4
Gaiña jon'sune condase'cho
(Mt 13.1-9; Lc 8.4-8)
Tsomba ccase Jesús mar otafanga japa atesiañe ashaen. Tseni jasi tsain'bio a'i tisenga bo'fa. Panshaen bo'fasi Jesús marni duse'cho shavonga otsepa dyai. Jesús tsa'caen otsesi a'ija sa'ani ccutsu'fa. Tsa'caen dyaipa a'inga condase'chongae osha'choma atesian'jen. Tsa'caen atesian'jemba qquen conda:
—Paña'faja vama. Fae a'i gaiña jon'su ja. Gaiñasi enttingeja tsaiqui utufanga sheque. Tsa'caen shequesi chhiriria jipa an'fa. Enttingeja fattocconga sheque. Tse'ttija ande tombutssimbi. Tsa'cansi utatsse sho'yo. Tsa'ma setsa'fa mechopa coe'je desi pandipa samba. Enttingeja anccosiccunga sheque. Tsonsi anccosi fae'ngatsse coensi ñotsse jon'cho nambe'yi pa. Majanjan ñotssia andenga sheque. Tsaja sho'yopa coemba na'fa. Majan choja treintave na'fa. Majan sesentave na'fa. Majan cieme na'fa.
Tsomba Jesús tsendeccuma su:
—Majan tsosinapaja, ñotsse paña'faja.
Jesús condase'cho condaye in'jan'cho
(Mt 13.10-17; Lc 8.9-10)
10 Tse'i a'i bo'fa'cho ja'fasi, Jesúsi'ccu jacansundeccu, tisema doce shondosundeccu tisei'ccu tisuyi can'jemba iñajampaña'fa:
—¿Jongoesu qquen tsu suye in'jan tsa condase'cho?
11 Tsonsi Jesúsja su:
—Tayoe ma'caen Chigama na'sian'cho aindeccuve dapa canse'faya'chove Chigaja a'inga condambi. Ja'ño tsu que'inga pañaeñe in'jan. Tsa'ma cca'indeccu toya pañañe osha'fambisi condase'choi'ccu gi tise'pama atesian'jen. 12 Nane tsendeccuja can'ma atte'fambi. Paña'ma in'jan'fambi. Tsa'cansi gi condase'choi'ccu tise'pama atesian'jen. Tsa'ma ñame in'jan'ma ccusha'faya'bi. Nane Chiga'qque tise'pa egae tsincon'choma joqquitssiaña'bi.
Gaiña jon'sune ma'caen in'jan'cho
(Mt 13.18-23; Lc 8.11-15)
13 Toya'caen Jesúsja su:
—¿Que'i'qque ti qui paña'fambi va condase'choma? Vama pañambi'ta ¿ma'caen qui faesu condase'choma paña'faya? 14 Choma gaiña'su tsu Chiga Aya'fama condase'su. 15 Majan a'ija tsaiqui utufanga gaiñasi sheque'choacan'fa tsu. Chiga Aya'fama paña'fasi cocoya na'su, Satana, jipa choma itsaqquia'caen tise'pa injama'cho'ye tsa Chiga Aya'fama paña'jen'choma aqquepoen. 16 Majan a'ija fattocconga sheque'choacan'fa tsu. Chiga Aya'fama pañamba avujatsse in'jan'fa. 17 Tsa'ma setsa'fa shacaqquia'caen injama'cho ta'etssimbi. Re'riccone in'jamba, cca'indeccu Chiga Aya'fama pañasundeccuma noñangiansi me'detsse canse'ta injama'cho chapiansi tsu antte'fa. 18 Majanjan anccosiccunga sheque'choacan'fa tsu. Tsendeccuja Chiga Aya'fama paña'ma 19 panshaen va ande'su jincho'choma in'jamba asi'ttaen'fa. Ti'tsse ricove daye in'jamba osha'chove ti'tsse in'jan'fa. Tsa'caen in'jamba Chiga Aya'fama paña'choma fi'ttiqquia'caen tise'pa in'jan'choma nañámbi. 20 Tsa'ma majan a'ija ñotssia andenga jon'choa'caen Chiga Aya'fama pañamba injama'choi'ccu in'jan'fa. Ñotsse naqquia'caen cca'indeccunga condapa atapa'fa. Majan treintave atapa'fa. Majan sesentave, majan cieme atapa'fa.
Tuñone condase'cho
(Lc 8.16-18)
21 Toya'caen tsu su:
—¿A'ita ti tuñoma setsaemba cafon tsosiccunga ccutsiaña? Tsambi'ta ¿anambacco tsosiccunga ti ccutsiaña? Me'i. Tuñomajan sefani ancaeña'cho cuintsu a'tatssiye. 22 Tsa'cansi tsangae a'tuya'choja jimbi. Tsa'ma osha'choja jai'ngae attiansi qui atte'faya. Ni tsangae condaya'bi'choaja jimbi. Jai'ngae condasesi qui a'tatsse paña'faya. 23 Majan tsosinapaja ñotsse paña'faja.
24 Toya'caen tsu su:
—Ñotsse in'jamba paña'faja. Que'i agattopa cca'indeccunga afeqquia'caen tsu Chigaja agattopa que'inga afeya. Toya'caen ti'tsse'qque tsu que'i pañasundeccunga afeya. 25 Nane majan an'bian'ninda ti'tsse tsu tisenga afeya. Tsa'ma majan mechomajan itsaya'cho. Nane tise re'riccoama'qque tsu tisema itsaya'cho.
Cho sho'yo'chone condase'cho
26 Toya'caen Jesúsja su:
—A'i choma andenga jonsi sho'yoqquia'caen tsu a'ija Chiga aindeccuve da'faya. 27 Nane jon'suja, choma jomba anamba qquendyapa, cosepa a'ta'ni'qque tiseja atesumbi cho ma'caen da'je'choma. Jon'su atesumbi'te choja sho'yopa coen'jen. 28 Nane ande'ye tsu tisuyi sho'yopa coen. Tseyija naje sombopa tse'ttieja canttini'cco sombo. Tse'i tsu na'chove da. 29 Na cu'chosi taiya'cho napisi a'ija japa tai'fa.
Mostasa chone condase'cho
(Mt 13.31-32; Lc 13.18-19)
30 Toya'caen Jesúsja su:
—¿Ma'can tsu a'i Chiga aindeccuve daya'cho? ¿Jongoesu condase'choi'ccu gi tsane condaseya? 31 Nane tsata tsu mostasa choma andenga jonqquia'can. Pa'cco va andeni jinchombe choma bove'cco tsu mostasa choja. 32 Tsa'ma jonsi sho'yopa poi teta'cho na'jima ti'tsse randeve da. Nane ttemba'qque randesi chhiriria chhajepa jipa tise tumbianccunga ño'fa'fa.
Condase'chongaeyi atesian'jen'cho
(Mt 13.34-35)
33 Ya'caen tsu Jesúsja osha'cho condase'choi'ccu Chiga Aya'fama atesian. Nane ma'caen a'i pañañe osha'fa'nijan tsa'caen tsu tise'panga atesian. 34 A'tatsse afambeyi condase'choi'ccuyi tsu atesian. Tsa'ma tisema shondosundeccui'ccu tisuyi can'jemba pa'tssima a'tatsse conda.
Fingian, mar'qque Jesúsma paña'fa
(Mt 8.23-27; Lc 8.22-25)
35 Tsequi a'ta cosesi Jesúsja tisema shondosundeccuma su:
—Jinge mar jonifani jaye.
36 Qquen supa Jesúsja toya shavo duse'choni dyaisi bo'fa'choma catipa tisema anga'fa. Toya'caen cca'indeccu faesu shavongae fae'ngae ja'fa. 37 Tise'pa jayisi fingian quia'me jangi. Shave'pa'qque jangipa shavonga ca'nimba on'baye tson'jen. 38 Jesúsja shavo setsanga asusu'choemba ana'jen. Tsa'caen shave'pa jangisi tisema shondosundeccu Jesúsma qquendyaemba su'fa:
—Atesian'su, ¿injiengembi ti qui? ¡Cu'nomba gi paye tson'jen'fa!
39 Tsonsi Jesús qquendyapa, fingiama iyu'upa, marma manda:
—¡Vuiquija! ¡Ppimppianccuve daja!
Qquen susi fingian pasasi mar'qque ppimppi'en da.
40 Tsomba tisema shondosundeccunga su:
—¿Jongoesie qui panshaen dyo'fa? ¿Ñame in'jan'fambi ti qui?
41 Tsa'ma tise'paja dyopa can'boen'fa. Tsomba tisupapora su'fa:
—¿Ma'can tsu va a'i? Mandasi fingian, mar'qque tisema paña'fa.