5
No Ananiyas e Safiira penirani Ruuhu Ceniiɗo
1 Gorko gomma bi'eteeɗo Ananiyas e deekum Safiira, kam'en du conni ngesa muɓɓen.
2 O suuɗi feccere ceede ɗeen, tawi deekiiko oon ina anndi. O yaari ko heddii ɗuum, o hokki nulaaɓe ɓeen.
3 Piyeer wi'i:
—Ananiyas, ko waɗi de Seyɗaani heewi ɓernde maa faa penanɗaa Ruuhu Ceniiɗo, cuuɗuɗaa feccere coggu ngesa ngaan?
4 Wo aan e hoore maa jeynoo nga. Ko connuɗaa nga ɗuum du, wo aan jeyi ceede ɗeen. Ndelle ko waɗi de anniyiɗaa waɗude ni? Wanaa yimɓe penanɗaa koy, wo Laamɗo penanɗaa!
5 Nde Ananiyas nannoo haala kaan fu, saami, maayii. Ɗum laatanii nanɓe ɗum ɓeen fuu kulol manngol.
6 Jokolɓe ummii, ngatti mo e kasanke, ndonndii mo, njaltini yaasin, uwi mo.
7 Hono leeruuji tati caggal ɗuum, deekiiko naati, tawi nanaay ko waɗi ɗuum.
8 Piyeer wi'i mo:
—Haalanam yalla wo ɗum jaati connuɗon ngesa mooɗon ngaan naa?
O wi'i:
—Ayyo, nii foti.
9 Ndeen Piyeer wi'i mo:
—Noy de aan e gora dewruɗon faa ndaartindoɗon Ruuhu Joomiraaɗo? Inan, uwoyɓe gora ina ngara, faa ɓe njaare, aan du!
10 De wakkati gooto, kanko du, o saami yeeso Piyeer, wo o maayɗo. Jokolɓe ɓeen naati, tawi o maayii. Ɓe ndonndii mo, ɓe njaltini yaasin, ɓe uwi mo ɗakkol goriiko.
11 Kulol manngol nanngi kawrital goonɗinɓe e nanɓe ɗum fuu.
No nulaaɓe ɓeen ngolliri maandeeji kaayniiɗi e kaayeefiiji
12 Nulaaɓe ɓeen ina ngaɗa maandeeji kaayniiɗi e kaayeefiiji keewɗi hakkunde yimɓe. Tawi goonɗinɓe ɓeen fuu ina kawrita ley danki Suleymaana kiin, ɓe fuu ɓe ɓernde wootere.
13 Yimɓe heddiiɓe ɓeen, fay gooto e muɓɓen suusaa hawtude e maɓɓe. Ammaa yimɓe ɗoon na teddina ɓe.
14 Goonɗinɓe Joomiraaɗo ɓeen ina ɓeydoroo yimɓe heewɓe, worɓe e rewɓe.
15 Faa ɗum hewtini yimɓe waddoyde nyawɓe, iɓe mburtina ɗum'en dow laabi, iɓe mballina ɗum'en e dow leese e daage, faa nde Piyeer waroyi fu, ɗowki muuɗum meema yoga maɓɓe.
16 Yimɓe heewɓe ƴuuri e gure piiliiɗe Urusaliima, ngaddi nyawɓe e wonduɓe e ginnaaji. Ɓeen fuu ndannaa.
No nulaaɓe ɓeen torriraa
17 Ndeen, Almaami Mawɗo e battaa'en muuɗum ɓeen, ɗum woni Saduki'en, keewi kiram.
18 Ɓe nanngi nulaaɓe ɓeen, ɓe ommbi ɗum'en ley kasu.
19 Ammaa e jemma oon, maleyka Joomiraaɗo gooto omti dammbuɗe kasu ɗeen, wurtini ɓe, wi'i:
20 —Njehee ndarowee ley suudu dewal mawndu toon, mbaajoɗon yimɓe haala nguurndam goongalajam ɗam fuu.
21 Nde ɓe nannoo ko maleyka oon wi'i fu, ɓe njehi, ɓe naatowi suudu dewal mawndu nduun gilla fajiri, iɓe njanngina.
Ndeen Almaami Mawɗo oon e battaa'en muuɗum noddi waalde Saahiiɓe e mawɓe Israa'iila fuu batu. Ɓe njamiri nulaaɓe ɓeen ittowee to kasu toon, ngaddee.
22 Ammaa nde doomooɓe ɓeen njottinoo ndeen, tawaay ɓe e ley kasu toon. Ɓe njeccii, ɓe kaaltani waalde Saahiiɓe ɓeen, ɓe mbi'i:
23 —Min tawii kasu nguun ina uddii ina sokii, doomooɓe ɓeen ina keddii yaasin ina kuccunduri e dammbuɗe ɗeen, ammaa nde min udditinnoo ndeen, min tawaay fay gooto ley toon.
24 Nde mawɗo doomooɓe suudu dewal mawndu oon e hooreeɓe almaami'en ɓeen nannoo ɗum fu, ɓe mbemmbaa, ɓe kunngii faamude fuu ko ɗum waawi laataade.
25 Ndeen goɗɗo wari, humpiti ɓe, wi'i:
—Inan, worɓe ɓe ommbunoɗon ley kasu ɓeen, ina ndarii ley suudu dewal mawndu, ina njanngina yimɓe!
26 Ndeen, mawɗo doomooɓe oon yaadi e doomooɓe ɓeen, ngartiri nulaaɓe ɓeen. Ammaa ɓe ngaɗiraay ɗum doole sabo iɓe kula taa yimɓe paɗɗa ɓe kaaƴe.
27 Nde ɓe ngartirnoo nulaaɓe ɓeen fu, ɓe ndarni ɗum'en yeeso waalde Saahiiɓe ndeen. Almaami Mawɗo oon ƴami ɓe,
28 wi'i:
—Min cappanii on sappannde sattunde, taa mbaajoɗon e innde gorko oon. De ndaaree ko ngaɗuɗon! On cankitii waaju mooɗon oon ley Urusaliima fuu. Katin du, oɗon njiɗi yowude dow amin wareede gorko oon.
29 Piyeer e nulaaɓe ɓeen njaabii, mbi'i:
—Ina tilsi neɗɗo ɗowtanoo Laamɗo, wanaa yimɓe.
30 Laamɗo maamiraaɓe meeɗen iirtinii Iisaa mo tontuɗon e leggal de mbarɗon ɗum oon.
31 Wo kanko Laamɗo teddini faa toowni, de joƴƴini mo gere nyaamo muuɗum. Laamɗo waɗi mo hooreejo, waɗi mo kisinoowo faa o hokka Israa'iilankooɓe no tuubira, faa keɓa yaafaneede lutti muɓɓen.
32 Minen ngoni seedeeɓe kabaaruuji ɗiin. Ruuhu Ceniiɗo mo Laamɗo hokki ɗowtaniiɓe ɗum du na seedii ɗum.
33 Nde waalde Saahiiɓe ɓeen nannoo ɗum ndeen, tikki sanne, anniyii warude ɓe.
34 Ammaa ina woodi toon gorko jeyaaɗo e waalde Farisa'en bi'eteeɗo Gamaliyel, jannginoowo Tawreeta Muusaa, tedduɗo e yimɓe fuu. Gorko oon ummii, darii hakkunde waalde Saahiiɓe ndeen, yamiri nulaaɓe ɓeen njaltinee seeɗa.
35 Caggal ɗuum, o wi'i ɓe:
—Israa'iilankooɓe, ndeenee ko'e mon e yimɓe ɓe, e ko anniyiɗon waɗude ɗuum.
36 Ɓooyaay ko Tewdas ɓangunoo. Imo jogorinoo hoore makko won ko o laatii. Ko waɗata yimɓe keme nayo ina njokkunoo mo. O waraama, jokkunooɓe mo ɓeen fuu cankitake, de ɗum fuu laatake ɓolum.
37 Caggal makko, Yahuuda Galilinkeejo oon wariino wakkati limgal. Yimɓe heewɓe njokki ɗum. Kam du halkaa, jokkuɓe ɗum ɓeen fuu cankitii.
38 Joonin, miɗo haalana on: accee yimɓe ɓeen, celon ɓe. Sabo si anniyaaji maɓɓe e golle maɓɓe to yimɓe ƴuuri fu, ɗum fiirtoto.
39 Ammaa si tawii to Laamɗo ɗum ƴuuri du, on mbaawaa sakkaade ɗum. Kaybee, taa on kaɓu e Laamɗo!
40 Waalde Saahiiɓe ndeen jaɓi dabare makko. Ɓe nodditi nulaaɓe ɓeen, ɓe piyi ɗum'en, ɓe cappani ɗum'en taa kaala e dow innde Iisaa katin, ɓe njoofi ɗum'en.
41 Nulaaɓe ɓeen ndilli yeeso waalde Saahiiɓe ndeen. Ɓe ceyii sabo Laamɗo ndaardii ɓe iɓe poti huyfineede saabe innde Iisaa.
42 Nyannde fuu ɓe njoppaay waajaade e jannginde Kabaaru Lobbo haala Iisaa Almasiihu kaan ley suudu dewal mawndu e ley galleeji.