5
Waaji dow waanne
1 No Yeesu yi'i jama'aare ɗuunne, o eenci dow waanne, o jooɗii. Aahiiɓe makko hawritii ley makko.
2 O fuɗɗi waajaago ɓe, o wi'i:
Haala barke
(Luka 6.20-23)
3 «Barke laatanii ɓe yonki mum humpaa Alla,
gam kamɓe nun jey Laamaare Alla!
4 Barke laatanii wullooɓe, ɓerɗe maɓɓe fewtinte!
5 Barke laatanii ɗigguɓe, gam ɓe donan leydi!
6 Barke laatanii rafaaɓe,
e ɗonɗaaɓe foonnitaare, gam ɓe kaaran!
7 Barke laatanii enɗotooɓe, gam ɓe enɗete!
8 Barke laatanii ɓe ɓerɗe mum laaɓi,
gam ɓe ji'an Alla!
9 Barke laatanii daartooɓe jam,
gam ɓe noddete ɓiɓɓe Alla!
10 Barke laatanii tooraaɓe gam sabbu foonnitaare,
gam kamɓe nun Laamaare Alla laatanii!
11 Barke laatanii on, to himɓe yennii on, toorii on, takki on gaccee baaɗey fu, sabbu am.
12 Ceyee, belbeltee, gam riiba mawka e heɗii on dow kammu. Hande non annabiiɓe ardiiɓe on tooriraa.»
Lamɗam e jayŋol
(Marku 9.50; Luka 14.34-35)
13 «Onon laatii lamɗam duuniyaaru. Amma to lamɗam walaa dakam, e ume ɗam welinirtee? Ɗam nafataa goɗɗum, sey ɗam woppee, himɓe yaaɓa ɗam.
14 Onon laatii jayŋol duuniyaaru. Genni mahaani dow waanne suuɗataako.
15 Fitilla bo huɓɓataake gam ka ommee gummal. Amma ka ɓilete dow to fitilla ɓiletee, gam ka yaynana wonuɓe der suudu fu.
16 Hande non haani jayŋol mooɗon yaynira yeeso himɓe. Den ɓe ji'an golle booɗɗe ɗe gaɗoton, ɓe teddina Baaba mooɗon gonuɗo dow kammu.»
Yeesu e janŋina dow haala tawreeta
17 «To on miilee mi warii gam moytugo tawreeta, ɗum bo ko winnaa der dewte annabiiɓe. Mi waray moytugo ka, amma gam hebbingo ka.
18 E gooŋa batanmi on, dow e leydi heennyan, amma toɓɓel, ɗum bo maasel gootel der tawreeta, sottintaake, faa nyalaane huune fu hebboyta.
19 Gam majjum, mo ɗowtanaaki toɓɓel gootel, ɓuruŋel faanɗugo der tawreeta, go e ekkitina woɓɓe bo to ɗowtoo, o laatoto paanɗuɗo der Laamaare Alla. Amma ɗowtaniiɗo tawreeta, go e janŋina woɓɓe bo ɗowtanoo ka, joomum laatoto mawɗo der Laamaare Alla.
20 E gooŋa bi'anmi on, to foonnitaare mon ɓuray ne moodiɓɓe tawreeta e Farisaaɓe, on naatataa der Laamaare Alla pay.»
Yeesu e ekkitina dow haala mone
(Luka 12.57-59)
21 «On nanii ko kaakiraaɓe meeɗen wi'ano: ‟Taa waru neɗɗo, baruɗo neɗɗo fu, hiitete.”
22 Amma min, mii wi'a on, jogoriiɗo banniraawo mum mone fu, hiitete. Bi'uɗo banniraawo mum: ‟A walaa hoore,” joomum yaarete yeeso hiitorde mawne. Bi'uɗo banniraawo mum ‟A haaŋa nun,” o wattete der yiite jahannama.
23 Gam majjum, to a yahii sakkanoygo Alla sadaka, to hiisirde, go ciwtorɗaa aa woodi gokka e banniraawo maa,
24 accu ɗon sadaka maa yeeso hiisirde. Den jahaa taw to banniraawo maa, jaafontiron. Ɓaawo mum, bittaa, cakkaa sadaka maa.
25 To goɗɗo gaccake maa, go oon jaha to kiitotooɗo, yawɗa nannantiraa e makko diga e laawol. To a waɗay ɗum, o wattete der juuɗe kiitotooɗo, den kiitotooɗo bo wattee e juuɗe sandaaji, maɓɓeɗaa der kasu.
26 Mii batee e gooŋa, a wurtataako diga ɗon, to a yoɓiday nyamaane maa, faranwel mum koriiŋel.»
Ekkitinol dow jeenu
27 «On nanii wi'aanoma: ‟Taa waɗu jeenu!”
28 Amma min, mii wi'a on, daaruɗo debbo fu, ko suunii mo, waɗii jeenu e makko der ɓerne mum.
29 Gam majjum, to itere maa nyaamoore nun laatantee daliila doƴƴere, ɗoofu ne, boppaa to woɗɗi! Ɗum ɓurante jokkulal ɓannu maa gootal halka, e no ɓannu maa fu naatirta der yiite jahannama.
30 To junŋo maa nyaamo nun laatantee daliila doƴƴere, wudditin ŋo, boppaa to woɗɗi, ɗum ɓurante jokkulal maa gootal halka, e no ɓannu maaɗa fu naatirta der yiite jahannama.»
Ekkitinol dow ceergal
(Matiye 19.9; Marku 10.11-12; Luka 16.18)
31 «Wi'aama bo: ‟Ceeruɗo debbo mum fu, sey hokka mo ɗerewol ceergal.”
32 Amma min kan, mii wi'a on, ceeruɗo debbo mum to hinaa gam daliila jeenu, to o hoowaama, o laatinii mo jeenoowo. Neɗɗo koowuɗo debbo ceeraaɗo fu, waɗii jeenu kanun bo.»
Ekkitinol dow hunayeere
33 «On nanii kade, kaakiraaɓe meeɗen wi'aama: ‟Taa fiirtu hunayeere maa, hebbin ne yeeso Joomiraawo.”
34 Amma min, mii wi'a on, to on kunee. To on kunoree kammu, gam ŋu laati nun gurol Laamaare Alla.
35 To on kunoree leydi, gam ni laati nun jaaɓirɗum koyɗe makko. To on kunoree Urusaliima, gam ni laati nun wanŋarde Laamiiɗo mawɗo.
36 To on kunoree ko'e mon bo, gam on baawataa rawningo, ɗum bo ɓawlingo baa leeɓol gaasa mon gootol.
37 Haala mon fu daroo dow: ‟oo”, ɗum bo ‟aawo”, to yawtu ɗon. Ko ɓeydii dow majjum fu ƴiwii diga e Kalluɗo.»
Ekkitinol dow wattaago
(Luka 6.27-36)
38 «On nanii wi'aama, ‟Itere yoɓiree itere, nyiire yoɓiree nyiire.”
39 Amma min, mii wi'a on, to on battee gaɗanɗo on ko boni. To goɗɗo fiyii maa meenyo dow golal nyaamowal, hokku mo ŋal to bo.
40 To goɗɗo gaccike maa, e yiɗi teeta dansikiire maa, accu mo o etta gulunfaare maa bo.
41 To goɗɗo doolii maa doonanoɗaa ɗum doongal mum kuule ujuneere, roonana mo ŋal kuule ujune ɗiɗi.
42 To goɗɗo eelii maa, hokku mo. To goɗɗo e yiɗi wuƴaago huune maa, taa haɗu mo ɗum.»
Jiɗee wayɓe mooɗon
Luka 6.27-28
43 «On nanii wi'aama: ‟Yiɗu banniraawo maa, banyaa ganyo maa.”
44 Amma min, mii wi'a on, jiɗee wayɓe mooɗon, du'anee tooranɓe on.
45 Hande non, laatortoɗon ɓiɓɓe Baaba mooɗon gonuɗo dow kammu. Gam oo fuɗina naaŋe dow yeeɗɗuɓe e halluɓe. Oo toɓina bo diyam gam foonnitiiɓe e ɓe foonnitaaki.
46 To oon jiɗi yiɗuɓe on tan, riiba kaye keɓoton? Baa jaɓooɓe ceede faada bo e waɗa hande non!
47 To oon canna banniraaɓe mooɗon tan, ko haaynii ume gaɗoton ɗon? Baa heeferɓe bo e waɗa hande non!
48 To non, laatee hebbuɓe, hande no Baaba mooɗon mo dow kammu laatorii kebbuɗo.»