6
Jesús Nazaret vʉ'ejoopo pa'isi'ere kʉamʉ
(Mt 13.53-58; Lc 4.16-30)
Jã'aja'ñe cho'ocuha ũcuachejapi eta repaʉ pa'irepajoopona co'iasomʉ Jesús, repaʉ neenana'me. Co'i pa'iʉ pʉaumucuse judíopãi chi'ivʉ'ena kaka che'choasomʉ repaʉ. Che'chokʉna pãi asa jñano i'kaasome.
—¿Je'se cho'okʉ ikʉ repaʉ che'chomasiche che'cheʉ? ¿Neepi ikʉre che'chore? ¿Je'se cho'okʉ ikʉ Diochi'a cho'omasiche cho'oche che'cheʉ? Ijoopo pa'ikʉ chooko'ña cho'okʉ'mʉ ikʉ Jesús. María mamakʉ'mʉ. Jã'ana Santiagona'me Josena'me Judana'me Simón majaa'chʉa'mʉ ikʉ. Repaʉ cho'jeromi ũcuaja'che ijoopo'te maina'me pa'ime —chiniasome repana.
Jã'aja'ñe cuasanajejʉ repaʉ i'kache jachaasome repana.
Ũcuarʉmʉ Jesús repanare i'kaasomʉ.
—Dios chʉ'o kʉakaikʉ aineesijoopo pa'inana'me repaʉ majapãichi'a repaʉ kʉache Dios chʉ'o asa jachame. Mʉsanʉkona ũcuaja'che ijoopo chʉ'ʉ aineesijoopo pa'ina chʉ'ʉ kʉache Dios chʉ'o asa jachame —chiniasomʉ Jesús repanare.
Repanapi repaʉni cuasamapʉna Diochi'a cho'omasiche rʉarepa cho'o ñomaneasomʉ Jesús repajoopo pa'irʉmʉ. Pãi jũ'iva'nare te'eva'nare jʉ̃jñapi chẽa vasoasomʉ. Repana pãi repaʉ'te masi cuasama'ñere cuasakʉ jñanoasomʉ Jesús. Reparʉmʉ Jesús vʉ'ñajoopoã kueñe pa'ijoopoã ku'iʉ che'chokʉ paniasomʉ.
Dios chʉ'ore chʉ'vaa'jʉ chini repaʉ neenare docerepanare Jesús saosi'ere kʉamʉ
(Mt 10.5-15; Lc 9.1-6)
Ũcuarʉmʉ Jesús repaʉ neenare docerepanare soni chi'i,
—Mʉsanʉkona ũcuanʉko te'eka'chapanachi'a ũcuate'echeja sani chʉ'ʉpi cho'okaiʉna pãi sa'navʉã pa'inare vati peore eto saojanaa'me. Mʉsanʉkonapi sani cu'amakarʉjẽ'e samanejʉ̃'ʉ. Jã'ata'ni mʉsanʉkona jʉ'vejʉ ku'iñoãchi'a sajʉ̃'ʉ. Ãujẽ'e samanejʉ̃'ʉ. Turu cu'amajñarʉã mañajaturujẽ'e samanejʉ̃'ʉ. Kurijẽ'e samanejʉ̃'ʉ. Cũ'akorophe're ju'ijʉ saijʉ̃'ʉ. Kãñajẽ'e samanejʉ̃'ʉ. Kãña sa'ñejʉ ju'ikãñajẽ'e sama'ñe mʉsanʉkona ju'ikãñarʉãchi'a ju'ijʉ ku'ijʉ̃'ʉ —chiniasomʉ Jesús repaʉ neenare. 10 Ũcuarʉmʉ Jesús jo'e i'kaasomʉ repaʉ neenare.
—Sani ku'ijʉ vʉ'ejoopo tĩ'ani mʉsanʉkonare chiina vʉ'ere canʉka pa'ijʉ̃'ʉ, tĩicheja saichetʉ'ka. 11 Chekʉrʉmʉ mʉsanʉkona saicheja pa'inapi mʉsanʉkonani cuaocuhejʉ Dios chʉ'ojẽ'e asacuheto mʉsanʉkona cũ'akorophe're chʉ̃'isi'ere cha'ore tĩ'to to'jñojʉ eta saijʉ̃'ʉ, pãipi ña repana cu'ache cho'osi'ere masia'jʉ. Dios pãi ũcuanʉkore chi'i ro'iumucuse tĩ'aru Sodoma vʉ'ejoopona'me Gomorra vʉ'ejoopo pa'isinare rʉa cu'ache ti'jñeja'mʉ. Jã'ata'ni mʉsanʉkona chʉ'vache asacuhesinare na'a rʉa cu'ache ti'jñeja'mʉ reparʉmʉ. Ũcuarepaa'me jã'a —chiniasomʉ Jesús repanare.
12 Jã'aja'ñe chʉ̃'ʉʉna Jesús neena sani ku'ijʉ pãipi repana cu'ache cho'oche'te ũhasoa'jʉ chini chʉ'vaasome. 13 Ũcuachi'a vatire pãi sa'navʉã pa'inare eto saosokaniasome repana. Ũcuachi'a ravʉ jũ'inare u'chape'era'kapi jmara'karʉji ro've vasoasome repana repanare pãi.
Juan Pãi Okoro'vekʉ'te vanisosi'ere kʉamʉ
(Mt 14.1-12; Lc 9.7-9)
14 Ũcuarʉmʉ Herodes pãi chʉ̃'ʉkʉ Jesús cho'oche asaasomʉ, Jesús cho'oche'te pãi jainʉko masijʉ kʉajʉna. Jã'aja'ñere asa ija'che i'kaasomʉ repaʉ:
—Juan Pãi Okoro'vesi'kʉ chʉ'ʉpi chʉ̃'ʉʉna chuenisõsi'kʉpi jũni vajʉrani pa'icosomʉ jã'ʉ. Jã'aja'ñejekʉna Diochi'a cho'omasiche cho'omasicosomʉ repaʉ —chiniasomʉ.
15 Chekʉnata'ni ija'che i'kaasome:
—Aperʉmʉ Dios chʉ'o kʉasi'kʉpi Elíapi jo'e vajʉrani pa'imʉ jã'ʉ —chiniasome repana.
Jo'e chekʉnata'ni ija'che i'kaasome:
—Aperʉmʉ Dios chʉ'o kʉasina kʉasi'eja'che Dios chʉ'o kʉakʉ'mʉ jã'ʉ —chiniasome repana.
16 Repana i'kasi'e asa Herodes ija'che i'kaasomʉ:
—Juancosomʉ repaʉ. Aperʉmʉ chʉ'ʉpi repaʉ sĩjopʉ tʉsosõñe chʉ̃'ʉʉna jũnisõsi'kʉta'ni jo'e vajʉrani pa'icosomʉ jã'ʉ —chiniasomʉ repaʉ.
17-18 Aperʉmʉ repaʉ Herodes repaʉ cho'jeʉ Felipe rʉ̃joni Herodíani tʉa veja paakʉna Juan asa, “Mʉche'ʉ paako'te tʉa paakʉ Dios ʉ̃seche'te cu'ache cho'omʉ mʉ'ʉ”, chiiʉ chʉ'vaasomʉ repaʉ'te. Jã'aja'ñe chʉ'vakʉna Herodes asa pe'rukʉ repaʉ'te Juanre chẽa cʉnameji quẽo pãi chẽavʉ'ena sa cuaoa'jʉ chini chʉ̃'ʉasomʉ.
19-20 Jã'ajekʉna Herodías Juan i'kasi'ere asacuheasomo repaʉ'te. Cuheko Juanre vanisoche chʉ̃'ʉra chiniasomo repao. Jã'ata'ni Herodes ʉ̃seasomʉ. Repaʉ Herodes Juanni vajʉchʉkʉ ija'che cuasaasomʉ: “Repaʉ Juan rʉa re'okʉ'mʉ. Cu'ache cho'oma'mʉ repaʉ”, chiiʉ cuasaasomʉ. Ũcuachi'a Juan chʉ'vache'te asa, “¿Cho'oja'che chʉ'ʉ? ¿Pãaja'ñe?”, chiiʉ cuasaasomʉ repaʉ. Jã'ata'ni rʉa asara chiniasomʉ repaʉ. 21 Ũcuarʉmʉ Juanre vanisorʉmʉ churata'ni tĩ'aasomʉ Herodía'te. Herodes repaʉ'te jñaasiumucusejarʉmʉjekʉna ãure ãura chini repaʉ'te ja'me chʉ̃'ʉnana'me sõtaopãi chʉ̃'ʉnana'me pa'ipãi Galilea cheja canare soniasomʉ. 22 Reparʉmʉ fiesta'te cho'ojʉna Herodías mamako repana ãu ãiruupʉna kaka pãi jainʉko ñajʉ'te eta te'eo ujacha'iasomo. Jã'aja'ñe cho'okona ña Herodes rʉa pojoasomʉ repao'te, repaʉna'me ãu ãina ũcuaja'che. Repaoni pojokʉ repao'te i'kaasomʉ repaʉ.
—Mʉ'ʉre ʉache sẽejʉ̃'ʉ chʉ'ʉre. Mʉ'ʉ sẽeñe ũcuaʉache ĩsija'mʉ chʉ'ʉ mʉ'ʉre —chiniasomʉ. 23 Ũcuachi'a repao'te ija'che i'kaasomʉ repaʉ:— Chʉ'ʉ neechejña chʉ'ʉ chʉ̃'ʉkʉ pa'ichejña joopojatʉ'ka ĩsija'mʉ chʉ'ʉ mʉ'ʉre. Diopi ñakʉna ũcuarepa chʉ'o i'kamʉ chʉ'ʉ mʉ'ʉre —chiniasomʉ repaʉ. 24 Chikʉna eta pʉka'koni sẽniasomo repao.
—¿Ʉ̃quere repaʉ'te sẽeja'ñe chʉ'ʉ? —chiniasomo.
Chikona pʉka'ko ija'che i'kaasomo:
—Juan Pãi Okoro'vekʉ sĩjopʉ tʉsoche'te sẽejʉ̃'ʉ repaʉ'te —chiniasomo pʉka'ko.
25 Chikona asa na'mi sani Herodes pa'iruupʉna jo'e kaka ija'che i'kaasomo repao repaʉ'te:
—Juan Pãi Okoro'vekʉ sĩjopʉ'te tʉso cʉnare'avana maña teana ra ĩsijʉ̃'ʉ chʉ'ʉre —chiniasomo repao.
26 Repao sẽeñe'te asaʉna Herode'te rʉa sʉmaneasomʉ. Jã'ata'ni repaʉ soicojñosina asajʉ'te, “Ũcuarepare i'kamʉ chʉ'ʉ”, chiisi'kʉjekʉ ũcuare ra ĩsia'jʉ chini chʉ̃'ʉasomʉ repaʉ. Pãipi, “Joreʉ'mʉ ikʉ”, chiimanea'jʉ chini, repao sẽesi'e ʉ̃secuheasomʉ repaʉ. 27 Jã'aja'ñejekʉna sõtao'te repavʉ'e pẽ'jekaikʉ'te, “Sani Juan sĩjopʉ tʉsojʉ̃'ʉ”, chiiʉ chʉ̃'ʉasomʉ repaʉ. 28 Chʉ̃'ʉʉna pãi chẽavʉ'ena sani Juan sĩjopʉ tʉsocuha cʉnare'avana maña ra romichĩioni ĩsiasomʉ. Ĩsiʉna koo pʉka'koni jo'e sa ĩsiasomo repao.
29 Ũcuarʉmʉ repaʉ Juan neena pa'isina repaʉ'te vanisosi'ere asa pãi chẽavʉ'ena sani repava'ʉre sa tãasome.
Pãi cinco milrepanare Jesús ãu ãusi'ere kʉamʉ
(Mt 14.13-21; Lc 9.10-17; Jn 6.1-14)
30 Jã'a cho'o pi'nisirʉmʉ Jesús neena, repaʉ saosina rani repana cho'osi'ena'me repana che'chosi'e peore kʉaasome repaʉ'te. 31 Reparʉmʉ pãipi jairepanʉko repana pa'ichejana raijʉna ãu ãicu'aasomʉ repaʉ'te Jesure, repaʉ neenare ũcuachi'a. Jã'aja'ñe cho'ojʉna Jesús repaʉ neenare ija'che i'kaasomʉ:
—Jʉna, sañu mai. Pãi peochejana sani jmamakarʉ pʉañu —chiniasomʉ repaʉ. 32 Ũcuarʉmʉ Jesús ũcuachejapi repaʉ neenana'me choovʉ tuni pãi peochejana chiara chekʉkã'kona jẽniasomʉ. 33 Jã'ata'ni pãi jainʉko vʉ'ñajoopoã chekʉjoopoã pa'ina Jesuni ña masijʉ repara chekʉkã'kona po'opi vʉ'vʉ pachu repana jẽ'ejachejana charo tĩ'aasome. 34 Chiara chekʉkã'ko jẽni tĩ'a mani Jesús, repaʉ'te tuhasinare pãi ñaasomʉ. Repana pãipi Dios chʉ'o chʉ'vajʉ cho'okainani peojʉ ovejava'na kuirakʉ'te peova'naja'ñe chʉova'na pa'ijʉna repanare Jesús ña oniasomʉ. Repanani oiʉ Dios chʉ'o chʉ'vaasomʉ repaʉ. 35 Ũcuarʉmʉ repaʉ neena na'isocuhakʉna repaʉ'te sani ija'che i'kaasome:
—Na'isõcuhamʉ ie. Icheja vʉ'ñajoopoãjẽ'e peomʉ. 36 Jã'ajekʉna inare pãi saojʉ̃'ʉ kueñe pa'ivʉ'ñana ũcuachi'a vʉ'ñajoopoãna sani ãure koo ãapʉ —chiniasome repana.
37 Jã'aja'ñe i'kanareta'ni Jesús i'kaasomʉ repanare.
—Mʉsanʉkonapi ãu ãujʉ̃'ʉ inare —chiniasomʉ repaʉ.
Chikʉna i'kaasome repana repaʉ'te.
—¿Mai kurire're denariore're doscientorepare're sa pã koojani ra ãujanaa'ñe chʉkʉna inare? —chiniasome repana.
38 Chitena Jesús i'kaasomʉ repanare.
—¿Ketopʉpʉã pãpʉã paache mʉsanʉkona? Ñajaijʉ̃'ʉ —chiniasomʉ repaʉ repanare.
Chikʉna ñajani rani repaʉ'te ija'che i'kaasome repana:
—Pãpʉã, cincorepapʉã, va'iva'na te'eka'chapava'narechi'a paame chʉkʉna —chiniasome. 39 Ũcuarʉmʉ Jesús repanare pãi tachavʉna te'ekuanuchi'a pʉʉa'jʉ chini chʉ̃'ʉasomʉ. 40 Chʉ̃'ʉʉna pãi ũcuanʉko te'ekuanuchi'a pʉʉasome. Chekʉkuanupʉã cienrepana, chekʉkuanupʉã cincuentarepana pʉʉasome repana. 41 Pʉʉ ñu'ijʉna pã, cincorepapʉãre va'iva'nare te'eka'chapava'nare mini cãjikʉ cʉnaʉmʉre ñakʉ Dioni, “Re'orepamʉ Ja'kʉ”, chini repaʉ neenani repa pãre tʉ'se ĩsiasomʉ repaʉ, ũcuanʉkore ãua'jʉ chini. Va'iva'nare ũcuaja'che ĩsiasomʉ repaʉ, repanani ãua'jʉ chini.
42 Pãi ũcuanʉko chajiche ãniasome repa. 43 Jã'ata'ni repana ãijʉna cajejaisi'e pãna'me va'i docerepajʉ'ña sia maña timuasome repana Jesús neena. 44 Repa ãu ãisina pãi chekʉrʉmʉ cinco milrepana na'a jainʉko pa'icosome ʉmʉpãichi'a kuẽkueto.
Jesús oko sẽ'sevʉji nʉka ku'isi'ere kʉamʉ
(Mt 14.22-27; Jn 6.16-21)
45 Jã'aja'ñe cho'ocuha Jesús repaʉ neenare ija'che i'kaasomʉ: “Chʉ'ʉ inare pãi saochetʉ'ka mʉsanʉkona choovʉ tuni chiara chekʉkã'ko cajoopo Betsaida vʉ'ejoopona charo jẽ'ejʉ pa'ijʉ̃'ʉ”, chiniasomʉ. 46 Repanare pãi sao pi'nisirʉmʉ Jesús aikũtina mʉnisoasomʉ, te'eʉ Dioni sẽsa chini. 47-48 Jã'a cho'oto ñami repaʉ neena chuta'a chiara joorepapo'te jẽ'ejʉ paniasome. Repana saichejapi tutapi rache tutakʉna ro'acu'aasomʉ repanare. Ũcuarʉmʉ Jesús po'o te'eʉ pa'ikʉji ñatacuhatona repanare ña chiara sẽ'sevʉji nʉka ku'iʉ tuha caraipi'raasomʉ.
49-50 Jã'aja'ñe raiʉna repana ũcuanʉko ña, kʉkʉso vajʉchʉjʉ ija'che i'kajʉ rʉa cuiasome, “¡Jũ'isi'kʉpi reko raimʉ ikʉ!”, chiijʉ. Jã'aja'ñe i'kajʉna Jesús teana ija'che i'kaasomʉ:
—Jʉjarekoñoã paajʉ̃'ʉ. Jesua'mʉ chʉ'ʉ. Vajʉchʉmanejʉ̃'ʉ —chiniasomʉ.
51 Repaʉ Jesús choovʉ tukʉna tutasi'e cuhasoasomʉ. Jã'aja'ñe cho'oʉna rʉa jñanoasome repana. 52 Jesús pãpʉã cho'osi'e ñasinata'ni repaʉ pa'iche vesʉasome repana, repaʉ'te chuta'a masi cuasamanajejʉ.
Genesaret cheja pa'iva'nare jũ'iva'nare Jesús vasosi'ere kʉamʉ
(Mt 14.34-36)
53 Ũcuarʉmʉ Jesús repaʉ neenana'me chiaraji jẽni Genesaret chejana tĩ'aasome. Tĩ'a choovʉ jʉoasome repana. 54 Jʉo maito repacheja pa'ina pãi Jesure teana ña masiasome. 55 Jã'ajekʉna repana ũcuacheja pa'ivʉ'ña ũhinare jũ'iva'nare vʉ'vʉ miijani raasome. Repava'nare ra kãikãña ũhinare Jesús ku'ichejñana ũhaasome. 56 Repaʉ Jesús vʉ'ñajoopoã chekʉrʉmʉ jmajoorʉã chekʉrʉmʉ ʉjajoopoã chekʉrʉmʉ po'ñare ku'iʉna pãi jũ'iva'nare repaʉ pa'ichejana ra ma'a rʉ'tʉvaãna ũhaasome. Ra ija'che chiijʉ sẽniasome repana: “Iva'na jũ'iva'na mʉ'ʉ ju'ikãa pʉso juhasirʉ'tʉ chẽseche jo'kajʉ̃'ʉ, chẽse vajʉa'jʉ”, chiniasome. Ũcuarʉmʉ repana jũ'iva'na repaʉ ju'ikãa chẽsesina ũcuanʉko vajʉasome.