12
Sema'ma'qquia a'ta choma sintti'fa
(Mr 2.23-28; Lc 6.1-5)
Tse'i Jesús sema'ma'qquia a'ta nasipa'ye panshan jayi. Panshan jayipa tisema shondosundeccu qquipoe'supa trigoma sintti isupa shuju qque'shopa añe ashaen'fa. Tsa'ma fariseondeccu attepa Jesúsnga su'fa:
—¿Micomba tsu quema shondosundeccuja qquen sema'jen'fa? Chiga manda'cho tsu se'pi sema'ma'qquia a'ta tsa'caen semañe.
Tsa'ma Jesús tise'pama su:
—¿Can'fambi ti qui Chiga Aya'fani ma'caen tayopi'su David tson'choma? Tiseja, tisei'ccu jacansundeccu'qque qquipoe'su'fa. Qquipoe'supa tise'paja Chiga ettinga ca'nimba Chiganga afe'cho panma isupa an'fa. Tsa panmajan Chigama afasundeccuyi an'faya'cho. Chiga manda'choja se'pi faesu añe. Anttembi cuintsu David, tisei'ccu jacansundeccu'qque tsa'caen an'faye. Toya'caen ¿can'fambi ti qui Chiga manda'choni ma'caen Chigama afasundeccu sema'ma'qquia a'ta'qque Chiga ettinga sema'fa afe'choma oque oraeñe? Tsa'ma shacapa mechoyi tsu sema'fa. Tsa'cansi que'inga gi su: Chiga ettima ti'tsse'tssia tsu ja'ño can'jen. Tayopi Chigaja a'inga su: “Osha'cho fi'ttipa oque oraemba afe'choma in'jambipa gi que'i tisupapora injancco'fa'choma in'jan.” Tsa'ma que'ija tsa su'choma paña'ma in'jan'fambi. In'jan'choecan'da qui ñotssia a'imbe injama'choma somboen'fambiye'can. Sefaccone Ji'cho A'i gi sema'ma'qquia a'ta se'pi'cho manda'choma ti'tsse'tssia.
Tive samba dañonge'cho
(Mr 3.1-6; Lc 6.6-11)
Jesús tse'ttie sombopa Chigane atesian'jen'ttinga ca'ni. 10 Ca'nisi fae tsandie tive dañonge'cho'qque tseni can'jen. Cca'indeccu Jesúsma iñajampaña'fa qqueñamba iyu'uye:
—¿Chiga manda'chota ti sema'ma'qquia a'ta paji'suma ccushaeñe'da antte?
11 Jesús qquen su:
—Majan que'i'su fae ovejama an'biansi tsaja sema'ma'qquia a'ta ande changonga amppi'ninda ¿somboeña'bi ti qui? Nane sema'ma'qquia a'ta'qque japa indipa somboeña'cho. 12 A'i tsu ovejama ñoa'me ti'tsse bare. Tsa'cansi Chigaja se'pimbi a'i sema'ma'qquia a'ta ñotsse tsoñe.
13 Qquen supa tsandienga Jesús su:
—Que tivema yasaja.
Qquen susi tsandie tise tivema yasa. Yasasi ñoa'me tayo ccusha tise ccafa'su tivei'ccu fae'ngatsse. 14 Jesús tsa'caen ñotsse ccushaensi fariseondeccuja sombopa iyicca'yepa condasecco'fa ma'caen Jesúsma fi'ttiye.
Jesúsne Chiga Aya'fa afa'cho
15 Fariseondeccu tsa'caen fi'ttiye condasecco'fasi Jesús in'jamba tse'ttie sombo. Tsain'bio tisema shondosundeccu'qque fae'ngae ja'fa. Tsendeccu'ye majan paji'susi tiseja ccushaen. 16 Ccushaemba tsu aindeccuma manda cuintsu tisene condambe can'faye. 17 Qquen tsu Jesús manda, tayopi'su Isaías, Chiga Aya'fama afapa qquen su'choma canjaeñe:
18 Vaja ñambe sema'su.
Tisema gi ttu'se.
Tisema in'jamba tsa'caen
ttu'sepa gi avujatssi.
Ña Qquendya'pai'ccu gi tisema in'jaeña cuintsu tiseja poi ande'su aindeccunga ña ccushaen'choma condaye.
19 Tiseja afaccoya'bi ni fundoya'bi.
Nane canqque'su tsaiqui'ye fundoya'bi
cuintsu aindeccu tisema pañangiye.
20 Canttini'cco fentendecco'ccoama uccambiqquia'caen
barembi'choama tsu fuiteya.
Tuño paye tson'jen'choma ccase setsaenqquia'caen tsu
quin'su mechoama quiñeña.
Nane anttembe'yi tsu sema'jen osha'cho ñotssiayi patsuya'ngae.
21 Tsa'caen patsuya'si poi ande'su
aindeccu tisema in'jamba ronda'je'faya.
Jesúsma afase'fa'cho
(Mr 3.20-30; Lc 11.14-23; 12.10)
22 Tsonsi Jesúsnga cocoya ca'ni'choma i'fa. Cocoya tisenga ca'nisi binimba afaye oshambi. Jesús tisema ccushaensi ayafambija afa. Afapa atteye'qque osha. 23 Poiyi'cco a'i can'boemba su'fa:
—¿Vambi ti David Dutssi'ye jiya'cho qquen su'cho?
24 Tsa'ma fariseondeccu Jesús ccushaen'choma pañamba su'fa:
—Cocoya na'su Beelzebú va Jesúsma in'jaensi tsu tsa'caen cocoyama joqquitssiañe osha.
25 Tise'pa asi'ttaen'choma atesupa Jesús tise'pama su:
—Majan ande'su nasundeccu tisupanaccui'ccu iyicco'ta tsangae tsu pasa'faya. Fae canqque'su a'i faenga'sui'ccu iyicco'ta fae'ttini can'jeñe osha'fambi. Toya'caen fae ettisundeccu faenga'sui'ccu iyicco'ta fae'ngae can'jeñe osha'fambi. 26 Tsa'cansi Satanajan Satanama joqquitssian'choecan'da ñoa'me tsu tisuma chi'gaye'can. Tisuma chi'ga'ta ¿ma'caen tsu tiseja na'sia'caen mandaya? 27 “Cocoya na'su Beelzebú Jesúsma in'jaensi cocoyama joqquitssian'jen” qquen qui su'fa. Ñoa'me ña tsa'caen tso'ninda ¿majan tsu que'ima shondosundeccuma in'jaen tise'pa'qque cocoyama joqquitssian'faye? 28 Tsa'ma Chiga Qquendya'pa ñama in'jaensi gi cocoyama joqquitssian'jen. Tsa'caen ñama in'jaemba Chigaja que'ima tayo canjaen ma'caen Tise aindeccuve da'faya'chone.
29 Quin'an a'i tise tsa'oma ñotsse coira'ninda ¿ma'caen tsu tise an'bian'choma cca'naña? Tsa'ma o'tie tsama indipa tandamba tise'bema cca'nañe osha. Nane ñajan tsa'caen Satanama patsupa gi tsa'caen tson.
30 Majan ñai'ccu fae'ngae semambi'ta ñai'ccu iyicco'su tsu. Toya'caen majan ñai'ccu fae'ngae taimbi'ta ñoa'me shequian cati'su tsu.
31 Tsa'cansi gi que'ima su: Osha'cho egae tsincon'cho, osha'cho Chiganga afase'cho'qque a'i'ye joqquitssiqque'su tsu. Tsa'ma majan Chiga Qquendya'pama afase'ninda ñoa'me tsu tise egae tsincon'choja joqquitssi'masia. 32 Nane poiyi'cco majan Sefaccone Ji'cho A'ima afase'ninda tise tsa'caen egae tsincon'choja joqquitssiqque'su tsu. Tsa'ma majan Chiga Qquendya'pama afase'ninda ñoa'me tsu tise egae tsincon'choja joqquitssi'masia. Ni ja'ño ni jai'ngae tsangae joqquitssi'masia tsu.
Teta'choma attepa quini'jima in'jan
(Lc 6.43-45)
33 Ñotsse in'jan'faja. Teta'cho ñotssianda quini'jin'qque ñotssi tsu. Teta'cho ega'ta quini'jin'qque ega. Teta'choma attepa quini'jima in'janqquia'caen a'i tson'choma attepa tise in'jan'choma'qque in'jan'faya. 34 Que'ija iyo dushundeqquia'caen ega'fa. ¿Ma'caen qui ñotsse afa'faya? Nane tisu injama'cho in'jan'choma tsu a'ija in'jamba aya'fai'ccu afa. 35 Ño'a a'ija tise injama'cho ñotsse in'jan'cho'suma somboemba ñotssiama tsu canjaen. Tsa'ma ega a'ija tise injama'cho egae in'jan'cho'suma somboemba egama tsu canjaen. 36 Toya'caen gi que'ima su: Chigaja osha'cho a'i injanga afa'choma agattopa osefaeña'cho a'ta tsendeccuma vanaeña. 37 Nane que'i aya'fa su'choma canjaensi ñotssi'ta qui ccusha'faya; ega'ta qui shacapa qque'faya.
Ega aindeccu canjaen'chove iñajan'fa
(Mr 8.12; Lc 11.29-32)
38 Tsonsi majan Chiga Tevaen'jema atesusundeccu fariseondeccu'qque Jesúsma su'fa:
—Atesian'su, sefacconi'su canjaen'choma canjaenjan ingi atte'faye.
39 Tiseja su:
—Ja'ño'su aindeccu tise'pa Chigave in'jan'choma catipa egave in'jamba sefacconi'su canjaen'choma iñajan'fa. Tsa'ma tayopi'su Chiga Aya'fama afa'su Jonás canjaen'chove'yi canjaemba Chigaja faesu canjaen'chove canjaeña'bi. 40 Nane Jonás tres a'ta, tres cose'qque rande avu ttopani can'jenqquia'caen gi Sefaccone Ji'cho A'i'qque papa tres a'ta, tres cose'qque andenga a'tu'fasi can'jeña'cho. 41 Osefaeña'cho a'ta napisi Nínive canqquesundeccuja va ja'ño'su aindeccu shacama tsu canjaen'faya. Tsendeccuja Jonásma pañamba tisupa egae tsincon'choma chi'gapa Chigama iñajan'fa. Jonásma ti'tsse'tssia gi ja'ño can'jen. Can'jensi toya qui que'i egae tsincon'choma chi'ga'fambi. 42 Toya'caen tayopi'su Sabá ande'su na'su pushesuja biane ji israe'su na'su Salomón ñotsse in'jamba su'choma pañañe. Osefaeña'cho a'ta napisi tsu tise'qque ja'ño'su aindeccu shacama canjaeña. Va'tti gi Salomóma ti'tsse'tssia can'jen'ma qui ñama paña'fambi.
Cocoyama joqquitssiansi toengayi ca'ni
(Lc 11.24-26)
43 Cocoya a'i'ye joqquitssipa cocoya can'jeni ñombi'ye jacán. Tsa'ma tsa'caen ñombi'ye jacamba oshambipa 44 tisuma tsu su: “Ña mane sombopa jini gi toequi jaya.” Toequi japa atte tayo tsa'oma funduipa ñoñaqquia'caen tsa a'ija ñotsse injienge. 45 Attepa japa tisema ti'tsse egandeqquiama siete cocoyama i'ngasi poiyi'cco tsu tsa a'inga ca'nimba can'jen'fa. Tsa'cansi tayoema bove ega'o tsu tsa a'ine. Nane ja'ño'su aindeccu'qque tsa'caen ega'ta tsa'caeñi tsu da'faya.
Jesús antiandeccuja bo'fa
(Mr 3.31-35; Lc 8.19-21)
46 Jesús toya a'i bo'fa'chonga atesian'jen'ni tise mama, tise quinshingendeccu'qque tseni ji'fa. Jipa tsa'o tsotefangayi ccutsu'fa Jesúsi'ccu afaye in'jamba. 47 Tsa'caen ccutsu'fasi cca'ija Jesúsnga conda:
—Que mama, que quinshingendeccu'qque jipa tsotefangayi ccutsupa quei'ccu afaye ronda'je'fa.
48 Tsa'ma Jesúsja conda'sunga su:
—¿Majan tsu ña mama? ¿Majan tsu ña quinshingendeccu?
49 Qquen supa tivei'ccu poiyi'cco tisema shondosundeccuma canjaemba su:
—Vandeccu tsu ña mama, ña quinshingendeccu. 50 Nane poiyi'cco majan Chiga ña Sefacconi'su Quitsa aya'fama pañamba tsa'caen tson'da ñoa'me ña quinshin, ña que'tte, ña mama'can'fa tsu.