14
No Iisaa danniri gorko ɓuutuɗo
1 Nyalaande fowteteende gomma, Iisaa naatii suudu hooreejo Farisa'en gooto faa nyaama. Wonɓe toon ɓeen ina taykoo mo.
2 Gorko ɓuutuɗo ina tawaa yeeso makko ɗoon.
3 Iisaa haaldi e jannginooɓe Tawreeta e Farisa'en, wi'i ɗum'en:
—Dannude nyawɗo nyalaande fowteteende, ina dagii naa dagaaki?
4 De ɓe keddii iɓe ndeƴƴinii. Iisaa tuggi nyawɗo oon, danni ɗum, de yoppi ɗum dilli.
5 Ndeen o wi'i ɓe:
—Moy e mooɗon ɓiyum naa ngaari mum saamata ley ɓunndu de hunngoo wurtinde ɗum law law, fay si ɗum nyalaande fowteteende?
6 Ɓe kunngii jaabaade fay huunde e dow majjum.
Haala suɓaade joonnde e noddude yimɓe
7 Wakkati Iisaa yi'i noddaaɓe ɓeen ina cuɓoo nokkuuje ɓurɗe teddude, o banndani ɓe, o wi'i:
8 —Si a noddaama ɓangal fu, taa jooɗa e joonnde ɓurnde teddude. Sabo ɓurɗo ma teddude ina waawi warude,
9 de nodduɗo ma oon wara, wi'e: «Hokku ooɗo jooɗorgal ngal!» Ndeen a semtan, kooƴaa joonnde ɓurnde leeƴude ndeen.
10 Ammaa si a noddaama ɓangal fu, njooɗoɗaa to leeƴi, faa nodduɗo ma oon wara, wi'e: «Yigoo am, hewtu dow to wooɗi toon!» Ndeen, ɗum laatante teddeengal yeeso jooɗodiiɓe maa ɓeen fuu.
11 Sabo mawninkiniiɗo fuu, leeƴinte, leeƴinkiniiɗo du teddinte.
12 O wi'i nodduɗo mo oon du:
—Si aɗa nodda yimɓe mbottaari naa hiraande, taa noddu yigiraaɓe naa banndiraaɓe naa sakiraaɓe naa hoddiiɓe maa jogiiɓe jawdi. Hasii ɓe nodditete de ɗum laatoo njobdi maa.
13 Jonkaa si a waɗii weltaare fu, noddaa talkaaɓe e woyɓe e bonnguuɓe e wumɓe.
14 Ndeen, a barkinte, sabo ɓeen ngalaa ko njoɓire. A yoɓete nyannde dartiiɓe ummintinaa.
Banndol dow weltaare
(Matta 22.1-10)
15 Gooto e nyaamooɓe ɓeen, nde nannoo haala ka ndeen, wi'i mo:
—Barke woodanii nyaamoowo ley laamu Laamɗo.
16 Iisaa wi'i mo:
—Gorko gomma waɗii nyaamdu mawndu, noddi yimɓe faa heewi.
17 Wakkati nyaamdu nduun segilinoo fu, o neli maccuɗo makko to yimɓe ɓeen, wi'a: «Ngaree, nyaamduuji ɗiin cegilaama.»
18 Ɓe fuu, ɓe puɗɗi saloraade gooto gooto. Goɗɗo maɓɓe wi'i: «Mi soodii ngesa, ina tilsi mi yaha mi ndaarowa nga, miɗo ŋaare njaafoɗaa kam.»
19 Goɗɗo du wi'i: «Mi soodii ga'i demooji sappo. Mi yahan mi ndaarowa ɗi, miɗo ŋaare njaafoɗaa kam.»
20 Goɗɗo katin wi'i: «Mi ɓaŋuɗo kesum, ɗuum waɗi de mi heɓataa warude.»
21 Maccuɗo oon warti, haalani ɗum joomum. Oon ɓerni, wi'i mo: «Yahu law ley nokkuuje e dow laabi ngalluure nde, ngaddaa talkaaɓe e woyɓe e wumɓe e bonnguuɓe.»
22 Maccuɗo oon warti, wi'i: «Joomam, ko mbiiɗaa ɗuum fuu waɗaama, de faa joonin nokkuure ina heddii.»
23 Ndeen joomiiko oon wi'i mo: «Yahu dow laabi jaajuɗi e paaɗuɗi, ndoolɗaa yimɓe ngara naata, faa suudu am ndu heewa.
24 Sabo miɗo wi'a on: fay gooto e ɓe noddunoomi ɓeen meeɗataa nyaamdu am ndu.»
No neɗɗo laatortoo taalibaajo Iisaa
(Matta 10.37-38)
25 Yimɓe heewɓe ina njaada e Iisaa. O hucciti e maɓɓe, o wi'i ɓe:
26 —Garɗo to am fuu, sanaa mi ɓurana ɗum bammum e inna muuɗum e jom suudu muuɗum e sukaaɓe muuɗum e minyiraaɓe mum e mawniraaɓe mum, mi ɓurana ɗum fay hoore muuɗum. Si wanaa noon fu, joomum waawaa laataade taalibaajo am.
27 Katin du, mo wakkaaki leggal muuɗum palaangal de jokki kam fuu, waawaa laataade taalibaajo am.
28 Si won muuyɗo e mooɗon nyiɓude suudu toowndu, wanaa joomum jooɗoto tafon, hiisoo ko haajaa, de ndaara yalla na jogii ko tannyata ndu naa?
29 Si wanaa noon, si joomum joƴƴinii de waawaay tannyude, jiiɗo ndu fuu jalan ɗum,
30 wi'a: «Neɗɗo o fuɗɗii nyiɓude, de hunngii tannyude!»
31 Katin, si kaananke yehii faa habdowa e kaananke goɗɗo, wanaa o jooɗoto tafon o fonnda yalla worɓe makko ujunaaje sappo ɓeen ina mbaawi habdude e jogiiɗo worɓe ujunaaje noogayo?
32 Si tawii o waawaa, o nulan yimɓe to joomum gilla ɓattaaki, faa jam waɗa hakkunde maɓɓe.
33 Hono noon, fay gooto mooɗon waawaa laataade taalibaajo am si yoppaay ko jogii fuu.
(Matta 5.13, Marku 9.50)
34 Lamɗam ina wooɗi, ammaa si ɗam selii lamsude, ɗume lamsinta ɗam katin?
35 Walaa fuu ko ɗam nafata, wanaa e leydi, wanaa e birgi. Ɗam faɗɗete yaasin.
Jom nowru nanooru fuu, nana.