Jahaangal Pool aranal
13
No Barnabas e Pool nuliraa faa ngolla golle Laamɗo
Annabaaɓe e jannginooɓe ina ngoni ley kawrital goonɗinɓe gonngal Antiyoki ngaal. Kamɓe ngoni Barnabas e Simeyon noddirteeɗo Ɓaleejo e Lukiyus mo Sireene e Manahen, mawnidinɗo e Hirudus hooreejo leydi oon, kam e Sool. Nyannde gomma iɓe teddina Joomiraaɗo tawi iɓe ngondi e suumayeere, ndeen Ruuhu Ceniiɗo wi'i ɓe:
—Cenndanee kam Barnabas e Sool saabe gollal ngal noddirmi ɓe ngaal.
Caggal suumayeere e du'aare maɓɓe, ɓe njowi juuɗe maɓɓe e dow yimɓe ɗiɗo ɓeen, ɓe nuli ɗum'en.
Nii Ruuhu Ceniiɗo nuliri ɓe. Ɓe njehi Selewkiya, ɓe naati laana maayo manngo ɓe ponndii ruunde* Kipirus. Nde ɓe njottinoo Salamis dow ruunde ndeen, ɓe mbaajii konngol Laamɗo ley cuuɗi Alhuudiyankooɓe baajorɗi. Yuhanna bi'eteeɗo Marku ina wondi e maɓɓe, ina walla ɓe. Ɓe peƴƴiti ruunde ndeen faa ɓe njottii ngalluure wi'eteende Pafos. Toon ɓe tawi daggada Alhuudiyanke bi'eteeɗo Bar-Iisaa, biitotooɗo wo annabaajo. Wo o howruujo kaananke bi'eteeɗo Sergiya Pool. Oon wo jom hakkillo. O noddi Barnabas e Sool sabo imo yiɗi nanude konngol Laamɗo. Ammaa Elimas mo inndem fiirtata «daggada» oon salake ɓe. Imo filoo bonnitinde goonɗinal kaananke oon. Ndeen Sool bi'eteeɗo Pool, kebbinaaɗo Ruuhu Ceniiɗo, ndaari mo faa wooɗi, 10 wi'i:
—Ɓii Ibiliisa! Aan keewɗo jamba e hiila, ganyo ko laaɓi fuu! A selataa oonyude laabi Joomiraaɗo ponnditiiɗi naa? 11 Joonin jukkungo Joomiraaɗo saaman e maaɗa, a wuman, a yi'ataa naange faa sarɗi oon yottoo.
Wakkati oon ni, gite makko cuddini, ɗe niɓɓi. Imo memmemta, imo filoo ɗowoowo. 12 Nde kaananke oon yi'unoo ko waɗi ɗuum ndeen, goonɗini Iisaa. Waaju haala Joomiraaɗo kaan haaynake ɗum.
No Pool waajorii ley ngalluure Antiyoki
13 Pool e yaadiraaɓe muuɗum naati laana maayo manngo, ndilli Pafos, njottii Perge ley leydi Pamfiliya. Ɗoon Yuhanna bi'eteeɗo Marku seedi e maɓɓe, yeccii Urusaliima. 14 Ɓe ndilli Perge, ɓe ngari Antiyoki ley leydi Pisidiya. Ɓe naati waajordu nyalaande fowteteende, ɓe njooɗii. 15 Caggal janngeede Tawreeta Muusaa e dewte annabaaɓe, hooreeɓe waajordu nduun neli ɓe noddee ɓe ngara yeeso muɓɓen. Ɓe mbi'i:
—Sakiraaɓe, si oɗon njogii haala cemmbinooha yimɓe ɗo fu, kaalee.
16 Pool ummii, hunci junngo muuɗum faa ɓe kakkilana ɗum, wi'i:
—Israa'iilankooɓe e hulɓe Laamɗo woɓɓe, kettinee: 17 Laamɗo Israa'iilankooɓe oon suɓake maamiraaɓe meeɗen, teddinii lenyol maɓɓe nde ngol hoɗoynoo leydi Misira ndeen. O yaltiniri ɓe toon baawɗe makko. 18 O munyanii ɓe ley ladde faa waɗi duuɓi capanɗe nay. 19 Caggal ko o halki lenyi jeɗɗi e ley leydi Kanaana, o hokki ndi yimɓe makko ndona ndi. 20 Ko ɓe ngoni ley Misira faa warde ko ɓe naati leydi Kanaana fu waɗii hono duuɓi keme nay e capanɗe joy. Caggal ɗuum, o hokki ɓe sarotooɓe faa jamaanu annabi Samuwiila. 21 Nde ɗum faltinoo ndeen, ɓe nyaagii Laamɗo hokka ɓe kaananke. Laamɗo hokki ɓe Sawulu ɓii Kis ƴuuruɗo e lenyol Benyamin. Oon laamii ɓe duuɓi capanɗe nay.
22 Ndeen Laamɗo ɓorti Sawulu, hokki Daawda laamu. O haali kabaaru muuɗum, o wi'i: «Mi heɓii Daawda ɓii Yesa gorko belnoowo ɓernde am, gaɗoowo muuyɗe am fuu.» 23 E ƴuwdi makko Laamɗo wurtini Iisaa, kisinoowo Israa'iila no aadorinoo noon. 24 Fadde Iisaa warude, Yaayaa waajake yimɓe Israa'iila fuu tuuba, lootee lootagal batisima. 25 Katin, nde Yaayaa timminannoo golle muuɗum ndeen, wi'i ɓe: «Mi wanaa mo miiloton ngonumi oon. Ammaa ina woodi garoowo caggal am, mo mi fotaay fay e haɓɓitinde ɓoggi paɗe muuɗum.»
26 Sakiraaɓe, onon ƴuwdi Ibrahiima e hulɓe Laamɗo woɓɓe, wo enen nuldaa kabaaru kisinoowo o. 27 Sabo wonɓe Urusaliima ɓeen e hooreeɓe muɓɓen fuu annditaay Iisaa. Katin du ɓe paamaay haalaaji annabaaɓe janngeteeɗi nyalaande fowteteende fuu. Annabaaɓe ɓeen mbi'ii Iisaa sarete. Ko ɓe carii mo ɗuum, ɓe tabintinii haalaaji ɗiin. 28 Fay si taweede ɓe keɓaay daliili fuu no ɓe mbarda mo, ɓe nyaagake Pilaatu o waree.
29 Nde ɓe ngollunoo ko Binndi ɗiin mbi'i e makko ɗuum faa hiɓɓi ndeen, ɓe njippini mo e leggal palaangal, ɓe ngaɗi mo e saabeere. 30 Ammaa Laamɗo iirtinii mo. 31 Balɗe keewɗe o ɓangani wondunooɓe e makko ɓeen gilla Galili faa Urusaliima. Ɓeen ngoni seedantooɓe mo yeeso yimɓe joonin. 32 Minen, miɗen ngaddana on Kabaaru Lobbo: ko Laamɗo aadaninoo maamiraaɓe meeɗen ɗuum, 33 yottinanii en, enen taaniraaɓe muɓɓen. O waɗii ɗum e ley ko o iirtini Iisaa. Noon winndiraa ley jimol Jabuura suura ɗiɗi:
«Wo a ɓiyam, hannden mi laatake Baaba maa.»§
34 Katin du, Laamɗo iirtinii mo e hakkunde maayɓe, accaay ɓanndu makko nyoli. Noon haaldunoo nde wi'unoo:
«Mi hokkan on barkeeji ceniiɗi ɗi mbonataa,
ɗi podaninoomi Daawda ɗiin.»*
35 Ɗum waɗi de o wi'i e Jabuura suura goɗɗo:
«A accataa Ceniiɗo maa nyola.»
36 Daawda gollii ko Laamɗo muuyi golla e jamaanu muuɗum. Caggal ɗuum, o maayi. Ɓanndu makko hawrunduraa e maamiraaɓe makko, ndu nyoli. 37 Ammaa mo Laamɗo iirtini oon nyolaay. 38 Sakiraaɓe, anndee wo saabe makko de mbaajaɗon yaafeede hakkeeji. 39 Tawreeta Muusaa waawaa waɗude neɗɗo ponnditiiɗo. De kanko kaa, goonɗinɗo mo fuu, o ndaardan ɗum ponnditiiɗo. 40 Ɗum le, kaybee taa ko annabaaɓe cappinoo ɗuum hewtoo on:
41 «Onon jalnortooɓe golle am, ndaaree,
de ɗum haaynoo on, de kalkon!
Sabo mi waɗan goɗɗum e ley wakkati mooɗon,
mo on ngoonɗintaa fay si neɗɗo haalannoo on.»
42 Caggal Pool e Barnabas njaltii waajordu nduun, jamaa oon nyaagii ɓe ɓe ngarta fowteteende waroore, faa ɓe njaha yeeso e waaju maɓɓe. 43 Caggal ko kawrital ngaal waɗi ɗuum, Alhuudiyankooɓe heewɓe e naatuɓe e diina muɓɓen njokki Pool e Barnabas. Ɓeen ɗiɗo fuu ina kaalda e maɓɓe, ina tindina ɓe ɓe keddoo e moƴƴere Laamɗo.
44 Fowteteende jokkunde ndeen, yimɓe ngalluure ndeen fuu kawriti faa kettinoo konngol Laamɗo. 45 Ammaa nde Alhuudiyankooɓe ɓeen njiinoo jamaa oon ndeen, kiram naati ɓe. Iɓe njedda ko Pool waajotoo ɗuum, iɓe njenna ɗum. 46 Ndeen Pool e Barnabas kaaldirani ɓe tannyoral, mbi'i:
—Waajibi onon min artotoo haalande konngol Laamɗo ngol. Ammaa saabe on paɗɗii ngol, on ndaardaay ko'e mooɗon oɗon poti heɓude nguurndam nduumiiɗam, min njahan to yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe. 47 Sabo inan ko Joomiraaɗo yamiri min:
«Mi darnii ma faa laatanoɗaa lenyi ɗiin annoora,
faa kisinaa haddi adunaaru ndu fuu.Ȥ
48 Nde yimɓe lenyi goɗɗi ɗiin nannoo haalaaji ɗiin ndeen, ceyii, teddini konngol Joomiraaɗo ngool. Ɓe Laamɗo suɓanii nguurndam nduumiiɗam ɓeen fuu ngoonɗini.
49 Konngol Joomiraaɗo ngool sankitii e leydi ndiin fuu. 50 Ammaa Alhuudiyankooɓe ɓeen ummini hakkillooji rewɓe rewooɓe Laamɗo saahiiɓe, kam e mawɓe ngalluure ndeen. Ɓe ummini torra dow Pool e Barnabas, ɓe ndiiwi ɗum'en leydi maɓɓe. 51 Kam'en du piɗɗi colla koyɗe muɓɓen e maɓɓe, de njehi Ikoniya. 52 Taalibaaɓe ɓeen kebbinaa seyo e Ruuhu Ceniiɗo.
* 13:4 Ruunde wo leydi tummbiindi hakkunde maayo manngo. 13:11 sarɗi wo wakkati podanooɗo. 13:18 Won binndi bi'uɗiO nyaamnii ɓe. § 13:33 Jabuura 2.7. * 13:34 Esaaya 55.3. 13:35 Jabuura 16.10. 13:41 Habakuk 1.5. § 13:47 Esaaya 49.6.