9
Ishopa paji'suma Jesús ccushaen
(Mr 2.1-12; Lc 5.17-26)
Tsonsi Jesús ccase shavonga otsepa marma isepa tisu canqqueni ji. Jisi ishopa paji'suma tisupa ana'jen'chonga opi i'fa Jesúsnga. Jesúsja tise'pa Chigave in'jan'choma in'jamba ishopa paji'suma su:
—Jaricho dyojama. Tayo tsu que egae tsincon'choma joqquitssian.
Tsa'caen susi majan Chiga manda'choma atesiansundeccu tisu injama'choni asi'ttaen'fa:
—Va a'ita tiseja Chiga qquen in'jamba tsu egae afa.
Jesúsja tise'pa in'jan'choma in'jamba su:
—¿Jongoesie qui injama'choni qquen egae asi'ttaemba in'jan'fa? Tayo gi su: “Que egae tsincon'choma tayo joqquitssian.” ¿Bove aiye'pambi ti qquen suye: “Jangipa tsui jaja.”? Tsa'ma Na'su Chigaja antte Sefaccone Ji'cho A'i va ande'su a'i egae tsincon'choma joqquitssiañe. Ñajan Sefaccone jipa tsa'caen oshapa que'inga canjaeñe tson'jen.
Qquen supa Jesús ishopa paji'suma su:
—Ña quema manda: Jangipa que ana'jen'choma isupa tisu tsaoni tsui jaja.
Tse'faei'ccuyi tiseja ana'jen'cho'ye jangipa sombopa tisu tsaoni ja. Jasi poiyi'cco a'i tsa'caen ccushaen'choma attepa dyo'fa. Chiga tsa'caen a'ima anttesi osha qquen in'jamba Chigama ñotsse afa'fa.
Jesús Mateoma avuse
(Mr 2.13-17; Lc 5.27-32)
Tsomba Jesús tse'ttie sombopa govierno impuestoma isu'je'ttima panshamba a'ima atte. Tsa a'ija, Mateo, impuestoma isuye dyaisi Jesús tisema avuse:
—Ñai'ccu jipa jacanjan.
Qquen susi Mateo jangipa Jesúsi'ccu jacan.
10 Tsonsi Jesús tsaoni japa an'jen'cho mesa jin'tti piyive ccuipa an'jen. An'jen'ni tsain'bio impuestoma isusundeccu, egae tsinconsundeccu'qque fae'ngae Jesús, tisema shondosundeccui'ccu an'jen'fa. 11 Fariseondeccu tsama attepa Jesúsma shondosundeccuma iñajampaña'fa:
—¿Micomba tsu que'ima atesian'suja va impuestoma isusundeccui'ccu an'jen? Egae tsinconsundeccu tsu. 12-13 Tsa'ma Jesús tise'pa iñajampaña'choma pañamba su:
—Pajimbi'choa ccushaen'suma in'jambiqquia'caen ñajan jimbi gi “Ña gi ño'a” qquen in'jan'chondeccuma ccushaeñe. Japa atesu'faja Chiga qquen supa in'jan'choma: “Osha'cho fi'ttipa oque oraemba afe'choma in'jambipa gi que'i tisupapora injancco'fa'choma in'jan.” Tsa'cansi ccushaen'su paji'suma ccushaeñe jiqquia'caen ñajan egae tsinconsundeccuma ccushaeñe ji.
Ambe'yi asettu'cho
(Mr 2.18-22; Lc 5.33-39)
14 Tsonsi feti'su Juanma shondosundeccuja Jesúsnga jipa iñajampaña'fa:
—Ingija, fariseondeccu'qque asettupa zutsse ambe'yi Chigama iñajan'fa. ¿Micomba tsu quema shondosundeccuja tsa'caen ambe'yi asettu'fambi?
15 Jesús tise'pama su:
—Tsandie pusheye tson'jemba a'ima ttu'sesi bojin shequepa fae'ngae tsandiei'ccu amba cui'je'ta ¿ma'caen tsu ñombi'ye'faya? Ña gi tsa tsandieca'on ja'ño can'jen. Tsa'ma maqui a'ta cca'indeccu tsandiema tise'pa'ye joqquitssiansi tsequi tsu ambe'yi asettu'faya'cho.
16 A'ija cuna sarupai'ccu tssoru ondiccu'jema pi'pimbi. Nane qquen tson'da ondiccu'jema ñoñañe in'jamba ti'tsse tsu dañoña. Ma'ppa'ninda, cuna sarupa zupa ti'tsse tsu tssoruma chittaeña. 17 Toya'caen tsu a'ija vinoma cupoemba tssoru ttono botiyanga fiñaña'mbi. Vinojan omppantssimba ttonoma chittaemba tsu catiyeya. Toya'caen ttono'qque tsangae dañongeya. Tsa'ma cuna vinomanda tsu cuna ttono botiyanga fiñaña'cho. Tsa'caen fiñasi vino ttono'qque dañongembe'yi ccutsuya.
Jesúsja Jairo onque'ngema ccushaen
Ondiccu'jema pporaemba ccusha'cho
(Mr 5.21-43; Lc 8.40-56)
18 Jesús tsa'caen atesian'jen'ni fa'e israe'su na'su tisenga jipa andenga ccarupa iñajan:
—Tayo tsu ña onque'nge pa. Tsa'ma que jipa que tivei'ccu tisema pporaenjan. Pporaensi tsu ccase qquendyaya.
19 Qquen susi Jesús jangipa tisei'ccu ja. Jesúsma shondosundeccu'qque fae'ngae ja'fa. 20 Jayi'fasi pushesu a'i bo'fa'choi'ccu japa sepaccofae Jesúsnga catse. Tsa pushesuja tise egapai'ccu dañongepa doce canqque'fa me'detsse canse. Jesúsnga catsepa tise ondiccu'je utufama pporaen. 21 “Tise ondiccu'jeve'yi pporaen'da gi ccushaya” qquen asi'ttaemba pporaen. 22 Tsa'ma Jesús in'jamba piyicamba pushesuma attepa su:
—Shim'ppi, dyojama. Ñame in'jamba qui ccusha.
Tse'faei'ccuyi pushesuja quinsetsse ccusha.
23 Tsonsi Jesús na'su tsaoni napipa ca'ni. Ca'nimba a'i bo'fa'choma atte. Du'shu pasi ñombi'yepa qquejian'fa. A'tuye tson'jemba fendo'ccoma ñoquimbi'e fendo'fa. 24 Jesús attepa su:
—Va'ttie joqquitssi'faja. Du'shuja pambi'tsse'yi tsu ana'jen.
Qquen susi tayo pa'chosi atesupa tisema feña'fa. 25 Tsa'ma aindeccu joqquitssi'fasi Jesúsja cuartonga ca'nimba catsepa du'shu tive'ye indi. Indisi du'shuja jangi ccutsu. 26 Jesús tsa'caen ccushaensi pa'cco tsa ande'ye tsu tsane condasecco'fa.
Jesús dos binima ccushaen
27 Jesús tsene sombosi dos bini tisema omboemba japa fundondo'e su'fa:
—Na'su David Dutssi'ye, ingima mende'yeja.
28 Tsonsi Jesús tsa'onga ca'nisi tise'pa'qque ca'nimba Jesúsnga catse'fa. Catsesi Jesús tise'pama iñajampaña:
—¿In'jan'fa ti qui ña que'ima ccushaeñe osha?
Tise'paja su'fa:
—Ju, na'su.
29 Tsonsi Jesús tise'pa tso'fema pporaemba su:
—Que'i in'janqquia'caen tsu que'inga tsoña.
30 Qquen pporaemba susi binindeccu ccase atteye osha'fa. Tsonsi Jesús tise'pama quia'me manda:
—Que can'faja. Cca'indeccunga que'i ccusha'choma conda'fajama.
31 Tsa'ma tsendeccuja tsaone sombopa pa'cco tsa ande'ye japa tise'pa ccusha'chone conda'fa.
Jesús ayafambima ccushaen
32 Jesús tsao'ye sombo jisi cca'indeccu cocoya ca'ni'choma tisenga i'fa. Cocoya ca'nisi tsa a'i ayafambie da. 33 Jesús cocoyama joqquitssiansi ayafambija afa. Bo'fa'cho aindeccuja can'boen ccutsupa su'fa:
—Nane mingui'te'qque va'ca'ma israe andenima atte'fambi gi.
34 Tsa'ma fariseondeccuja su'fa:
Cocoya na'su tisema fuitesi tsu cocoyama joqquitssian.
Jesús poiyi'cco a'ima mende'ye
35 Jesúsja poi canqque'ye, poi a'i can'jen'tti'ye japa Chiga manda'choma atesian'jen'ttinga ca'nimba atesian'jen. Chigama na'sian'cho aindeccuve daya'chone ñotsse jinchoya'choma atesian. A'i osha'choi'ccu paji'choma, toya'caen osha'cho paqque'sui'ccu vana'suma'qque ccushaen. 36 Aindeccuja bo'fasi Jesús attepa tise'pama mende'ye. Nane oveja coira'suve mechoqquia'caen injanga ñoquimbicco jacan'fa. 37 Tise'pama mende'yepa tisema shondosundeccuma su:
—Vandeccuja Chigama na'sian'cho aindeccuve daye ronda'je'fa. Tsa'ma taiya'cho injantssisi semasundeccu shacasi majan tise'panga atesiaña'chove tsu me'i'on. 38 Tsa'cansi Taiñaña'cho Na'su Chiganga iñajan'faja cuintsu faesu semasundeccuma manda moensi tsendeccu taiqquia'caen tise'panga atesiañe.