14
Gollirgo dokke Ruuhu Ceniiɗo
To non, daartee yidde. Daartee bo dokke Ruuhu Ceniiɗo, hakko du dokkal annabaaku. Batoowo e ɗelle Ruuhu, Alla nun joomum baddata, himɓe bane. Gam goɗɗo faamataa ka o batata, Ruuhu nun hokkata mo haalaaji Alla cuuɗiiɗi. Amma gaɗoowo annabaaku wallan nun woɓɓe mawnugo der goonɗinki, e tiiɗina ɓe, e hokka ɓe semme. Batoowo e ɗelle Ruuhu, semmiɗinan nun goonɗinki mum, gaɗoowo annabaaku bo e walla eklesiya yahugo yeeso.
Mii yiɗi on fu baton e ɗelle Ruuhu, amma ko ɓurumi yiɗugo woni, gaɗon annabaaku. Gaɗoowo annabaaku e ɓuri batoowo e ɗelle Ruuhu, gam batoowo e ɗelle Ruuhu mawnintaa eklesiya to jottinoowo ɗe walaa. Banniraaɓe, hande jon bi'en, mi wara to mooɗon, mi yanta baddirgo on e ɗelle Ruuhu tan, laatoo mi janŋinay on ko Alla hollitimmi, mi waddanay on bo annal kesal, mi ekkitinay on bo, ume nafanmi on?
Daaree ji'en, baa huune jimirɗum, hande jon fuuraanu ɗum bo moolooru. To puuroowo fuuraanu, ɗum bo piyoowo moolooru fiyay hande no haaniri, moy tintotoo ko fuuretee ɗum bo ko fiyetee? Naa moy siriyanto konu to puuroowo walaldu konu fuuray hande no haani? Hande non onon bo, to haala mooɗon laaɓay, moy faamata ko jiɗɗon wi'ugo? On boppii haala mooɗon! 10 Ɗelle ɗuuɗɗe nun woni der duuniyaaru nu, ɗe fu, ɗee goodi ko ɗe bi'ata. 11 Amma to goɗɗo baddii am e ɗenŋal ŋal mi nanataa, mi laatake janano makko, kanko bo o laatake janano am. 12 Hande non, onon bo, no oon tinnii daartugo dokke Ruuhu, daartee aran dokke puy, jaarooje eklesiya yeeso.
13 Gam majjum, batoowo e ɗelle Ruuhu fu, eela Alla walla ɗum nantingo ɗe. 14 Gam to mii du'oo e ɗenŋal Ruuhu, ruuhu am e du'oo, amma hakkillo am gollataako. 15 Den, noy gaɗanmi? Mi du'oto e ruuhu am, mi du'oto bo e hakkillo am. Mi yiman e ruuhu am, mi yiman bo e hakkillo am. 16 To hinaa nun, to aa yetta Alla e ruuhu, noy tawaaɗo caka hettiniiɓe, mo annaa ɗum, waawirta ko wi'i «aami» to a yettidii? Gam joomum nanataa ko batataa. 17 Baa to yettoore maa e wooɗi hande noy, ɗum mawnintaa goonɗinki joomum.
18 Mii yetta Alla gam mii ɓuri on, on fu batugo e ɗelle Ruuhu. 19 Amma der eklesiya, mii ɓuri yiɗugo mi bata haalaaji joy paameteeɗi gam ekkitingo woɓɓe, ɓuri batugo haalaaji ujune sappo e ɗelle Ruuhu ɗe faamataake.
20 Banniraaɓe, to on laatee hande sukaaɓe der hakkillo mooɗon. Amma dow hallande laatee hande sukaaɓe, dow suttontirgo huune, laatee ɓe hakkillooji mum ɓenni hande mawɓe. 21 E winnaa der tawreeta:
Joomiraawo wi'i:
«Himɓe ɓee, e ɗelle Ruuhu, e kunnuɗe hoɓɓe nun
baajortoomi ɓe.
Amma e nun fu, ɓe kettinantaako am.»
22 Hande non, batugo e ɗelle Ruuhu laati nun maane kiita dow ɓe goonɗinay. Waɗugo annabaaku laati nun gam goonɗinɓe, hinaa gam ɓe goonɗinay.
23 Hande jon, to himɓe eklesiya fu hawritii, den moy maɓɓe fu e bata ɗelle Ruuhu feere feere, to himɓe ɓe janŋinaaka, ɗum bo ɓe goonɗinay warii yi'ii ɗum, ɓe bi'ataa ko'e mon sottake na? 24 Naa bo, hande jon, mo goonɗinay, ɗum bo mo annaa ɗum, naati der juulirde mooɗon, go o tawi himɓe fu e waɗa annabaaku, ka o nanata hiitoto mo, o faama no oo woodi hakke. 25 Miilooji ɓerne makko cuuɗiiɗi wurtinte, den o jiccoo, o sujidana Alla, o wi'a: «E gooŋa, Alla e wondi e mooɗon.»
No haani huune fu waɗoroo der Eklesiya
26 Banniraaɓe, noy haani gaɗen? To on kawritii, go oo ɗo e woodi jimol, oo to e woodi janŋinol, goɗɗo bo e woodi kollitol gom, goɗɗo bo e bata e ɗelle Ruuhu, goɗɗo bo e nantina ɗe, sey huune fu waɗee gam goonɗinɓe mawna. 27 To ɗelle Ruuhu nun batete, sey himɓe ɗiɗo bata, to ɗum ɓuru tato, moy fu e wakkati mum. Goɗɗo mooɗon nantina ɗe. 28 Amma to nantinoowo walaa, gooduɗo dokkal batugo e ɗelle Ruuhu jeeɗoo der eklesiya, bata der ɓerne mum, badda e Alla. 29 Dow waɗooɓe annabaaku, ɗiɗo ɗum bo tato etta haala, horiiɓe wiɗitoo haala maɓɓe. 30 To goɗɗo der jooɗiiɓe e woodi ka Alla holli ɗum bata, sey aranneejo batoowo jeeɗoo. 31 Hande nun, on baawan ko waɗi annabaaku gooto gooto, gam moy mooɗon fu ekkitoo, semmiɗina goonɗinki mum. 32 Waɗooɓe annabaaku sey waawa ko jogii ko'e mum, 33 gam Alla laataaki Alla mo jiɓayeere, amma Alla mo jam.
Hande no ɗum laatii toy fu der eklesiyaaji Alla, 34 sey rewɓe jeeɗoo der eklesiya, ɓe kokkaaka laawol ɓe bata. Sey ɓe baawa jogaago ko'e maɓɓe ɓee ɗowtii hande no winniraa der tawreeta. 35 To woodi ko ɓe jiɗi faamineego, ɓe acca faa to ɓe kooti wuro, ɓe ƴama worɓe maɓɓe. Gam to debbo batii haala der eklesiya, ɗum centiniiɗum.
36 Naa oon miili to mooɗon nun haala Alla ƴiwi? Onon tan heɓi ka na? 37 To goɗɗo e miili e laati annabiijo, ɗum bo e miili heɓii Ruuhu Ceniiɗo, e haani joomum annita ko binnanmi on laati nun umuroore Joomiraawo. 38 To goɗɗo salake ko jaɓi haala ka, eɗum hollita no kanko e hoore makko Alla jaɓay mo.
39 Gam majjum, banniraaɓe, tinnee daartee dokke annabaaku. To on calee bo himɓe bata e ɗelle Ruuhu, 40 amma kakkilee, huune fu waɗoo e hakkillo, e no haaniri.