27
Jesúsma Pilatonga anga'fa
(Mr 15.1; Lc 23.1-2; Jn 18.28-32)
A'tasi toya ñoa'me sinte'yi poiyi'cco Chigama afa'su nasundeccu, israe'su coenzandeccui'ccu bopa fae'ngae su'fa Jesúsma fi'ttiye. Fi'ttiye in'jamba candenai'ccu Jesúsma tandamba governaror Pilatonga anga'fa. Angapa Pilatonga afe'fa cuintsu fi'ttiye mandaye.
Judas pa'cho
Judas, Jesúsma chi'gapa afe'su, Jesúsma fi'ttiye tson'jen'choma attepa tisu injama'choni se'pi. Se'pipa ñombi'yepa treinta totoa cori corifin'dima afepoen'choma toequi Chigama afa'su nasundeccunga, israe'su coenzandeccunga angapa afepa su:
—Egae tsincombi'choama fi'ttiye afepa gi egae tsincon.
Tsa'ma Chigama afa'su nasundeccuja su'fa:
—¿Jongoesie qui ingingata ji? Que tsa'caen tson'choja que in'jan'cho tsu.
Qquen susi Judas corifin'dima Chiga etti'su ppappacconga ttova shequian. Ttova shequiamba somboin ja. Japa tisu tsifoma tandamba amppi dusepa pa.
Judas jasi Chigama afa'su nasundeccu ttova cati'cho corifin'dima taipa condasecco'fa:
—Va corifin'di a'ima fi'ttiye afepoen'cho tsu. Tsa'caen anjampai'ccu dañonge'choma Chiga manda'cho tsu se'pi Chiga etti'su corifin'dima ppiña'jen'chonga ppiñañe.
Tsa'caen condaseccopa faesu a'ta in'jamba apive ñoña'sumbe andema chava'fa. Tseni israembindeqquia pa'nijan atu'jeya'chove. Tsa'caen chavasi toya ja'ño pán tsu tsa andema “Anjampa ande” qquen su'cho'fa. Nane tsa'caen tsomba tsu tayopi'su Chigama afa'su Jeremías suqquia'caen tson'fa: “Israendeccu in'jamba tisene afepoen'cho treinta totoa cori corifin'di tsu. 10 Na'su Chiga ñama mandaqquia'caen tise'paja tsa corifin'di'ccu apive ñoña'su andema chava'fa.”
Jesús na'su Pilatonga ccutsu
(Mr 15.2-5; Lc 23.3-5; Jn 18.33-38)
11 Jesúsma governarornga anga'fasi Pilatoja Jesúsma iñajampaña:
—¿Que ti qui israendeccu na'su?
Jesúsja su:
—Que suqquia'can tsu.
12 Tsa'ma Chigama afa'su nasundeccu, israe'su coenzandeccu'qque Jesúsja egae tsincon qquen afa'je'fa'ni'qque Jesúsja afambi. Afambisi 13 Pilatoja tisema iñajampaña:
—¿Pañambi ti qui tise'pa queja osha'cho egae tsincon qquen afa'je'choma?
14 Jesúsja tisema da'ñomba afa'je'fa'ni'qque afambisi governaror asi'ttaemba can'boen.
Jesúsma fi'ttiye manda
(Mr 15.6-20; Lc 23.13-25; Jn 18.38–19.16)
15 Poi canqque'fa fiestama panshaen'jenqui governarorja fa'e indiye'choma ccupaye atesu. Majama aindeccu bo'fa'cho ccupaye in'jan'nijan tsama ccupaye atesu. 16 Tsequi a'ta indiyesundeccu'su, fa'e, Barrabás, qquen inisecho'cho, can'jensi poiyi'cco a'i tise egae tsincon'choma atesu'fa. 17 Tsa'camba ccupaye iñajañe bo'fasi Pilato tise'pama iñajampaña:
—¿Majame qui in'jan'fa ña ccupaye? ¿Barrabásma ccupayeta ti qui in'jan'fa? Tsambi'ta ¿Jesús, tsa Chigambe Cristo qquen su'choma ccupaye ti qui in'jan'fa?
18 Nane israe'su nasundeccu injama'choni Jesúsma se'pipa afe'fa qquen in'jamba Pilatoja tsa'caen aindeccunga Jesúsma ccupaye su.
19 Tsa'ma Pilato tsa'caen tise dyaipa'chonga dyaipa aindeccuma afa'je'ni tise pusheja qquen su'choma tisenga moen: “Va Jesús egae tsincombi'choa tsu. Tisene gi ja'ño cose dyo'oe ayo'o. Tisema egae tsonjama.”
20 Pilatoja aindeccu in'jan'chove ronda'je'ni Chigama afa'su nasundeccu, israe'su coenzandeccu'qque aindeccuma in'jaen'fa cuintsu Barrabásma ccupaye afapa Jesúsmajan fi'ttiye afa'faye. 21 Tsonsi governaror ccase aindeccuma iñajampaña:
—Ñanga condaja. ¿Majame qui in'jan'fa va dos indiye'suma ña ccupaye?
Iñajampañasi tsu su'fa:
—¡Barrabásma ccupaja!
22 Qquen susi Pilatoja iñajampaña:
—Barrabásma ccupa'ta ¿mingae gi Jesúsmajan tsoña? Tsaja Chigambe Cristo qquen tsu poiyi'cco su'fa.
Tsa'ma aindeccuja su'fa:
—¡Avuja'cconga fi'ttija!
23 Pilatoja su:
—¿Jongoesune gi tisemajan fi'ttiya? ¿Jongoesuma tsu egae tsincon?
Qquen susi ti'tsse tsu fundondo'e afa'fa:
—¡Avuja'cconga fi'ttija!
24 Tsa'caen fundo'je'fasi Pilatoja ti'tsse afa'a'qque patsuya'bi qquen tsu in'jan. Tsa'caen in'jamba tsu ziya aindeccu panshaen qquejian'fasa'ne. Ziyapa tsa'ccuma iñajamba isupa poiyi'cco aindeccu caña'jen'ni tisu tivema otishipa su:
—In'jambi gi mandaye va a'ima fi'ttiye. Tsa'ma que'i in'jamba manda'cho tsu.
25 Tsa'caen canjaemba susi aindeccuja su'fa:
—¡Ingi tisema fi'ttiye in'jamba fi'tti'chone inginga tsu shacave antte! ¡Ingi dushundeccunga'qque tsu shacave antte!
26 Aindeccu tsa'caen su'fasi Pilatoja Barrabásma ccupapa Jesúsma ma'ppiye manda. Ma'ppi'fasi Pilatoja Jesúsma sundaronga afe cuintsu avuja'cconga oti'faye.
27 Tsonsi governarormbe sundarondeccu Jesúsma governaror etti'su cuartonga anga'fa. Angapa poiyi'cco faenga'su sundarondeccuma ttu'sesi bopa Jesúsma shoquendi'e ttu ccutsu'fa. 28 Ttupa tise ondiccu'jema oshichhaemba cu'a sarupai'ccu tise opipa'choma na'su oppoen'jenqquia'caen oppoen'fa. 29 Boicco nojama'qque otifaccuve ugapa tisema otifaen'fa. Caofa'ccoma'qque na'su quini'cco'pa'ca'en tise tivenga indian'fa. Tsomba afase co'feye ashaemba tisenga ccarupa dyaipa su'fa:
—¡Ti'tsse canseja israe'su na'su!
30 Qquen supa tisenga attupoen'fa. Tisenga afe'cho caofa'ccoma'qque itsapa tsai'ccu tise tsovema ochhachha'fa. 31 Tsa'caen tisema afase co'fepa cu'a sarupama oppoen'choma oshichhaemba tise ondiccu'jema ccase tisenga ondiqquian'fa. Ondiqquiamba tisema anga'fa avuja'cconga otiye.
Avuja'cconga Jesúsma oti'fa
(Mr 15.21-32; Lc 23.26-43; Jn 19.17-27)
32 Sombopa fi'ttiye jayipa Cirene'su a'ima cachui'fa. Tsaja Simón tsu. Tisema cachuipa manda Jesús avuja'ccoma opipa angaye.
33 Tsonsi japa ccotta'cconga napi'fa. Tsa ccotta'cco Gólgota qquen inisecho'cho. Tsove tsu'tta ccotta'cco qquen tsu su. 34 Tseni napipa Jesúsnga vinoma cui'ñañe afe'fa. Tsa vinojan asingu'cho tsa'ccui'ccu eyeppu'cho tsu, ai'vo injiengembi'e daqque'su. Tsa'ma Jesús cuicamba vinoma chi'ga.
35 Jesúsma avuja'cconga oti ccutsiamba sundarondeccu tise ondiccu'je'cho sarupama isupa attufaen'fa. Gana qquen co'fepa isu'fa. Nane tayopi'su Chiga Aya'fama afa'su suqquia'caen tsu tson'fa: “Gana qquen co'fepa tsu ña ondiccu'je'cho sarupama attufaemba isu'faya.” 36 Tsomba tse'i sundarondeccu tse'tti dyaipa caña'jen'fa cca'i jipa tisema andiansa'ne. 37 Jesús tsove omba'ttinga tise egae tsincon'chove su'cho tevaen'jema avuja'cconga oti'fa. Qquen tsu tevaen'fa:
Vaja Jesús, israendeccu na'su.
38 Toya'caen dos ccanambandeccuma'qque Jesúsi'ccu fae'ngae oti'fa. Fa'ema avuja'cconga otipa Jesús tansinfanga ccutsian'fa. Faesumajan Jesús pavefanga ccutsian'fa. 39 Aindeccu majan tsangae panshanjimba Jesúsma camba tise tsovema fenonomba afase'fa 40 qquen supa:
—¡Queja Chiga ettima osaemba tres a'tangae ccase ñoñañe qquen su'chota tisuma ccushaenjan! ¡Que qui ñoa'me Chiga Dutssi'yeta avuja'cco'ye andeja!
41 Toya'caen Chigama afa'su nasundeccu, Chiga manda'choma atesiansundeccu, israe'su coenzandeccu'qque tsa'caen tisema afasepa su'fa:
42 —Cca'indeccuma ccushaemba tisumajan ccushaeñe oshambi. Tiseja israe'su na'su qquen tsu su. ¡Tise ja'ño avuja'cco'ye andesi gi tise've in'jamba paña'faya! 43 Tiseja Chigave in'jan qquen tsu su. Tsa'cansi Chiga tisema ñoa'me in'jan'da cuintsu Chigaja tisema ja'ño ccushaenjan. Nane tayo tsu tiseja su: “Ña gi Chiga Dutssi'ye.”
44 Nasundeccu qquen afasesi fae'ngae Jesúsi'ccu otiye'chondeccu'qque tsa'caen tisema afase'fa.
Jesúsja pa
(Mr 15.33-41; Lc 23.44-49; Jn 19.28-30)
45 Enttinge a'ta pa'cco ande'ye tsu sintsse coseqquia'ca'en da. Sintsse dapa ondusesi ccase coe'jeja de. 46 Tayo ondusesi Jesúsja fundondo'e afapa su:
—Elí, Elí, ¿lema sabactani? —qquen tsu su: Ña Chiga, ña Chiga, ¿jongoesie qui ñama cati'je?
47 Majan tse'tti ccutsusundeccu tise su'choma pañamba su'fa:
—Tiseja Chiga Aya'fama afa'su Elíasve tsu ttuse'je.
48 Tse'faei'ccuyi fa'e tse'tti'su buttopa chanchanchan'choa'nga inzatssia vinoma tssi'poemba canttini'cconga ejiamba Jesús aya'fanga canjaen. 49 Tsa'ma cca'indeccuja su'fa:
—Cuintsu antteja. Jinge ron'dapa atteye ma'caen Elías tisema ccushaen'me'se.
50 Tsonsi Jesús ccase fundondo'e afapa pa. 51 Tise pasi tse'faei'ccuyi Chiga etti'su Chigai'ccu cachuicco'je'cho cuartoma picco'je'cho sarupa'qque chittain ja. Sefane chitta ashaemba andepaningae chittain ja. Ande'qque oyasi patuvo'cho'qque do'fa. 52 A'i atu'tti'qque fettayesi majan Chigave in'jamba pa'chondeccumbe ai'voja ccase qquendyapa jangi'fa. 53 Tsendeccu Jesús ccase qquendyasi atu'tti'ye sombopa Chiga in'jan'cho Jerusalén canqqueni japa tsain'bio a'inga attian'fa.
54 Tsa'caen tsonsi sundaro capitán, faesu Jesúsma caña'jen'cho sundarondeccu'qque osha'choma atte'fa. Ande oya'je'choma'qque in'jamba dyo'fa. Dyopa su'fa:
—¡Va tsandieja ñoa'me Chiga Dutssi'ye tsu!
55 Toya'caen tsain'bio pushesundeccu'qque tseni can'jemba biane camboen'jen'fa. Nane Galileane Jesúsi'ccu jacamba tisema fuitecansundeccu. 56 Tise'pa'su tsu María Magdalena; faesu María, tsa Santiago, José chan; toya'caen Zebedeo dutssiyendeccumbe mama'qque.
Jesúsma a'tu'fa
(Mr 15.42-47; Lc 23.50-56; Jn 19.38-42)
57 Tayo cose jisi Arimatea canqque'su a'i, José, ji. Tiseja ricopa osha'choma an'biamba toya'caen Jesúsve'qque in'jan. 58 Jipa Pilatonga japa Jesús ai'vove iñajan. Iñajansi Pilato manda cuintsu tisenga afe'faye. 59 Joséja Jesús ai'voma isupa ñotssia totoa sarupanga findi. 60 Findipa tisumbe ñoña'cho cuna fattocco chango atu'ttinga ccuiña. Ccuiñamba rande patuma mutsinoemba sombo'ttima picco. Piccopa jasi 61 María Magdalena faesu Maríai'ccu atu'tti isevetsse dyaipa camboen'jen'fa.
Sundarondeccu atu'ttima coira'je'cho
62 Ccaqui a'ta, Chiga panshaen'cho injienge'cho ñoña'cho a'ta pasasi, Chigama afa'su nasundeccu, fariseondeccu'qque Pilatonga japa 63 su'fa:
—Na'su, tsa afopoen'su toya canseite tsu su: “Papa tres a'tangae gi ccase qquendyaya.” 64 Ya'caen su'chosi gi in'jan'fa: Mandaja cuintsu atu'ttima fettasa'ne setsaenqque'sui'ccu setsaen'faye. Tsomba tres a'tave coira'faye. Tsa'caen coirambi'nijan tisema shondosundeccu jipa tsu ai'voma cca'namba tiseja ccase qquendya qquen a'inga condase'faya. Tsa'caen afopoen'da tayo'su afopoen'choma bove egae tsu afopoen'faya.
65 Tsa'caen su'fasi Pilatoja su:
—Que in'jan'ninda gi sundarondeccuma moeña. Japa tsendeccui'ccu ma'caen osha'ta atu'ttima ñoña'faja cca'i tisema somboensa'ne.
66 Tsa'caen mandasi japa setsaenqque'sui'ccu patuma setsaen ancaen'fa, patuma joqquitssiansa'ne. Sundaroma'qque ccutsian'fa cca'indeccu jipa cca'na'fasa'ne.