27
No Pool neldiraa Roma
Nde yaareede amin Itali e laana tabitinnoo ndeen, Pool e kasunkooɓe woɓɓe ngattaa e junngo mawɗo sordaasiiɓe bi'eteeɗo Yuliyus. Oon wo jeyaaɗo e fedde sordaasiiɓe kaananke Roma mawɗo. Min naati laana maayo ƴuuruka Adaramati njahooha ina fanta gure ley leydi Aasiya. Min ndunnyi. Miɗen ngondi e Aristarka gorko Makedoniyanke ƴuuruɗo Tesaloniiki. Jaango majjum, min njottii Sidon. Yuliyus waɗani Pool hinney, duŋanii ɗum yaha to yigiraaɓe mum faa mballira ɗum ko haajaa. Nde min ƴuwunoo ɗoon ndeen, min ɓattitowii fonngo ruunde* Kipirus, sabo min kawrii e henndu mawndu. Min peƴƴiti maayo manngo ngoon hedde Silisi e Pamfiliya, min njottii Mira ley leydi Lisiya. Ɗoon, mawɗo sordaasiiɓe oon tawi laana ƴuuruka Alesandiri ina fonndii Itali. O nanni min ley makka.
Balɗe keewɗe laana amin kaan waɗi ina yaara heese. Semmbe e doole min njottorii wuro Kinidus. Henndu nduun na haɗa min yahude to min ponndii. Ndelle min takkii ruunde Kereta gere to henndu walaa, min panti Salmone. Miɗen takkii senngo, miɗen tampi e yaade. Faa min njottii nokku bi'eteeɗo Jipporde Lobbere nde woɗɗaa e wuro Lasiya.
Min ɓooyi sanne faa wakkati iidi nyannde ittugol hakkeeji faltii. Wakkati dabbunde maayo ngoon ina hulɓinii sanne, na tiiɗi laana dilla ndeen. Pool tindini ɓe dow majjum. 10 O wi'i:
—Sakiraaɓe, mi yi'ii jahaangal ngal wo keewungal torra e mursey, wanaa laana ka e gineeji ɗi tan, ina waawi laataade yonkiiji meeɗen du.
11 Ammaa mawɗo sordaasiiɓe oon, wo haala sofeere laana kaan e joomiika ɓuri jaɓude e dow haala Pool. 12 Jipporde laanaaji nde ɓe ngoni e muuɗum ndeen, welaa dabbude. Ɗum waɗi de ɓurɓe heewude ley laana ɓeen mbi'i ɓe njaha ɓe piloo yottaade Fenika faa ɓe ndabba toon. Ɗum wo jipporde wonnde Kereta huccitinde horɗoore-gorgaare e soɓɓiire-gorgaare.
13 Nde henndu seeɗa ƴuurundu horɗoore fuɗɗunoo wifude ndeen, ɓe cikki ɓe mbaawan yottaade to ɓe njiɗi toon. Ɓe ƴeentini jamɗe darnooje laana ɗeen, ɓe takkii e fonngo Kereta, iɓe njaha. 14 Ammaa caggal ɗuum seeɗa, henndu mawndu wi'eteendu henndu soɓɓiire-lettugaare ƴuuri to ruunde toon, jippii. 15 Henndu nduun faddii laana kaan. Min kunngii huccitinde e henndu nduun faa min njaha yeeso. Min acci ika roya. 16 Nde min paltotonoo duungel bi'eteengel Kawda ndeen, min kawri e henndu seeɗa. E ley tampiri, min pooɗi laanayel pamarel ngel min ndaasannoo ngeel. 17 Min ƴepti ngel, min njowi ngel dow laana mawka. Ndeen ɓe kooƴi ɓoggi, ɓe piilii laana mawka kaan. Ɓe njippini jamɗe darnooje laana ɗeen du, ɓe njoppi ika roya, sabo ɓe kulii taa ɓe njanoy e soɓɓundu ruunde Sirta. 18 Henndu nduun ina heddii na wifa min semmbe. Saabe ɗuum, jaango majjum ɓe puɗɗi faɗɗude donngal laana kaan ley maayo manngo. 19 E nyalooma tataɓo oon, ɓe kooƴi anniya, ɓe paɗɗi fay ginereeji jaarooji laana ley ndiyam ɗiin. 20 Naange e koode du nji'ataake faa waɗi balɗe keewɗe. No henndu nduun foti mawnude, min taƴi jikke amin fuu e hisude.
21 Nde ɓooynoo yimɓe ɓeen keɓaay ko nyaama fu, Pool darii hakkunde maɓɓe, wi'i:
—Si on njaɓiino haala am, on ndillaayno Kereta fu, torraaji ɗi e mursey o hewtataakono en. 22 Joonin, miɗo haalana on: cellinee ɓerɗe mon, sabo fay gooto mooɗon mursataa yonki muuɗum, laana ka tan mursetee. 23 Jemma hankin, Laamɗo jeyɗo kam mo ndewammi oon nuli maleyka to am. 24 Maleyka oon wi'i kam: «Pool, taa hulu, tilay a daroto yeeso kaananke Roma mawɗo oon. Laamɗo reenete, aan e yaadiraaɓe maa ɓeen fuu.» 25 Ndelle, cellinee ɓerɗe mon, sabo miɗo hoolii ko Laamɗo haalani kam ɗuum, hono noon jaati worrata. 26 Ammaa tilay en njanowan e ruunde wonnde ley maayo ngo.
27 E ley jemma sappo e nayaɓo oon, miɗen ndoya ley maayo Adiriyati ngoon faa hannden. Wakkati hakkunde jemma, donnooɓe laana kaan ɓeen cikki ɓadake leydi. 28 Ɓe paɗɗii ɓoggol ponndirgol, ɓe tawi luggeefi kiin wo haddi daranɗe noogay. Ɓe njehi yeeso seeɗa, ɓe paɗɗi katin, ɓe tawi luggeefi kiin wo haddi daranɗe sappo e joy. 29 Ɓe kuli taa ɓe njanoy e kaaƴe. Ndelle ɓe njippini jamɗe nay darnooje laana ɗeen caggal laana kaan, iɓe keppi weetaay. 30 Ndeen gollooɓe laana kaan ɓeen njippini laana pamara kaan e ndiyam, ina njiɗi faa ndilla kam'en tan. Ɓe mbi'i woɓɓe ɓe njippinowan jamɗe to yeeso laana kaan toon faa ndarna ka. 31 Pool wi'i mawɗo oon e sordaasiiɓe ɓeen:
—Si yimɓe ɓeen keddaaki e ley laana ka fu, onon, on ndaɗataa.
32 Ndeen sordaasiiɓe ɓeen taƴi ɓoggi nanngunooɗi laana pamara kaan ɗiin, njoppi ngel dilli kangel tan.
33 Nde ɓadinoo weetude ndeen, Pool nyaagii ɓe fuu ɓe nyaama, wi'i:
—Hannden woni balɗe sappo e nay oɗon ndoomi on nyaamaay. Oɗon keddii on meeɗaay fay huunde. 34 Ndelle miɗo nyaagoo on sanne, nyaamon. Oɗon kaajaa ɗum faa ndaɗon. Si goonga, fay gooto mooɗon leeɓol hoore muuɗum solataa de saama.
35 Nde o haalnoo ɗum ndeen, o hooƴi buuru, o yetti Laamɗo yeeso maɓɓe ɓe fuu, o heltii, o fuɗɗi nyaamude. 36 Ndeen ɓe fuu ɓerɗe maɓɓe cuusinaa, kamɓe du ɓe kooƴi, ɓe nyaami. 37 Minen wonɓe ley laana kaan ɓeen, min yimɓe keme ɗiɗo e capanɗe njeɗɗo e njeegom. 38 Nde ɓe nyaamnoo faa ɓe kaari ndeen, ɓe kooƴi bootooji alkama gonɗi e laana kaan ɗiin, ɓe paɗɗi ɗi ley maayo manngo faa ɗum huyfintina ka.
39 Nde weetunoo ndeen, ɓe kaynii leydi, de ɓe annditaay ndi. Ɓe nji'i nokkuure njaareendi yaajunde seeɗa. Iɓe njiɗi yaarude toon laana kaan si ɓe mbaawii. 40 Ɓe taƴi jamɗe ɗeen, ɓe njoppi ɗe ley maayo. Ɓe kaɓɓiti ɓoggi kaɓɓaaɗi e ooncirɗe ɗeen du. To hoore laana toon du, ɓe ƴeentini wudere dow, ɓe peerti nde faa henndu nduun dunƴira ka yeeso. Ɓe ponndii daande maayo ngoon. 41 Ndeen laana kaan fiyii e tilde, nufi. Becce makka cokkii e ley njaareendi ndiin faa ka hunngii dimmbaade. Bempeƴƴe du keli caggal makka faa ɗiggi.
42 Sordaasiiɓe ɓeen anniyii warude kasunkooɓe ɓeen taa fay gooto e muɓɓen yinoo de dogga. 43 Ammaa mawɗo sordaasiiɓe oon ina yiɗi dannude Pool. Ndelle o haɗi ɓe waɗude anniya maɓɓe oon. O yamiri waawɓe yinaade ɓeen artoo njinoo mburtowoo, 44 de heddiiɓe ɓeen du tiigoo kelte laana kaan naa goɗɗum ƴuurɗum e makka. Hono nii min fuu min njottorii leydi e jam.
* 27:4 Ruunde wo leydi tummbiindi hakkunde maayo manngo. 27:28 Daranɗe noogay wo meetereeji 37. Daranɗe sappo e joy wo meetereeji 27.