ'ʉpi cho'okaiʉna si'arʉmʉ na'a rʉa masina pa'ijanaa'me. Asa jachani vesʉjanaa'me. 25 Pãi, chʉ'ʉ chʉ'vache asa jachamana si'arʉmʉ na'a rʉa re'oja'che pa'ijanaa'me. Cho'okaija'mʉ chʉ'ʉ repanare, chʉ'ʉ chʉ'vache'te na'a rʉa masia'jʉ chini. Jã'ata'ni chekʉna chʉ'ʉ chʉ'vache asanata'ni masi cuasamapʉ chʉ'ʉpi cho'okʉna repana jmamakarʉ masiche cavesʉsõjanaa'me —chiniasomʉ Jesús repanare.
Otera'karʉã tãʉna aineesi'ere cuasakʉ kʉamʉ Jesús
26 Ũcuarʉmʉ Jesús repanare pãi jo'e chʉ'vakʉ ija'chere cuasakʉ kʉaasomʉ:
—Dios chʉ̃'ʉñe cho'ona pa'iche ija'chea'me: Pãiʉ otera'karʉã tãasomʉ. 27 Tã pi'ni ñami kãimʉ repaʉ. Kãni vʉni jo'e cho'oche cho'omʉ. Jo'e na'iʉna jo'e kãimʉ repaʉ. Jã'aja'ñe cho'oto si'arʉmʉ ñami umucujña repaʉ tãsi'e aineekʉ pa'imʉ. Tãsi'e ñoma'ñe aineeñe vesʉmʉ repaʉ. 28 Charo repara'ñʉrʉã aineemʉ. Cho'je repara'ñʉrʉã ju'a ña'imʉ. Ju'a ñani repara'karʉã pa'imʉ. 29 Pa'iʉna tãsi'kʉ va'tipi repara'ñʉrʉã verisõmʉ —chiniasomʉ Jesús repanare.
Mostazara'karʉã pa'iche'te cuasakʉ kʉamʉ Jesús
(Mt 13.31-32; Lc 13.18-19)
30 Ũcuarʉmʉ Jesús repanare pãi jo'e ija'che chʉ'vaasomʉ:
—Dios chʉ̃'ʉñe cho'ona, ¿keeja'cheja'che pa'iche? Repana pa'iche'te kʉara chini, ¿keeja'chere cuasakʉ kʉaja'che chʉ'ʉ? 31 Ija'chere kʉara: Mostazara'karʉã rʉa jmara'karʉãa'me. 32 Jã'ata'ni pãipi tãru sũkiñʉã ʉjañʉãpi ka ʉjaka pa'iñʉã aineeʉna pĩ'ava'na ũcuaka vʉ'evʉãre chʉ'rʉjachejñare tuhijʉ pa'ime —chiniasomʉ Jesús.
Jesús pãire chʉ'vakʉ cuasakʉ kʉasi'ere kʉamʉ
(Mt 13.34-35)
33 Jesús repanare pãi chʉ'vakʉ repana asamasichetʉ'ka cuasakʉ kʉaasomʉ. 34 Repanare chʉ'vakʉ cheke i'kama'ñe ũcuaʉ cuasachechi'a kʉaasomʉ repaʉ. Jã'ata'ni chekʉna pãi peorʉmʉ repaʉ neenare repaʉ kʉasi'e te'erũhiñe kʉaasomʉ, asamasia'jʉ chini.
Jesupi chʉ̃'ʉʉna tutachena'me fa'ache cuhasi'ere kʉamʉ
(Mt 8.23-27; Lc 8.22-25)
35 Ũcuaumucuse na'icuhatona Jesús repaʉ neenare ija'che i'kaasomʉ:
—Ira chiara chekʉkã'kona jẽñu mai —chiniasomʉ.
36 Chikʉna repanare pãi jo'ka repaʉ neenapi Jesure choovʉ pa'ikʉ'te jẽaasome. Jẽajʉna pãi chekʉna chekʉvʉãpi ja'me jẽniasome.
37 Jẽ'ejʉna chiara tutakʉ fa'akʉ ja'ñʉkʉ choovʉ oko timusopi'raasomʉ. 38 Jã'aja'ñe cho'okʉ pa'ito Jesús choovʉ tʉtipʉ kãiʉ paniasomʉ kãipʉji ũhiʉ. Choovʉji runisocuhakʉna ũcuaʉ ũhichejana mʉa ija'che i'ka vʉoasome repaʉ'te:
—¡Masiʉ, runisõcuhame mai! ¿Chʉkʉna'te oima'kʉ mʉ'ʉ? —chiniasome.
39 Chitena jñano vʉni tutachena'me chiara fa'ache'te ija'che i'kaasomʉ repaʉ:
—¡Tutachena'me fa'ache cuhajʉ̃'ʉ! —chiniasomʉ repaʉ.
Chikʉna tutachena'me fa'ache teana ũcuapa'rʉva cuhaasomʉ. Jo'e re'oja'ira cuhaasomʉ chiara. 40 Jã'aja'ñe cho'ocuha Jesús repaʉ neenare i'kaasomʉ.
—¿Je'se pa'iʉna mʉsanʉkonare rʉarepa vajʉchʉakʉ? Chʉ'ʉre masi cuasama'me mʉsanʉkona —chiniasomʉ repaʉ.
41 Chikʉna vajʉchʉjʉ rʉa cuasajʉ sãiñechi'a sẽniasaasome repana.
—¿Keeja'iʉjekʉ ikʉ jã'aja'ñe cho'okʉ? Ikʉpi chʉ̃'ʉʉna tutasi'e cuhasõmʉ, fa'asi'ejẽ'e ũcuaja'che —chiniasome repana Jesús neena.