6
Jesús Nasaretni jacan
(Mt 13.53-58; Lc 4.16-30)
Jesús tse'ttie sombopa tise canqqueni ja. Tisema shondosundeccu'qque ja'fa. Tseni can'jemba sema'ma'qquia a'ta napisi Jesús Chiga manda'choma atesian'jen'ttinga ca'nimba atesiañe ashaen. Tsain'bio a'i tise atesian'jen'choma pañamba can'boemba su'fa:
—¿Mani tsu va a'ija japa osha'choma atesupa ji? Tseni jasi ¿jongoesu atesian'jen'choma tsu tisenga atesian'fa? ¿Majan tsu tisema oshaen tise tivei'ccu tsa'caen sefacconi'su agattoen'choma canjaeñe? Tiseja vani'su mesama sema'su tsu, María dutssi'ye. Tise quinshingendeccu, Santiago, José, Judas, Simón, toya'caen tise que'ttendeccu'qque vani ingi'ccu can'jen'fa.
Tsa'caen supa Jesúsma iyicca'yepa paña'fambi. Tsa'ma Jesús tise'panga su:
—Chiga Aya'fama afa'su ccani jasi tsenisundeccu tisema in'jamba paña'fa. Tsa'ma tisu canqquenisundeccu, tisu antiandeccu, tisu tsa'osundeccu'qque tisema paña'fambi.
Tsa'can'fasi Jesúsja tise'panga minga'vieyi'qque canjaen'choma canjaembi. Nane aqquia enttingeve pajisundeccuma pporaemba ccushaen. Tsendeccuja in'jan'cho shacasi Jesús asi'ttáen antte.
Candusiañe manda'cho
(Mt 10.5-15; Lc 9.1-6)
Tsomba Jesús faesu chipiri canqquengae jacamba atesian'jen. Tisema doce shondosundeccuma ttu'sepa manda cuintsu dosve dosveyi jacan'faye. Mandapa tise'panga antte cuintsu cocoyama joqquitssian'faye. Toya'caen manda osha'choma angambe'yi fae accuicco'choveyi angaye. Nane pan, o'va, ni corifin'dive'qque meccoyi ja'faye. Fae tisu ejian'cho sapatoi'ccuyi, fae ondiccu'jei'ccuyi jaya'cho –dosveja me'i. 10 Qquen mandapa su:
—Majan tsa'onga ca'ni'da tse'ttini can'jen'faja tisu jaya'cho napiya'ngae. 11 Majandeccu que'ima chi'gapa que aya'fama paña'fambi'nijan tsa canqque'ye sombopa ja'faja. Jayipa que tsu'ttenga ancamba totopa'ma fanttundu cati'faja tise'pa egae tson'choma canjaeñe. Ñoa'me gi que'ima su: Osefaeña'cho a'ta napijisi tsa canqquesundeccu tsu bove dyo'tsse da'faya. Nane tayopi'su Sodoma canqquesundeccu, Gomorra canqquesundeccu'qque ñoa'me egae tsincomba tsequi a'ta ñoa'me vana'faya. Tsa'ma que'ima chi'gasundeccuja tise'pama ti'tsse tsu vana'faya.
12 Jesús tsa'caen mandasi tsa doce tisema shondosundeccu japa candusian'fa cuintsu a'i tise'pa egae tsincon'choma catiye in'jamba ño'ame da'faye. 13 Toya'caen tsain'bitssia cocoyama'qque joqquitssian'fa. Tsain'bitssia pajisundeccuma'qque cambajuma yayapoemba ccusha'shaen'fa.
Na'su Herodesja Feti'su Juanma fi'tti
(Mt 14.1-12; Lc 9.7-9)
14 Poiyi'cco a'i Jesúsne ñotsse afa'fasi Na'su Herodes'qque paña. Nane majandeccu su'fa:
—Feti'su Juan pa'cho tsu ccase qquendya. Tsa'camba tsu osha'choma oshacho.
15 Cca'indeccuja su'fa:
—Tayopi Chiga Aya'fama afa'su Elías tsu.
Toya'caen cca'indeccuja su'fa:
—Faesu Chiga Aya'fama afa'su tsu, tayopi Chiga Aya'fama afasundeqquia'can.
16 Qquen su'fasi Herodes pañamba su:
—Va a'ija Juan. Ñajan tise tsovema chattuye mandasi chattupa fi'tti'fa. Tsa tsu ccase qquendya.
17-18 Nane Herodesja tise quinshin Felipe pushema itsa tisumbeve. Tsa pushesu inise tsu Herodías. Tsa'caen tsonsi Juanjan Herodesma su:
—Ega tsu que antian pushema an'biañe.
Qquen susi tsa pushesu, Herodíasja, Juanma iyicca'yepa fi'ttiye in'jan. Tsa'caen in'jansi na'su Herodes Juanma indipa candenai'ccu tandamba picco'je'ttinga picco.
19 Herodíasja tsa'caen Juanma iyicca'yepa fi'ttiye in'jan'ma Herodes se'pisi oshambi. 20 Nane na'su Herodesja Juan egae jinchombipa ño'asi atesupa fi'ttiye dyojo. Tsa'caen in'jamba tsu se'pi Herodías Juanma fi'ttiye. Tsa'camba na'su Herodes Juanma pañañe in'jan'ma tise injama'choni dyojoqquia'caen asi'ttaen. Tsa'ma toya tsu avujatsse tisema paña. 21 Tsonsi Herodías ronda'je'cho a'ta napi. Tsequi a'ta na'su Herodes canqque'fa napisi fiestaen'jen'fa. Nane fiestaemba poiyi'cco nasundeccu, sundaro capitándeccu, Galilea'su joccapindeqquiama'qque ofian'jen. 22 Tsa'caen ofian'jen'ni Herodías onque'nge ca'nimba boirasi Herodes, pa'o tisei'ccu dyaisundeccu avuja'fa. Na'su Herodes avujapa pushesunga su:
—Jongoesuve in'jamba iñajan'ninda gi afeya.
23 Toya'caen tsu ñoa'me su'choi'ccu qquen su:
—Ñoa'me gi su, jongoesuve que iñajan'ninda afeya gi –nane pa'cco ña na'su manda'cho andema enttingeveja.
24 Qquen susi pushesuja japa tise chama iñajampaña:
—¿Jongoesuve gi iñajaña?
Chanjan su:
—Iñajanjan Feti'su Juan tsovema.
25 Qquen susi tse'faei'ccuyi pushesuja na'su can'jeni japa su:
—In'jan gi ja'ñoñi Feti'su Juan tsovema chattupa patiyanga ppiñamba ñanga i'faye.
26 Qquen iñajansi na'su Herodes ñoa'me ñoquimbi. Tsa'ma ñoa'me su'choi'ccu tayo susi tisei'ccu dyaisundeccu'qque paña'fachosi afopoeñe in'jambi. 27 Tsa'camba tse'faei'ccuyi sundaroma manda cuintsu Feti'su Juan tsovema chattupa iye. 28 Tsonsi sundaroja picco'je'ttinga japa Juan tsovema chattu. Chattupa patiyanga ppiñamba ipa afe pushesunga. Pushesuja isupa tise changa afe.
29 Tsa'caen fi'tti'fasi tisema shondosundeccu pañamba jipa tise ai'voma angapa a'tu'fa.
Jesúsja cinco mil a'ima o'fian
(Mt 14.13-21; Lc 9.10-17; Jn 6.1-14)
30 Jesúsja tisema shondosundeccuma candusiañe mandasi japa toequi ji'fa. Jipa Jesúsnga bopa conda'fa tise'pa ma'caen tson'choma, tise'pa ma'caen atesian'choma'qque. 31 Conda'fasi Jesúsja su:
—Jinge jaye a'i menia tseni japa tisuyi ño'faye.
Nane tsain'bio a'i ja'nga ja'nga ji'je'fasi añe'qque osha'fambi. 32 Tsa'cansi Jesús tisema shondosundeccui'ccu tisupayi shavongae ja'fa a'i menia. 33 Tsa'ma ja'fasi tsain'bio a'i attepa asi'ttaemba in'jan'fa tise maningae ja'choma. Tsa'caen in'jamba poi canqqueni buttopa tisema o'tie napi'fa. 34 Tsonsi Jesúsja napipa shavo'ye sombopa a'i bo'fa'choma attepa tise'pama mende'ye. Nane oveja coira'suve mechondeqquia'caen injanga jacan'fa. Tise'pama mende'yepa osha'choma atesiañe ashaen. 35 Tayo sime da jisi tisema shondosundeccu jipa su'fa:
—Tayo tsu sime. Me'i'on tsu vani can'jeñe. 36 Aindeccuma manda mañajan cuintsu majan canqqueni, faesu tsa'o pporotssianga japa jongoesuma chavapa an'faye.
37 Tsa'ma Jesúsja su:
—O'fian'faja que'i.
Tise'paja su'fa:
—¿Osha'faya ti gi ingija dosciento denario corifin'di'ccu chavapa tise'panga o'fiañe?
38 Jesúsja su:
—¿Mañi'cco panme qui an'bian'fa? Can'ga'faja.
Can'gapa su'fa:
—Cinco pan, toya'caen dos avu san'jan.
39 Tsonsi Jesús manda cuintsu poiyi'cco a'i shoshovinga dyai'faye; enttingeve va'tti, enttingeve cca'tti cca'tti dyai'faye. 40 Fae'fanga cien, cca'fanga tsa'caen, fae'fanga cincuenta cca'fanga tsa'caen dyai'faye. 41 A'i dyai'fasi Jesúsja cinco pan, dos avuma isupa Chiga sefacconima camba tsane Chigama ñotsse afa. Afa nanimba panma doñamba tisema shondosundeccunga afe cuintsu poiyi'cco a'inga attufaen'faye. Avuma'qque tsa'caen doñamba afesi attufaen'fa. 42 Poiyi'cco a'i amba tteppu'fa. 43 Tsa'caen tteppu'fasi doce saparove pan, avu antteye'choma on'boen'fa. 44 Nane panma an'fa'chondeccuja tsain'bitssia a'i. Tsandienaccuveyi agattosi cinco mil tsu an'fa.
Jesús mar omba'ye tsui ja'cho
(Mt 14.22-27; Jn 6.16-21)
45 Tsomba Jesúsja tisema shondosundeccuma manda cuintsu shavonga otsepa mar jonifani, Betsaidani isepa tise've ronda'je'faye. Tiseja shanda aindeccuma can moeñe. 46 Tsa'caen can moemba Jesúsja ccotta'cconga ansunde Chigama iñajañe.
47 Tayo cosesi shavoja mar enttingeni duse. Toya'caen Jesúsja tisuyi sa'ani can'jemba 48 tise'pa vana'jen'choma atte. Nane fingian indisi chho'chho'a'qque jaye osha'fambi. Tsa'caen vana'jen'fa'choma attepa Jesúsja a'taningae mar omba'ye tsui japa tise'panga catse. Nane tise'pama panshañe qquen in'jamba jayi. 49-50 Tsa'caen tsui na'eñe jayisi tisema attepa “Aya tsu” qquen in'jamba dyopa fundo'fa. Tsa'ma Jesúsja tse'faei'ccuyi afapa su:
—Quinse'tssi'faja. Ña gi. Dyombe can'faja.
51 Tsa'caen supa Jesús shavonga otsesi fingian'qque vuiqui. Tisema shondosundeccuja dyopa can'boen'fa. 52 Nane panma agattoen'choma toya injiengembipa dyo'fa, tise'pa injama'cho shacasi.
Genesaresundeccuma Jesús ccushaen
(Mt 14.34-36)
53 Marma isepa Genesaret andeni cattufa'fa. Cattufapa shavoma tandan dusiamba shavo'ye sombo'fa. 54 Sombo'fasi tseni'su aindeccu “Jesús tsu” qquen in'jan'fa. 55 Tsomba buttopa japa conda'fa pa'cco tsa andenga. Conda'fasi pajisundeccuma fechochoeñe ashaen'fa. Nane tise'pa ana'jen'chonga ppiñamba andupa Jesús can'jeni i'fa. 56 Tsa'caen boña'fasi mani Jesús ja'ni'qque tseni pajisundeccuja ccui'fa. Nane rande canqque, chipiri canqque, biacca can'jen'choni ja'ni'qque pajisundeccu tisema iñajan'fa cuintsu tise ondiccu'je utufama pporaeñe antteye. Nane poiyi'cco majan pporaen'choja ccusha'fa.
¿Injama'choma dañoña'qque'su?
(Mt 15.1-20)