30
1 Rakeele ooniyeevo yoori Yaakhumpa khaari ompatthela mwaana, khusala anlilela wiivu ttwiiye. Khumuuza Yaakhumpa yoori: “Okipatthele mwaana, n'oohiiyi etthiipo kintta ofwa!”
2 Yaakhumpa khumwiiphiira, khumuuza yoori: “Weeyo onikoona nkhama Nluku? Ye ti ahiniwinkhaaye mavokozi.”
3 Rakeele khumuuza yoori: “Kinaaye karumeyaaka Biila, onthuule othuuto orapalelane yoori ampatthe mwaana zwaamu yaka, kiiye maama khwa ye.”
4 Rakeele khunthuula Biila khumwinkha Yaakhumpa khwiiya muukhaawe.
5 Khwiimittha khumpattha mwaana.
6 Rakeele khulupa yoori: “Nnyizinku akirettela wa shariyavo, asiila lompa yaka akinkha mwaana.” Khuntthaja nzina la Daani.
7 Biila karumeya wa Rakeele khwiimittha theenya khumpattha mwaana waphiiri.
8 Rakeele khulupa yoori: “Kaarina viittha khuluyeene na nuunu, ila kanshintta.” Mwaana otule khuntthaja nzina la Nafitaali.
9 Liiya nawoona yoori alikha ovokola, khunthuula karumeyaawe Ziilipa khumwinkha Yaakhumpa khwiiya muukhaawe.
10 Ziilipa karumeya wa Liiya, khupattheliwa mwaana ti Yaakhumpa.
11 Liiya khulupa yoori: “Kashapweyiwa mwaani!” Khuntthaja nzina la Gaati.
12 Ziilipa karumeya wa Liiya khunvokola mwaana nkinoko theenya.
13 Liiya khuri: “Kafurahi mwaani! Mpakha aakha akina anteela okuuza yoori kenkhiwa furaha!” Mwaana otule khuntthaja nzina la Asheeri.
14 Wakathi wa wuurula tiriku Ruubeni aalankhiye khusala alawa omashapa, khusikana mishumo eniitthiwaaye mathunkuja, khuthuula khulawa khumwinkha Liiya mamaawe. Rakeele khunvekela araka: “Safwatali, kimeeleni mathunkuja vattitthiiru apo atiisiyeeyo mwanenu.”
15 Ye khujipu araka: “Wanthuula mannaka, khootosheeni? Theenya ontakha othuule mathunkuja apa atiisiyeeyo mwanaka?” Rakeele khunjipu araka: “Kemaani! Nlaweni nipatili, mwikinkhe mathunkuja apo, osikhu opu Yaakhumpa mwilawe mwarapalelane mweeyo.”
16 Njuwa-looveva Yaakhumpa arutaka omashapa, Liiya khunthepeeza khusala amuuza yoori: “Leelo onttela orapalelana miiyo, maana keetta wuurentteri na mathunkuja atiisiyeeyo mwanaka.” N'ooripa Yaakhumpa khulala vamote na Liiya.
17 Nnyizinku khusiila lompa ya Liiya, khwiimittha khumpattha mwaana wathaanu wa Yaakhumpa.
18 Liiya khulupa yoori: “Nnyizinku akitthuva mwaasa wonthuula karumeyaaka khumwinkha mannaka.” Ti eto khuntthaja nzina la Esakhaari.
19 Khwiimittha theenya khumpattha mwaana wasiitha.
20 Ye khuri: “Nnyizinku akinkha etthu ya fwayita, aphano mannaka onteela otuveliwa venkivene ti miyo mwaasa wompatthela aana sitha.” Ti eto mwaana otule khuntthaja nzina la Zabulooni.
21 Wiishela waya Liiya khumpattha mwaana nkina wankha khuntthaja nzina la Diina.
22 Nnyizinku khumuupuwela Rakeele, khusiila lompa yawe khumwinkha mavokozi.
23 Ye khwiimittha khumpattha mwaana. Khulupa yoori: “Nnyizinku eeshisa haaya yaka.”
24 Khuntthaja nzina la Yuusufu, alupaka yoori: “Nnyizinku ti akinkhe mwaana nkina.”
Labani na Yaakhumpa ansiilana opheya
25 Paata ya Rakeele ompattha Yuusufu, Yaakhumpa khumuuza Labani yoori: “Kilikheni kirutele nti kivokoliweeyo.
26 Mwikinkhe aakhaaka apa kiwaakholeliyeeyo khaazi na aanaaka kilawe. Mweeyo mwinjuwa khaazi kuukholeliyeenini.”
27 Labani khujipu yoori: “Safwatali nkhama onikisiileza ohilawe, miiyo sako zaka zakuuza yoori Nnyizinku akiparikhiya mwaasa wa weeyo.
28 Apho okuuze phakari ontakhaaye kisala kuuripha.”
29 Yaakhumpa khunjipu: “Mweeyo mwinjuwa khaazi kuukholeliyeenini yoori ti ya waatta na nanna kaari oshukisaazo nyama zenu mpakha waatta.
30 Miiyo kihinate nyama zenu zaari vattitthiiru leelo pi za waatta: Nnyizinku ooparikhiyani mwaasa wa miiyo. Khi ajamaazaku kinttela owaatthantta lini?”
31 Labani khumuuzela yoori: “Kuuriphe niini?” Khujipu Yaakhumpa: “Mwihikiriphe hatha etthu. Kintta orutela oshukisa nyama zenu amana nisiilana saana.
32 Leelo kinttela woona maphanko ooshi a nyama zenu, kilazakamo pwittipwitthi zooriipa, zoottweleela na za malepa, puuzi zoottweleela na za malepa. Eto ti enttelaaye wiiya phakari yaka.
33 Etthiipo enttela okhweya woona okho ninttaawo nkhama ki wa waamineya. Wakathi mwinttelaaye woona nyama zaka, amana yiiyamo nliphanko mwaka puuzi yoottweleela ama yoohiina malepa ama pwittipwitthi yoohiiyi yooriipa, mwintta ojuwa yoori keetta wiiya.”
34 Labani khuri: “Osiilana wetthu wiiye etthiipo olupiyeezo.”
35 Siikhu ethiitile, Labani khuphakula puuzi zeelume na zeekha zaariina malepa oolakala, na pwittipwitthi epile zaariina malepa ooriipa khuwenkha aanaawe oshukisa.
36 Labani khuruma osusisiwa liphanko ntthile, khulawaniwa ohali woolepawo kiyasi ya siikhu ttatthu ntthu ari nsafwari na okhule aariiwo Yaakhumpa. Yaakhumpa khusala ashukisa nyama za Labani epile zaasaliyeezo.
Nanna ariphiweezo Yaakhumpa ti Labani
37 Yaakhumpa khushija virapi piishi za miitthi mittatthu zoofwarikhana khuwaka.
38 Ye aajuwiye yoori vahali aari onywaavo maphanko a nyama phi vahali zaari opepheranaavo. Ti eto aari otthaakaaye puutta epile zoophaka omaasho waya amana zinywaka.
39 Amana zipepherana paata yawoona puutta epile, aana zaari owaapatthaaye aari wiiya oophaka, oottweleela, na a malepa.
40 Yaakhumpa khuphakula nyama epile khuttha mphule zaariimo pwittipwitthi zeekha zoolakala yoori zisala zeekesa okhule ziriiwo epile zooriipa na za malepa za nliphanko la Labani. Khufuwa maphanko awe khuphakula khuhikusanyi na epile za Labani.
41 Amana zipepheriwaka epile zeekha za ruthupa, ye eetta otthaka puutta omaasho waya vahali zaari onywakaavo yoori zisala ziimittha zoonaka puutta epile.
42 Ila nawoona yoori nyama eti ti yawootta khaari ottheela puutta. Epile za wootta zaari wiiya za Labani ila epile za ruthupa zaari wiiya za Yaakhumpa.
43 Wa nanna ethiito aari orettaaye, ye khwiiya thaajiri nwulweene khwiiyana maphanko a waatta a nyama, akarumeya aakha na aalume, nkamiiya na apuuru.