15
Haala kawrital gaɗaangal Urusaliima
1 Yimɓe woɓɓe ƴuuri Yahuudiya ngari Antiyoki, ina njanngina sakiraaɓe ɓeen, ina mbi'a:
—Si on taadiraaka hono no Muusaa wi'iri noon fu, on kisataa.
2 Pool e Barnabas pooɗunduri e maɓɓe, ndukidi e maɓɓe faa tiiɗi. Ndelle ɓe tabintini nelde Pool e Barnabas e yimɓe woɓɓe faa Urusaliima, ɓe kaaldowa e nulaaɓe e mawɓe goonɗinɓe ɓeen dow majjum.
3 Ndelle kawrital goonɗinɓe ngaal neli ɓe. Ɓe peƴƴiti leyɗe Finisi e Samariya, iɓe kaalana goonɗinɓe toon haala tuubugol yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe. Ɗum laatanii sakiraaɓe ɓeen fuu seyo manngo.
4 Nde ɓe njottinoo Urusaliima ndeen, kawrital goonɗinɓe ngaal e nulaaɓe e mawɓe ɓeen njaɓɓii ɓe. Ɓe kaalani ɗum'en ko Laamɗo gollitiri ɓe.
5 Ammaa woɓɓe ley goonɗinɓe jeyaaɓe e fedde Farisa'en ummii, mbi'i:
—Waajibi ɓe taadee, ɓe njamiree jokkude Tawreeta Muusaa.
6 Nulaaɓe e mawɓe ɓeen kawriti faa ndaara haala kaan.
7 Caggal ko haalaaji ɗiin keewii, Piyeer ummii, wi'i ɓe:
—Sakiraaɓe, oɗon anndi Laamɗo suɓake kam e ley mooɗon gilla ko ɓooyi. O suɓake kam faa mi waajoo Kabaaru Lobbo oon hakkunde yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe, faa ɓe nana, ɓe ngoonɗina.
8 Laamɗo annduɗo ɓerɗe oon hollii jaɓanii ɓe, nde hokkunoo ɓe Ruuhu Ceniiɗo hono no meeɗen ni.
9 Walaa fuu ko o senndiri en e maɓɓe, e ley ko o laaɓiniri ɓerɗe maɓɓe e goonɗinal.
10 Joonin, ko waɗi de oɗon ndaartindoo Laamɗo? Oɗon njowa e taalibaaɓe ɓeen donngal ngal enen e maamiraaɓe meeɗen fuu en mbaawaay ronndaade.
11 A'aa. Wo moƴƴere Joomiraaɗo meeɗen Iisaa de tannyorɗen hisineede. Hono noon kamɓe du.
12 Kawrital ngaal fuu deƴƴinii siw, ina hettinii ko Barnabas e Pool pillotoo no Laamɗo hokkiri ɗum'en waɗude maandeeji kaayniiɗi e kaayeefiiji hakkunde lenyi goɗɗi.
13 Nde ɓe kettinnoo haalaaji ɗiin faa wooɗi fu, Yaakuuba ɓeydi haala, wi'i:
—Sakiraaɓe, kettinanee kam!
14 Simon humpitii en no Laamɗo artorii hakkilande yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe, faa waɗa ɗum'en yimɓe muuɗum.
15 Ɗum hawrii e haalaaji annabaaɓe ɗiin, hono no winndiraa ni:
16 «Joomiraaɗo wi'i:
Caggal ɗuum, mi wartan,
mi nyiɓtoo suudu Daawda saamundu nduun,
mi fonndita ko boni e mayru,
mi darna ndu katin,
17 faa yimɓe heddiiɓe fuu tewta Joomiraaɗo,
lenyi ɗi noddammi fuu, faa laatoo yimɓe am.
18 Joomiraaɗo tabintinɗo kulle ɗe anndunoo waɗan gilla arande, kam wi'i noon.»
19 Ɗum saabii miin kaa ko nji'umi, taa tiiɗinanen lenyi goɗɗi tuubuɗi ngarti e Laamɗo ɗiin.
20 Ammaa mbinndanen ɓe ɓe ndeentoo e ko tooruuji tuunini e jeenu e nyaamude ko saaɗi e nyaamude ƴiiƴam.
21 Gilla e jamaanuuji ɓooyɗi, Tawreeta Muusaa ina jannginee ley gure ɗeen fuu, iɓe njannga ɗum nyalaande fowteteende fuu ley cuuɗi baajorɗi.
Haala ɓataaki yaade to goonɗinɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe
22 Ndeen nulaaɓe ɓeen e mawɓe e kawrital goonɗinɓe ngaal fuu paamiri faa cuɓoo worɓe e ley muɓɓen faa nela ɗum'en Antiyoki, ɓe njaada e Pool e Barnabas. Ɓe cuɓii Yahuuda bi'eteeɗo Barasaba, kam e Silas. Ɗiɗo ɓeen fuu wo ardiiɓe ley sakiraaɓe goonɗinɓe.
23 Inan ɓataaki ki ɓe kokki ɗum'en:
Minen sakiraaɓe mooɗon nulaaɓe e mawɓe, miɗen njowta on, onon sakiraaɓe amin lenyi goɗɗi gonɗi Antiyoki e Siiriya e Silisi.
24 Min nanii yimɓe ƴuuruɓe to amin mettinirii ɓerɗe mooɗon haalaaji, njiiɓii hakkillooji mooɗon. Minen le, min njamiraay ɓe.
25 Min ndawridii, min paamiri min cuɓoo worɓe faa min nela ɗum'en to mooɗon, ɓe njaada e yigiraaɓe amin horsuɓe Barnabas e Pool,
26 farritinɓe yonkiiji muɓɓen saabe Joommen Iisaa Almasiihu.
27 Ɗum waɗi de min neli Yahuuda e Silas, paamina on ko min mbinndi e mooɗon ɗuum hunnduko e hunnduko.
28 Minen e Ruuhu Ceniiɗo, min anniyake taa min njowa on doŋle tedduɗe si wanaa ko tilsi ɗuum:
29 ndeentoɗon e kirsanaaɗi tooruuji e ƴiiƴam e ko saaɗi e jeenu. Si on ndeenii ko'e mooɗon e kujje ɗe, on ngaɗii ko wooɗi. Laamɗo reena en!
30 Wooɗi, ɓe kokkaa laawol, ɓe njehi Antiyoki. Nde ɓe njottinoo ndeen, ɓe kawrunduri kawrital goonɗinɓe ngaal, ɓe kokki ngal ɓataaki kiin.
31 Nde ɓeen janngunoo ki ndeen, ceyii sabo haalaaji ɗiin cemmbinii ɓerɗe muɓɓen.
32 Yahuuda e Silas wo annabaaɓe. Ɓe mbaaltiniri ɓerɗe sakiraaɓe e haalaaji keewɗi, ɓe cemmbini ɗum'en.
33 Nde ɓe ɓooytunoo toon seeɗa fu, ɓe ceedi e sakiraaɓe ɓeen e dow jam, ɓe njeccii to nelnooɓe ɓe toon. [
34 De Silas, kam kaa, heddii toon.]
35 Pool e Barnabas keddii ley Antiyoki ɗoon. Kam'en e woɓɓe heewɓe ina njanngina ina mbaajoo konngol Joomiraaɗo.
Jahaangal Pool ɗiɗaɓal
No Pool e Barnabas ceediri
36 Caggal balɗe seeɗa, Pool wi'i Barnabas:
—Njeccoɗen e gure ɗe mbaajinoɗen konngol Joomiraaɗo ɗeen fuu, njippanoɗen sakiraaɓe meeɗen ɓeen, ndaaren no ɓe ngorri.
37 Barnabas ina yiɗi ɓe njaada e Yuhanna bi'eteeɗo Marku.
38 De Pool kaa muuyaay ɓe njaada e gorko oon, sabo oon seediino e maɓɓe Pamfiliya, yaadaay e maɓɓe faa gollida e maɓɓe.
39 Barnabas e Pool luuri faa ceedi. Mono e maɓɓe fuu suɓii neɗɗo goɗɗo. Barnabas yaadi e Marku, naati laana maayo, fonndii ruunde Kipirus.
40 Pool du suɓii yaadude e Silas. Sakiraaɓe ɓeen kalfinii ɓe e hinney Joomiraaɗo de ɓe ndilli.
41 Ɓe ndewi leyɗe Siiriya e Silisi, iɓe cemmbina kawrite goonɗinɓe ɗeen.