12
Ƴanɗe dow nyalaane siwteteene
(Marku 2.23-28, 3.1-6; Luka 6.1-5)
1 Wakkati mum, Yeesu e aahiiɓe mum e falta caka gese alkamaari nyalaane siwteteene, go aahiiɓe makko rafo waɗi ɗum, yanti e wooca cammeeje e ƴakka.
2 No Farisaaɓe yi'i ɗum, wi'i mo: «Daaru, aahiiɓe maa e waɗa ko haanay waɗeego nyalaane siwteteene!»
3 O toontii ɓe, o wi'i: «E gooŋa on janŋay ko Dawda waɗi no rafo waɗi ɗum, e himɓe mum na?
4 O naati der suudu Alla, e himɓe makko, ɓe ƴakki peen cakkanaako Alla. Baa no kanko e himɓe makko ɓe goodaa laawol ƴakkugo ko. Limaamiiɓe tan nun woodi laawol ƴakkugo ko.
5 Naa, on janŋay der tawreeta Muusa, no limaamiiɓe gollotooɓe der suudu Alla waɗiri ko haanaa der nyalaane siwteteene? Amma e nun fu ɓe gaccaaka.
6 Mii wi'a on e gooŋa, ɓurɗo suudu Alla mawnugo nun woni ɗo.
7 To on paamiino ko haala Alla kaa ɗo fillitii: ‟Yurmeene jiɗumi, hinaa sadakaaji kiiseteeɗi”, on kiitataakono himɓe ɓe walaa gacce.»
8 Gam Ɓii neɗɗo nun laatii Joomiraawo nyalaane siwteteene.»
Yeesu nyawtii gorko mo junŋo waatuŋo
(Marku 3.1-6; Luka 6.6-11)
9 Yeesu yawti diga ɗon, yahi der suudu waajorde maɓɓe.
10 Gorko mo junŋo waatuŋo gom e tawaa ɗon, go tawaaɓe ɗon ƴami mo ƴanɗe ɗee ɗo, gam heɓa no gaccorii mo, wi'i: «Laawol hokkii nyawtiigu waɗee nyalaane siwteteene na?»
11 O toontii ɓe, o wi'i: «To goɗɗo mooɗon e woodi baalel mum, go nyalaane siwteteene ŋel yanti der ɓunnu, joomum suttoytaa ŋel na?
12 Neɗɗo e ɓuri baala faa to woɗɗi! To non, laawol hokki ko wooɗi waɗee der nyalaane siwteteene.»
13 Den, o wi'i gorko on: «Foortu junŋo maa!»
O foorti ŋo, ŋo yoofii hande no ŋoo to.
14 Farisaaɓe wurtii, yahi dawraa dow no ɓe kalkirta Yeesu.
Annabaaku Esaaya hebbii
15 No Yeesu nani ka, yawti diga nokkuure nen, himɓe ɗuuɓɓe e tokki mo. O nyawti nyawɓe fu.
16 Den o waggini ɓe, to ɓe batu goɗɗo moy nun o laatii.
17 Ɗum laatike non gam haala annabi Esaaya hebba, ka o wi'i:
18 «Nani gollotooɗo am mo cuɓumi.
Kanko woni jiɗaaɗo am, mo ceyoriimi.
Mi jippinan Ruuhu am dow makko,
o fiinan habaru foonnitaare dow lenyi fu.
19 O yeddontirtaa e goɗɗo, o falmataa goɗɗo,
daane makko nanataake e laabi.
20 O heltataa ƴommal turiiŋal,
o nyifataa fitilleel cuurtoowel,
faa nyalaane o hokki foonnitaare jaalorgal.
21 Lenyi fu yowan hoolaare mum dow makko.»
Yeesu e toontoo ka ɓe gaccorii ɗum
(Marku 3.19-30; Luka 11.14-23)
22 Den, Yeesu waddanaa gorko bumɗo muumiɗinɗo, mo ginnool woni e mum. O nyawti mo faa muumo on e bata, e yi'a bo.
23 Haynaare nanŋi himɓe fu, ko ɓee bi'a: «Hinaa kanko woni Ɓii Dawda na?»
24 Amma no Farisaaɓe nani ka, yanti e wi'a: «E baawɗe ‟Beljebul” hooreejo ginnaaji nun o riiwirta ɗi.»
25 No Yeesu e anni miilooji maɓɓe, o wi'i ɓe: «Laamaare fu to seennirake e haɓa hoore mum, ne halkan. Ɗum bo to siire gom, maa bo wuro gom seennirii e haɓa hoore mum, ŋo wonataako.
26 To Seyɗan seennirake e riiwa Seyɗan, den noy laamaare makko wonortoo?
27 To laatike e baawɗe ‟Beljebul” nun diiwiranmi ginnaaji, ɓiɓɓe mooɗon bo na, e baawɗe moy ɓe diiwirta ɗi? Gam majjum, kamɓe e ko'e maɓɓe nun laatoytoo hiitotooɓe on!
28 Amma to e Ruuhu Alla nun diiwiranmi ginnaaji, eɗum holla no Laamaare Alla warii faa to mooɗon.
29 Naa moy waawata ko naati wuro gorko semmenteejo, teeta jawdi makko, to o haɓɓay joomum taw. Amma to o haɓɓii mo, o waawan ko wuuwi ko woni der wuro ŋon fu.
30 Mo wonday e am fu, ganyo am nun. Mo wallay am hawritingo, sankitan nun.
31 Gam majjum, mii wi'a on: himɓe heɓan yaafuye hakkeeji mum, e kalluka ka ɓe bati. Amma batuɗo kalluka dow Ruuhu Ceniiɗo, yaafataake pay.
32 Batuɗo kalluka dow Ɓii neɗɗo fu, heɓan yaafeego. Amma batuɗo kalluka dow Ruuhu Ceniiɗo, yaafataake der jaamanuuru nuu ɗo, e der jaamanuuru warannu.»
Leggal annitirte nun diga e ɓiɓɓe mum
(Luka 6.43-45)
33 «To leggal e wooɗi, ɓiɓɓe maggal bo wooɗan. To leggal wooɗaa, ɓiɓɓe maggal bo wooɗataa, gam leggal fu, diga e ɓiɓɓe mum nun annitirtee.
34 Ɓiɓɓe bolle pure! Noy baawirton batugo booɗuka, onon laatiiɓe halluɓe? Gam ko hebbi der ɓerne, kan nun hunnuko wurtinta.
35 Neɗɗo geeto, wurtinan ko wooɗi diga booɗɗum ko suuɗii der ɓerne mum. Neɗɗo kalluɗo bo, wurtinan ko halli diga kalluɗum cuuɗiiɗum der ɓerne mum.
36 E gooŋa bi'anmi on: nyalaane darŋal himɓe toontoyto haalaaji baanji baanji ɗi ɓe bati fu.
37 Gam moy fu, haala mum nun wurtinta ɗum, ɗum bo ka doƴƴa ɗum kiita.»
Farisaaɓe e daarta Yeesu waɗana ɗum kaayeefi
(Luka 11.29-32)
38 Ɓaawo majjum, woɓɓe der moodiɓɓe tawreeta e Farisaaɓe, wi'i Yeesu: «Moodibbo, emen jiɗi gaɗanaa men kaayeefi.»
39 O toontii ɓe, o wi'i: «Himɓe jaamanuuru hallunu, coɓuɓe, e daarta kaayeefi. Ɓe ji'ataa kaayeefi gom, to hinaa kaayeefi annabi Yonas.
40 Yonas waɗii nyaloomaaje tati e jemmaaje tati der reedu linŋol manŋol. Hande non bo Ɓii neɗɗo waɗirta nyaloomaaje tati e jemmaaje tati der leydi.
41 Nyalaane darŋal, himɓe Niniwe ummodoto e himɓe jaamanuuru nuu ɗo, gaccoo ɓe. Gam ɓe tuubii no ɓe nani waaji Yonas. Nani bo, ɓuruɗo Yonas nun woni ɗo!
42 Nyalaane darŋal, laamiiɗo debbo mo leydi hoore fuɗo ummodoto e himɓe jaamanuuru nuu ɗo, gaccoo ɓe. Gam o ƴiwoy diga kaddin leydi, o wari hettinaago haalaaji Suleymaanu kebbuɗi hakkillo. Nani bo, ɓuruɗo Suleymaanu nun woni ɗo!»
Wittoygo ginnool der wuro mum hiinŋo
(Luka 11.24-26)
43 «To ginnool wurtike e neɗɗo, ŋol yahan ŋol yiilitoo nokkuuje joorɗe, eŋol daarta to ŋol siwtoto, amma ŋol heɓataa.
44 Den ŋol wi'an: ‟Mi wittitinto wuro am ŋo eggunoomi e mum.” To ŋol yottike, ŋol tawan goɗɗo walaa der wuro ŋon, eŋo wuuwaa, eŋo moƴƴinaa faa wooɗi.
45 Den, ŋol wittan, ŋol waddaa ginnaaji jeeɗiɗi goɗɗi ɓuruɗi ŋol hallugo. Ɗi naata e wuro ŋon, ɗi jooɗoo der maggo. Heennyitirde neɗɗo on ɓuran arandeere mum hallugo. Hande non ɗum laatantoo himɓe jaamanuuru hallunu nu.»
Miiraaɓe Yeesu e inniiko
(Marku 3.31-35; Luka 8.19-21)
46 Wakkati Yeesu baddata e jama'aare, inniiko e miiraaɓe makko yottii. Ɓe darii yaasi, ɓee jiɗi baddugo mo.
47 Den, goɗɗo bati Yeesu, wi'i: «Inna maa e miiraaɓe maa e darii yaasi, e yiɗi baddugo maa.»
48 O toontii mo, o wi'i: «Moy woni inna am? Ɓey woni miiraaɓe am?»
49 O sappii aahiiɓe makko, o wi'i: «Inna am e miiraaɓe am nun ɗo.
50 Miiraaɓe am worɓe e rewɓe, e inna am woni, waɗooɓe ko Baaba am gonuɗo dow kammu yiɗi.»