11
1 Nyemmbitee kam hono no nyemmbitirammi Almasiihu ni.
Haala dow suddugol hoore
2 Miɗo yetta on ko miccitiɗon kam e huunde fuu, e ko njokkuɗon al'aadaaji ɗi kollumi on ɗiin.
3 Ammaa, miɗo yiɗi paamon Almasiihu woni hooreejo gorko fuu, gorko woni hooreejo deekum, katin du Laamɗo woni hooreejo Almasiihu.
4 Ndelle, si gorko na du'oo maa na haalda konngol annabaaku de suddi hoorem fu, huyfinii hooreejo muuɗum oon.
5 Ammaa si debbo na du'oo naa na haalda annabaaku de suddaay hoore muuɗum fu, huyfinii hooreejo muuɗum oon, sabo imo wa'i hono wo o toytiiɗo ni.
6 Sabo dey, si debbo suddaay hoore muuɗum, ina haani taƴa sukundu mum fuu. Ammaa taƴude sukundu mum naa toytude ndu ina semtina debbo. Ndelle na haani sudda hoore muuɗum.
7 Taa gorko kaa sudda hoorem, sabo gorko wo tagaadi Laamɗo, na holla darja muuɗum. Debbo kaa wo darja gorko.
8 Sabo wanaa gorko ittaa e debbo, wo debbo ittaa e gorko.
9 Katin du, wanaa gorko taganaa debbo, wo debbo taganaa gorko.
10 Saabe ɗuum, e saabe nulaaɓe laamu fu, ina tilsani debbo sudda hoore muuɗum. Ɗum laatanto ɗum maande holloore ina woni ley hawju gorum.
11 Ammaa ɗum e laataade fuu, ley tagaadi Joomiraaɗo, debbo ina haajaa gorko, gorko du ina haajaa debbo.
12 Sabo no debbo ƴuuriri e gorko ni, hono noon gorko du ƴuurirta e debbo, rimee. De ɗuum fuu to Laamɗo ɗum ƴuuri.
13 Caree onon e ko'e mon: si debbo na rewi Laamɗo tawi suddaay hoorem, yalla na fonnditii naa?
14 Wanaa tagaadi ndiin e hoore muuɗum ina faamina on sukundu juutundu ina semtinii e gorko?
15 Ammaa debbo kaa, si na woodi sukundu juutundu fu, wo darja muuɗum. Sabo o hokkiraama sukundu juutundu faa o sudda hoore makko.
16 De si goɗɗo yeddii ɗum de jokki laawol gonngol fu, faama ɗum wanaa al'aada amin, ɗum wanaa al'aada kawrite goonɗinɓe Laamɗo ɗeen du.
Haala hiraande seniinde
17 Won ko njiɗumi haalande on joonin, haala no kawritirton. Haala majjum mi waawaa yettude on, sabo nde kawritinɗon fu, wo ko boni ɓeydotoo, wanaa ko wooɗi.
18 Ko artii fuu, mi nanii si on kawritii fu, luural ina woni hakkunde mooɗon. Miɗo miila du wo ɗum goonga.
19 Ina tilsi pelle pelle ngaɗa hakkunde mooɗon, faa hoolniiɓe jaati wonɓe e ley mooɗon ɓeen annditee.
20 Nde kawritinɗon fu, wanaa nyaamude hiraande Joomiraaɗo ndeen hawrunduri on.
21 Sabo gooto mooɗon fuu henyoto nyaama hiraande muuɗum. Woɓɓe mooɗon ina njolba, woɓɓe mooɗon du ina culoo.
22 Yalla on ngalaa cuuɗi ɗo kaanɗon nyaamude e yarude naa? Naa wo on njawu kawrital goonɗinɓe Laamɗo ngaal? Yalla oɗon njiɗi huyfinde ɓe ngalaa faa'e ɓeen naa? Ɗume mbi'ammi on? Mi yetta on naa? Mi waawataa yettude on e ɗum.
Haala miccitagol hiraande seniinde arandeere
(Matta 26.26-29, Marku 14.22-25, Lukka 22.14-20)
23 Sabo miin, inan ko keɓumi e Joomiraaɗo de njottinmi on: ley jemma mo Joomiraaɗo meeɗen Iisaa jambaa oon, hooƴi buuru,
24 yetti Laamɗo, heli buuru oon, wi'i: «Ɗum wo ɓanndu am hokkaandu saabe mooɗon. Ngaɗon ɗum faa miccitoɗon kam.»
25 Hono nii du, nde ɓe tilinoo e hiraande ndeen, o hooƴi horde cabijam. O wi'i: «Horde nde woni amaana keso tabintiniraaɗo ƴiiƴam am. Nde njaroton fuu, miccitoɗon kam.»
26 Sabo nde nyaamoton buuru oon e nde njardoton horde cabijam ndeen fu, oɗon kaala haala maayde Joomiraaɗo faa ɗo wartowi.
27 Ndelle, neɗɗo fuu nyaamirɗo buuru Joomiraaɗo no fotiraay, yardi horde makko no fotiraay, waɗii hakke e ɓanndu Joomiraaɗo nduun e ƴiiƴam makko ɗaam fuu.
28 Ndelle, mono fuu taykoo hoore muuɗum fadde muuɗum nyaamude buuru oon naa yardude horde ndeen.
29 Sabo neɗɗo fuu nyaamuɗo buuru oon, yardi horde ndeen, de miilaaki wo ɗum ɓanndu Joomiraaɗo nduun fu, fooɗanan hoore muuɗum sariya no nyaamiri e no yariri noon.
30 Ɗum waɗi de nyawɓe e lokkaaɓe ina keewi e mooɗon, woɓɓe mooɗon du njawtii.
31 Sini en taykotono ko'e meeɗen, en carataakeno.
32 Ammaa Joomiraaɗo ina saroo en faa dartina en, taa njukkodeɗen e adunaaru ndu.
33 Ndelle sakiraaɓe am, si oɗon kawrita faa nyaamdon hiraande Joomiraaɗo ndeen, mono fuu njaɓɓoo banndum.
34 Si goɗɗo yolbii fu, sanaa nyaama to suudu muuɗum. Ndeen kawrite mooɗon laatantaako on jukkungo.
Wooɗi, ko heddii ɗuum mi biltan ɗum si mi warii.