14
Toya tsu dos a'ta shaca Chiga panshaensi injienge'cho fiestama panshaeñe. Tsa fiestangaja pan cupana'ccove mechoama an'fa. Tsequi a'ta Chigama afa'su nasundeccu, Chiga manda'choma atesiansundeccui'ccu bopa ttatta'fa ma'caen Jesúsma afopoemba indipa fi'ttiya'chove. Tsa'ma su'fa:
—Fiestama panshaen'jenquija indiye ega, pa'o a'i iyicca'yepa qquejian'fasa'ne.
Ñome'bai'ccu Jesúsma onjoen'cho
(Mt 26.6-13; Jn 12.1-8)
Tsomba Jesús Betaniani japa na congomba pajipa ccusha'cho Simón tsaoni can'jen. Tse'ttini can'jemba an'jen'cho mesa jin'tti piyive ccui'ni fae pushesu tisenga ji. Jipa ñotssia arabastro patu botiyama i. Tsa botiya on'ba'o ñoncca'a nardo ñome'ba jin. Tsaja tsain'bitsse bare'cho. Tsomba tsa botiyama fettapa Jesús tsovenga fiña onjoen. Tsa'caen onjoensi majan tseni can'jensundeccu iyicca'yepa tisupanaccu su'fa:
—¿Micomba tsu ñome'bama tsa'caen aqquia cati? Nane chavaen'choecan'da tresciento corifin'dima ti'tsse isupa va'chandeccunga afeya'an.
Qquen supa tsa pushesuma ñoa'me iyicca'ye'fa.
Tsa'ma Jesúsja su:
—¡Antte'faja! ¿Jongoesie qui va pushesuma noñangian'fa? Ñoa'me ñotsse tsu tiseja ñama tson. Tsangae tsu va'chandeccuja que'i'ccu can'jen'faya. Tise'pama maqui in'jan'da tsu mende'yeya'cho. Tsa'ma ñajan tsangae que'i'ccu can'jeña'bi. Va pushesuja ma'caen oshapa tayo tsu tson. Nane ñome'bai'ccu ña ai'voma onjoemba ñama a'tu'faya'chone tsu tsa'caen tson. Ñoa'me gi su: Poi ande'ye mani va ñotsse condase'choma condase'ta va pushesu tson'choma'qque tsu condase'faya cuintsu tisema injan'jen'faye.
Judas Jesúsma afeye su
(Mt 26.14-16; Lc 22.3-6)
10 Tsonsi fa'e Jesúsma doce shondosundeccu'su, tsa Judas Iscariote qquen inisecho'cho, Chigama afa'su nasundeccunga ja Jesúsma tise indipa afeya'chove condaye. 11 Tsama pañamba nasundeccu avujapa corifin'dima afeye su'fa. Tsa'caen su'fasi Judasja tta'tta ma'caen Jesúsma tise'panga afeye.
Na'su Jesús an'jen'cho
(Mt 26.17-29; Lc 22.7-23; Jn 13.21-30; 1 Co 11.23-26)
12 Pan cupana'cco meccoa fiestama ashaen'jen'qui tsu Chiga panshaen'cho ovejama fi'ttiya'cho. Tsequi a'ta Jesúsma shondosundeccuja tisema iñajampaña'fa:
—¿Mani qui in'jan ingi japa Chiga panshaen'cho injienge'cho fiestane aña'choma sho'ccoen'faye que añe?
13 Tsa'caen su'fasi tisema shondosundeccuma dosve moen'jemba su:
—Ja'faja canqqueni. Tseni qui cachui'faya fae tsandie, tsa'ccu tsoripama anga ji'choma. Tsai'ccu jaja'faja. 14 Mani ca'ni'da su'faja tsa'o na'suma: “Atesian'su tsu su: ¿Mani tsu que cuarto cuintsu tseni ñajan ñama shondosundeccui'ccu Chiga panshaen'cho injienge'cho aña'choma añe?” 15 Tsonsi tsu rande cuarto sefani'su ppappaccoma que'inga canjaeña. Tseni osha'cho tsu jin. Tse'ttinga ingimbe sho'ccoen'faja.
16 Tsa'caen susi tisema shondosundeccu japa osha'choma Jesús suqquia'caen attepa Chiga panshaen'cho injienge'chone aña'choma sho'ccoen'fa.
17 Tayo cose jisi Jesús tisema doce shondosundeccui'ccu ji. 18 Tsomba mesani piyive ccuipa an'jemba Jesúsja su:
—Ñoa'me gi su, fa'e que'i'suyi ñai'ccu fae'ngae an'jen'cho, tsa tsu ñama chi'gapa cca'indeccunga afeya.
19 Qquen susi tsendeccuja ñombi'yepa faesu, faesu tisema iñajampañañe ashaen'fa:
—¿Ñambi ti gi?
Toya'caen faesu'qque:
—¿Ñambi ti gi?
20 Qquen su'fasi Jesúsja su:
—Ñai'ccu fa'e apisho'ttongayi panma tssipoemba an'su tsu ñama afeye tson'jen. 21 Nane Chiga Tevaen'jen suqquia'caen Sefaccone Ji'cho A'ima afesi indi'faya. Tsa'ma ¡va'cha tsu tisema afe'su! Nane tise've Tise mama isumbiecan'da tsu tisene bove ñotssiye'can.
22 An'jemba Jesús panma isupa Chigama ñotsse afa. Afa nanimba panma doñamba tise'panga afe. Afepa su:
—An'faja. Va tsu ña ai'vo.
23 Toya'caen tasama isupa ccase Chigama ñotsse afa. Afa nanimba tise'panga afe. Afesi poiyi'cco tsa tasa'suma cu'i'fa. 24 Cui'je'fasi Jesúsja su:
—Va tsu ña anjampa –Chiga a'i'ccu tseyi fae'ngae injancco'fa'chove canjaen'cho anjampa tsu. Tsain'bio a'ine ña anjampa tssamba catiyeya tise'pa egae tsincon'choma joqquitssiañe. 25 Ñoa'me gi su, ccatsse'qque vani cu'iya'bi gi o'fa tsaja vinoma. Jai'ngae Chiga Quitsa tise aindeccuma mandasi gi tseni tise'pai'ccu cuna vinoma cu'iya.
Jesús conda Pedro a'tieña'choma
(Mt 26.30-35; Lc 22.31-34; Jn 13.36-38)
26 Settapoen nanimba sombopa Olivo ccotta'cconga ja'fa. 27 Tseni japa Jesús tise'panga su:
—Que'i poiyi'cco ja'ño cose qui dyopa ñama cati'faya. Nane Chiga Tevaen'jen suqquia'caen tsu tson'faya: “Oveja coira'suma ña fi'ttisi oveja tsu shequequin ja'faya.” 28 Tsa'ma ña ccase qquendya'pa gi que'ima o'tie Galileani jaya.
29 Qquen susi Pedroja su:
—Mapán cca'i dyopa quema cati'fa'ni'qque ñajan me'i.
30 Tsa'ma Jesúsja su:
—Ñoa'me gi su, ja'ño cose'yi que'qque toya arapa dos se se'yombi'te tres se qui ñane a'tieña.
31 Tsa'ma Pedroja ti'tsse su:
—Nane quei'ccu fae'ngae paya'ngae ñajan quene a'tieña'bi.
Tsonsi poiyi'cco tsa'caen su'fa.
Jesús Getsemaníni Chigama iñajan
(Mt 26.36-46; Lc 22.39-46)
32 Tsomba Jesús, tisema shondosundeccui'ccu Getsemaní quini'ccosiccojini ja'fa. Tseni napipa tise'pama su:
—Va'tti dyai'faja. Ña Chigama iñajan'gaye.
33 Qquen supa Pedro, Santiago, Juanma ti'tsse joccani anga. Angajipa asi'ttaemba dyojo'ccoye ashaemba injama'cho tsosipie ñoquimbipa 34 tsendeccuma su:
—Injama'cho tsosipie paqquia'caen gi asi'ttaemba ñombi'ye. Va'ttinga catiyepa anambe caña'jen'faja.
35 Qquen supa Jesúsja ti'tsse joccani ja. Japa andenga puvi ccuipa Chigama iñajan cuintsu osha'ta tise vanaña'cho hora pasaye. 36 Chigama iñajamba qquen tsu su:
—Yaya, Chiga Quitsa, queja osha'choma oshacho. Cui'ya'choma itsaqquia'caen va ña vanaña'choma joqquitssianjan. Tsa'ma joqquitssiañe in'jambi'ta que in'janqquia'caen tsonjan. Ña in'jan'chomajan me'i.
37 Iñajan nanimba tisema shondosundeccuni ji. Jipa ana'jen'fa'choma attepa Pedroma su:
—Simón, ¿ana'jen ti qui? ¿Oshambi ti qui ni fae horaveyi'qque caña'jeñe? 38 Ñotsse qquendyapa Chigama iñajan'jen'faja tisupa qquepa egae tsinconsa'ne. Nane injama'cho tsosipie in'jan'ma qui ai'voni shacapa tsa'caen tsoñe oshambi.
39 Tsa'caen supa ccase japa otia've iñajanqquia'caeñi iñajan. 40 Tsomba jipa ccase ana'jen'fa'chongayi ji. Nane anae'sui'ccuyi ccuipa osha'fambi jongoesu qquen afaya'chove. 41 Tsonsi ccase Chigama iñajan'gapa jipa su:
—¿Toya ti qui anamba ñofa'je'fa? Naniña tsu. Tayo tsu ña vanaña'cho hora napi. Ja'ño tsu Sefaccone Ji'cho A'ima egae tsinconsundeccunga afeya. 42 Jangi'faja. Jinge jaye. Ñama chi'gapa afe'su tsu tayo napi.
Jesúsma indi'fa
(Mt 26.47-56; Lc 22.47-53; Jn 18.2-11)
43 Tsa'caen Jesús toya afa'je'ni, Judas, fa'e Jesúsma shondosundeccu'su, ji. Tsai'ccu tsain'bitssi a'i jiji'fa. Nane Chigama afasundeccu, Chiga manda'choma atesiansundeccu, israe'su coenzandeccu tise'pama manda moen'fasi matichi'ccu quini'ccoi'ccu ji'fa. 44 Judas, indiye afe'suja, toeni afafaemba su:
—Ña gi que'inga canjaeña majama indiya'chove. Majama ña mochapa chigambia'ninda tsama indipa anga'faja. Moensa'ne ñotsse tandamba anga'faja.
45 Tsa'caen su'chopa Judasja Jesúsnga ji catsepa su:
—¡Atesian'su!
Qquen supa mocha.
46 Tsonsi aindeccu attepa Jesúsma qquitssa indi'fa. 47 Tsa'ma fa'e Jesúsi'ccu ccutsu'su tisu matichima qquitssa somboemba Chigama afa'su na'sumbe sema'su tsonsinama qquerui ttova. 48 Tsonsi Jesús aindeccunga su:
—¿Ñanda ti gi ccana'su? ¿Tsa'cansi ti qui matichi, quini'ccoi'ccuta ñama indiye ji'fa? 49 Nane poi a'ta gi Chiga ettinga dyaipa atesian'jen'ma qui ñama indi'fambi. Tsa'ma Chiga Tevaen'jen ñama fi'ttiya'chone tevaensi ja'ño tsu tsa'caen tsoña'cho ñoa'me su'cho qquen canjaeñe.
50 Qquen su'je'ni poiyi'cco Jesúsma shondosundeccu tisuveyi tisema catipa ccuya'fa.
Tsandie chu'a ccuyin ja
51 Tsa'ma fae tsandie chu'a sarupai'ccuyi ai'voma fanangopa omboe jayi. Tsa'caen jayisi a'i tisema qquitssa indi'fa. 52 Tsa'ma tiseja sarupama catipa chu'ccoyi ccuyin ja.
Jesúsja bo'fa'chonga ccutsu'cho
(Mt 26.57-68; Lc 22.54-55, 63-71; Jn 18.12-14, 19-24)
53 Tsomba tse'i joccapitssia Chigama afa'su na'suni Jesúsma anga'fa. Toya'caen poi Chigama afa'su nasundeccu, israe'su coenzandeccu, Chiga manda'choma atesiansundeccu'qque tseni bo'fa. 54 Pedroja biapie'yi japa joccapitssia na'sumbe tsa'o tsotefaniñi can'jen. Tsomba sundarondeccui'ccu si'ngeccufani sa'vu dyai.
55 Tsonsi Chigama afa'su nasundeccu, pa'o nasundeccu bo'fa'cho'qque ma'caen Jesúsma afopoeña'chove ttatta'fa cuintsu Jesúsja tsesuma shacaen qquen supa tisema fi'ttiye mandaye. Tsa'ma atte'fambi. 56 Nane tsain'bio a'i aqquia afopoen'fa Jesúsma. Tsa'ma ñotsse fae'ngatsse afopoen'fambi. 57 Tsonsi majandeccu jangi ccutsupa Jesúsma aqquia afopoemba su'fa:
58 —Ingita gi paña'fa tise su'choma: “Ñanda gi a'i tsao'ña'cho Chiga ettima osiamba tres a'tangae a'i tsao'ñambi'choave ccase ccutsiaña.”
59 Tsa'ma toyayi fae'ngatsse afa'fambi.
60 Tsonsi Chigama afa'su na'suja nasundeccu enttingeye ccutsupa iñajampaña:
—¿Minga'osi qui afambi? ¿Jongoesie tsu jondeccuja quema ya'caen su'fa?
61 Tsa'ma Jesúsja fae ayafaveyi'qque afambi. Afambisi Chigama afa'su na'suja ccase iñajampaña:
—¿Que ti qui Chiga in'jan'cho Cristo? ¿Que ti qui Ño'a Chigambe Dutssi'ye?
62 Tsonsi Jesúsja su:
—Ju, ña gi. Nane que'ija atte'faya qui Sefaccone Ji'cho A'i gi Osha'choma Oshacho'cho Chigambe tansinfani dyai'choma. Toya'caen qui atte'faya ña unjimba'cco'ye jiña'choma.
63 Qquen susi Chigama afa'su na'suja iyicca'yepa tisu ondiccu'jema chi'ttapa su:
—¿Toya ti shaca camba afasundeccuja? 64 Que'i'qque qui tayo paña'fa tise Chigane egae su'choma. ¿Jongoe qquen qui in'jan'fa?
Tsonsi poiyi'cco Jesúsma fi'ttiye qquen su'fa.
65 Tse'i majanjan Jesúsnga attupoeñe ashaen'fa. Tise tso'fema'qque piccopa tsse'tssepa qquen su'fa:
—Injama'choi'ccu atesupa condaja majan tsu quema tssai.
Toya'caen sundarondeccu'qque tisema tivei'ccu ma'ppi'fa.
Pedro Jesúsne a'tien
(Mt 26.69-75; Lc 22.56-62; Jn 18.15-18, 25-29)
66-67 Tsa'caen tson'jen'fa'ni Pedroja tsa'o tsotefani can'jemba savu'jesi Chigama afa'su na'suma coira'su pushesu jipa tisema atte. Attepa can'boemba su:
—¿Que'qque ti qui tsa Jesús Nasareno'sui'ccu jacan'su?
68 Tsa'ma Pedroja a'tiemba su:
—Atesumbi gi tsamaja. Atesumbi gi jongoe qquen qui su.
Tsa'caen supa tsaofama ttu'cho sombo'ttima somboye jasi arapaja se'yo. 69 Tsa'caen jayisi tsa coira'su pushesuja ccase tisema attepa can'boemba tse'tti can'jensundeccunga su:
—Va a'ija tsa'suyi tsu.
70 Tsa'ma tiseja ccase a'tien. Omboe tse'tti can'jensundeccu ccase Pedroma su'fa:
—Ñoa'me qui queja tsa'su. Queja Galilea'su. Tsambe aya'fangae qui afa.
71 Qquen susi Pedro Chigama iñajan tise tansintsse su'choma canjaeñe. Nane afopoen'ninda Chiga tisema egae tsoña'chove ttu'se. Tsa'caen ttu'sepa tsu su:
—Atesumbi gi tsa a'ima, majama qui afa'je'fa.
72 Tse'faei'ccuyi arapa gayo ccase se'yo. Se'yosi Pedroja Jesús su'choma in'jan: “Toya arapa dos se se'yombi'te tres se qui ñane a'tieña.” Tsama in'jamba Pedroja i'na.